Keskosena syntynyt Alisa käy vauvahieronnassa – selittämättömät itkut ja huonot unet saattavat helpottua lempeällä kosketuksella

Vaihtoehtohoitona tunnettua vyöhyketerapiaa ryhdytään tutkimaan HUS-alueella.

vauvat
vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta malmi helsinki
Diplomivyöhyketerapeutti Tiina Rytkönen esittelee vauvahieronnan saloja.

Kahden kuukauden ikäinen Alisa-vauva makaa pehmeiden pyyhkeiden alla hoitopöydällä.

Diplomivyöhyketerapeutti Tiina Rytkönen hieroo vauvan päätä pyörivin liikkein. Alisa ääntelee levottomasti. Mahaa selvästi kipristää.

– Alisa on keskonen ja hänen kehonsa on vasta kehittymässä, siksi autamme häntä hiukan tässä tärkeässä asiassa, kertoo Rytkönen.

Vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan tutkimus käynnistyy

Vyöhyketarpia on vaihtoehtohoito. Aihe jakaa mielipiteitä tiedemaailmassa. Osa asiantuntijoista pitää hoitoja täysin turhina, mutta toiset näkevät niissä mahdollisuuksia parempaan terveydenhuoltoon.

Suomessa tällaisista hoidoista käytetään usein nimitystä uskomushoidot, mutta kansainvälisesti aiheesta käytetään termiä "täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede" (Complementary and Alternative Medicine, CAM).

Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan noin kymmenesosa suomalaisista on kokeillut vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitomuotoja, kuten lymfa- tai vyöhyketerapiaa, akupunktiota, naprapatiaa, kiropraktiikkaa, homeopatiaa tai kansanparantajaa.

Vyöhyketerapeutteja kouluttava Kairon-instituutti täytti juuri 30 vuotta. Kaironin rehtori, keho- ja tunnevyöhyketerapian kehittäjä Antti Pietiäisen mukaan neuvolat suosittelevat nykyään vyöhyketerapeuttista vauvahierontaa vanhemmille.

– Vyöhyketerapeuttisesta vauvahieronnasta saattaa olla apua lapsen selittämättömiin itkuihin, unettomuuteen tai vatsaongelmiin. Hoitomuoto ei edusta perinteistä koululääketiedettä, vaan on täydentävä hoitomuoto, Pietiäinen selventää.

Antti Pietiäisen mukaan läntisellä Uudellamaalla suunnitellaan HUS:n kanssa yhdessä toteutettavaa tutkimusta vyöhyketerapeuttisesta vauvahieronnasta.

Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi HUS:sta kertoo, että Lohjalla on alkamassa ensi vuoden alussa tutkimus, johon on saatu lupa, rahoitus ja kaksi tutkijaa. Tutkittavaksi valitaan 50 vapaaehtoista Lohjan neuvolapalveluiden piiristä.

Hieronta rentouttaa vauvaa

– On häkellyttävää katsoa, kuinka oma lapsi rentoutuu hoidon aikana. Jos Alisa olisi ollut täysiaikainen vauva, hän olisi syntynyt näinä päivinä, kertoo Jenni Aarnio, Alisan äiti.

Aarniot hakeutuivat vyöhyketerapeuttiseen vauvahierontaan ja Tiina Rytkösen vastaanotolle etsiessään apua vastasyntyneille tyypillisiin vaivoihin.

– Selittämättömät itkut, ruuansulatuksen vaivat, kehon jäykkyys sekä huono uni ovat vauvoille tyypillisiä vaivoja, joita vauvahieronnalla voidaan helpottaa, Rytkönen valottaa.

vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta malmi helsinki
Tiina Rytkönen on hoitanut jo yli kahta tuhatta vauvaa.Vesa Marttinen / Yle

Jenni Aarnio kertoo keskosvauvan hyvinvoinnin olevan monen tekijän summa.

– Olen vaihtanut omaa ruokavaliotani vauvalle sopivammaksi ja opettelen nyt itsekin tekemään vauvahierontaa. Kyllähän Alisa kasvaa ja hänen kehonsa kehittyy viikkojen karttuessa.

Vauvahierontakurssilla tuore äiti on saanut kohdata myös muita samassa tilanteessa olevia vanhempia.

– Vertaistuki on tärkeää, Aarnio kiittelee.

Tuhansien vauvojen nainen

Tiina Rytkönen kertoo hoitaneensa uransa aikana yli 2000 vauvaa. Hän käsittelee hentoista Alisaa varmoin ottein. Välillä vauva on otettava syliin, jotta maito ei virtaisi ruokatorvessa ylöspäin. Kaikki toiminta hoitopöydällä tähtää vauvan mukavaan oloon.

– Meillä on tällä hetkellä vauvoihin erikoistuneita ammattilaisia jo seitsemällä paikkakunnalla. Kaikki he tarjoavat sekä hoitoja että kursseja vanhemmille. Perustin myös vauvahieronta.fi-tietopankin, josta vanhemmat saavat vastauksia kysymyksiin ja voivat löytää apua omalta paikkakunnaltaan, Tiina Rytkönen kertoo.

Malmilla sijaitsevassa hyvinvointikeskus Elonaskelessa järjestetään vauvahierontakursseja myös tuoreille vanhemmille.

Rytkösen mukaan vyöhyketerapiasta ja vauvahieronnasta haetaan apua silloin, kun koko perhe alkaa kärsiä vauvan itkusta, jolle ei oikein löydy syytä.

– Vauva saattaa olla “jumissa” ja lihakset jäykkiä esimerkiksi synnytyksen jäljiltä. Niskajumit ovat myös yleisiä. Niskasta lähtevä kiertäjähermo hermottaa vauvan ruokatorvea, mahalaukkua ja suolistoa. Sen voi huomata siitä, että vauva pitää päätään mieluummin vain toiseen suuntaaan, Rytkönen selvittää.

vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta malmi helsinki
Vauvahierontaohjaaja Tanja Hakala opastaa perusasioiden pariin.Vesa Marttinen / Yle

Vauvahieronta opettaa myös vanhempia

Rytkösen kollega, terveydenhoitaja ja vauvahierontaohjaaja Tanja Hakala pilkkoo banaaneja sekä kattaa teetä ja pientä välipalaa pian saapuville kurssilaisille. Koulutushuoneen lattialla odottaa kipoissa jojoba- ja kookosöljyä, joita käytetään hieronnassa.

Pian ovesta saapuu seitsemän äitiä vauvoineen. Äitiyspakkauksen makuupusseista taitellaan kätevät hieronta-alustat. Makuupussien päälle levitetään pehmeät pyyhkeet.

Hakala kehottaa äitejä luomaan yhteyden ja katsekontaktin vauvaan samalla, kun hän ohjaa äitejä vauvojen päähieronnan saloihin.

– Vauvahieronta on hyvä väline läheisyyteen ja läsnäoloon. Kosketus on tärkeintä tunneravintoa, jota vanhemmat voivat lapsilleen antaa. Vauvat nauttivat hieronnasta ja oppivat jopa odottamaan sitä, kun yhteisestä hetkestä tulee perheen rutiini. Vauvahierontaa kannattaa jatkaa, vaikka vauvoista kasvaa taaperoita ja taaperoista joskus teinejä, Tiina Rytkönen muistuttaa.

Lue lisää aiheesta:

Vaihtoehtohoidot saavat tiedemaailman kiihtymään – oikeita parannuskeinoja vai täyttä petosta?

Juttua on täydennetty 25.9.2017 klo 12:16. Otsikkoa on muokattu, ingressiin lisätty maininta vaihtoehtohoidosta. Leipätekstiin on lisätty kappale, jossa käsitellään vaihtoehtohoitojen poleemisuutta tieteen näkökulmasta. Jutun loppuun on lisätty linkki vaihtoehtohoitoja käsittelevään uutiseen.