Analyysi: Fortum ei saisi ostettua halvalla priimaa – saksalaisfirman puolikas toisi mukanaan ison hiilitahran

Fortumilla on ollut silmiinpistäviä vaikeuksia löytää fiksua käyttöä kassassa lojuville miljardeille, kirjoittaa taloustoimittaja Antti Koistinen.

Fortum
Pekka Lundmark
Toimitusjohtaja Pekka Lundmark on etsinyt Fortumille kuumeisesti ostettavaa energiamarkkinoilta. Kimmo Brandt / EPA

Energiayhtiö Fortum on etsinyt jo pitkään ostettavaa Euroopan energiamarkkinoilta. Tänään keskiviikkona amerikkalainen talousuutistoimisto Bloomberg kertoi, että Fortum aikoo jättää ostotarjouksen saksalaisen Uniper-yhtiön puolikkaasta jo aivan lähiaikoina.

Uutista seurasi kurssiralli, jonka seurauksena kaupankäynti Fortumin osakkeella keskeytettiin.

Bloombergin saama vuoto osui oikeaan: Fortum lähetti päivällä pörssitiedotteen (siirryt toiseen palveluun), jolla yhtiö vahvisti havittelevansa vajaan 47 prosentin osuutta Uniperista.

Miksi Fortum haluaa ostaa Uniperin-puolikkaan? Pohjasyy ostoinnolle on se, että Fortumilla on taseessaan rutkasti rahaa sähköverkkoliiketoiminnan myynnin jäljiltä.

Miljardeja ei voi makuuttaa vuositolkulla, joten Fortumin toimitusjohtajalla Pekka Lundmarkilla on kova paine saada pätäkkä poikimaan. Mikäli ostettavaa ei löydy, rahat olisi jossain vaiheessa jaettava osinkoina omistajille.

Käänteisesti tämä tarkoittaa sitä, että Fortumin osakkeenomistajat saavat unohtaa jättiosingot, mikäli ostotarjous menee läpi.

Uniperilla liki 300 voimalaitosta

Uniperiin sijoittamista puoltaa se, että yhtiön kautta Fortumille olisi tarjolla mehevä, liki 37 gigawatin voimalaitosteho. Uniperilla on noin 300 voimalaitosta, joista iso osa Fortumin markkinoiden lähellä Euroopassa ja Venäjällä. Fortumilla on ennestään voimalaitoskapasiteettia reilun 13 gigawatin verran.

Fortumin kannalta houkuttelevaa olisi se, että Uniperin myllyt alkaisivat tahkota kassavirtaa Fortumille heti.

Vertailun vuoksi: Mikäli Fortum investoisi varojaan uusien voimalaitosten rakentamiseen, mahdollisia tuottoja saataisiin odotella kaukana tulevaisuudessa, jos silloinkaan, energiamarkkina kun on mullistuksessa, ja sähkön tukkuhinnat matelevat alhaalla.

Fortum painottaa strategiassaan pienipäästöistä voimantuotantoa, ennen kaikkea vesivoimaa ja ydinvoimaa. E.ON-energiajätistä vuonna 2016 irrotetulla Uniperilla on paletissaan vesi-, ydin-, hiili- ja kaasuvoimaa.

Fortumin kiikarissa ovat selvästikin Uniperin vesivoimalat, joita yhtiöllä on yli 200 kappaletta Ruotsissa ja Saksassa. Vesivoiman rooli säätövoimana kasvaa jatkossa, kun sähköverkkoihin kytketään yhä enemmän sään mukaan vaihtelevaa tuuli- ja aurinkovoimatuotantoa.

Uniper ei kuitenkaan istu Fortumin strategiaan yhtä kauniisti kuin paperilla näyttää. Ylivoimainen enemmistö Uniperin voimalaitostehosta nojaa fossiilisiin polttoaineisiin, eli hiileen ja kaasuun.

Uniperin vuoden 2016 vuosikertomuksesta (siirryt toiseen palveluun)käy ilmi, että yhtiöllä on fossiilista tuotantokapasiteettia laskutavasta riippuen 31–33 gigawatin edestä. Vesivoimatehoa yhtiöllä oli viime vuonna 3,5–3,7 gigawattia, ruotsalaista ydinvoimaa 1,9–2,5 gigawatin verran.

Uniper-kauppa löisi siis Fortumin päästöttömään brändiin mahdollisesti ison hiilitahran. Kaasun merkityksen odotetaan toki kasvavan siirtymäpolttoaineena kohden päästötöntä energiajärjestelmää. Mutta liki varmaa on se, että hiilivoiman kohtalona on ilmastotavoitteiden vuoksi alasajo ennemmin tai myöhemmin.

Halvalla ei saa priimaa

Fortum tarjoaa E.ON:lle vajaata 3,8:a miljardia euroa Uniperin vajaasta puolikkaasta. Analyytikot ovat pitäneet tarjousta pikemminkin halpana kuin kalliina.

Käytännössä tämä kuvaa sitä, että Fortumin on ollut vaikea löytää Euroopasta järkevään hintaan vähäpäästöistä sähköntuotantoa. Uniper on myös kärsinyt halvoista energianhinnoista, ja sen sähköntuotantodivisioonan liikevaihto putosi viime vuonna liki kymmenyksen edellisvuodesta.

Toisaalta on muistettava, että merkittävä osa Uniperin liikevaihdosta syntyy raaka-aineiden, kuten kaasun myynnistä.

Yrityskaupan tiellä on kuitenkin vielä monta mutkaa. Fortum ei ole vielä edes jättänyt ostotarjousta, eivätkä saksalaiset ole sitä näin ollen hyväksyneet. On edelleen mahdollista, että Fortumin sijoitus kariutuu tai joku kilpailija iskee pöytään paremman tarjouksen.

Mikäli Uniper-kauppa ajaa lässähtää, kenties Fortum koputtelee Pohjolan Voiman omistajien, suurten metsäjättien UPM:n ja Stora Enson porteille. Nordea arvioi hiljattain, että Fortumin ostoslistalla olisi Uniperin vaihtoehtona kotimainen Pohjolan Voima (siirryt toiseen palveluun).

Fortumin toiminta koskee mutkan kautta kaikkia suomalaisia, sillä Suomen valtio omistaa yhtiöistä enemmistön. Fortum on myös Suomen suurimpia yhteisöveron maksajia ja iso työllistäjä, joten johdon ratkaisuilta sopii toivoa suurta viisautta.