Suomalaisen Ekapelin menestystarina jatkuu – ilmestyy pian englanniksi, ranskaksi ja portugaliksi

Jyväskylän yliopistossa kehitetty Ekapeli auttaa lukemisen taitojen harjoittelussa omalla äidinkielellä. Pelin suomalaisia versioita ovat käyttäneet ilmaiseksi jo sadat tuhannet suomalaislapset.

Jyväskylän yliopisto
Ekapeli.
Yle

Ekapeli (siirryt toiseen palveluun) on auttanut lukutaidon hankkimisessa jo satoja tuhansia lapsia Suomessa. Sen avulla lapsi voi harjoitella lukemisessa tarvittavia taitoja pelaamalla.

Suomen kouluissa Ekapeli on ollut jo pitkään opetusvälineenä, ja nyt Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki instituutti haluavat viedä keksinnön myös maailmalle.

Jyväskylän yliopiston erityisasiantuntija Riikka Reitzerin mukaan ekapelin taustalla on pitkä tutkimus lukemaan oppimisesta ja erityisesti siitä, miten oppilasta voidaan tukea vaikeuksien voittamisessa. Ulkomaillekaan ei suin päin lähdetä.

– Kansainvälisten kumppaneiden kanssa on varmistettu, että kullakin uudella kielellä on tehty vaikuttavuustutkimus.

Ensimmäisiä uusia kieliä pelissä ovat brittienglanti, ranska ja portugali, mutta työtä on tehty lukuisten muidenkin kielten parissa. Peli on saanut myös uuden, kansainvälisen nimen: GraphoGame.

Suomessakin pelistä on käytössä myös muita, kuten ruotsinkielinen, matematiikan osa-alueita harjoittava sekä maahanmuuttajien suomenkielen taidon harjoitteluun kehitetty versio.

Ekapeli on ollut kotimaassa menestystarina, mutta Reitzer korostaa, ettei yliopisto ei mittaa menestystään rahassa, vaan "tavoitteena on saada tutkimustulokset yhteiskunnan hyödynnettäväksi".

– Toivomme, että tämän kaupallistamissopimuksen kautta luodaan Suomeen uusia työpaikkoja.

Ulkomaanlevityksen on ottanut harteilleen helsinkiläinen koulutusteknologiayritys Learning Intelligence Group LIG Oy.

Toimitusjohtaja Vesa Perälän mielestä Ekapeli jo tutkimustulostensa ansiosta ansaitsee päästä maailmalle.

Kullakin uudella kielellä on tehty vaikuttavuustutkimus.

Erityisasiantuntija Riikka Reitzer

– Myös maailman vajaa miljardi lukutaidotonta ansaitsee tuotteen, jolla voi opetella lukemaan.

Toisaalta Perälän mukaan maailmalla ongelmana ei ole pelkästään täydellinen lukutaidottomuus.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa arvioidaan, että alimpien tuloluokkien ihmiset eivät pääse elämässä eteenpäin, koska ongelmana on riittämätön lukutaito. He eivät osaa tarpeeksi hyvin, että he voisivat käyttää taitoa vaikka oman taloudellisen aseman kehittämiseen.

LIG ei ole mikä tahansa pelifirma, vaan yritys, joka keskittyy tuotteisiin, joissa on hyvin vankka tutkimuksiin perustuva vaikuttavuuden näyttö. Perälän sanoin tehtävänä on "yhdistää pedagogia oppimisteknologiaan".

Perälän mukaan tavoitteena on löytää maailmalta isoja kumppaneita: valtioita, säätiöitä tai World Bankin tai Unicefin kaltaisia toimijoita.

– Eihän tätä voi lähteä myymään, kuten jotain Angy Birdsiä, johonkin tiettyyn hintaan per lataus.

Perälän mukaan suomalainen pedagogia myy maailmalla.

Maailman vajaa miljardi lukutaidotonta ansaitsee tuotteen, jolla voi opetella lukemaan.

Toimitusjohtaja Vesa Perälä

– Mikä tahansa ovi aukeaa, kun kertoo, että kyseessä on suomalainen yritys ja suomalainen pedagogia. Lukutaitopelejä on maailmalla, mutta GraphoGame on ainoa, jossa on pedagoginen tutkimus taustalla.

Perälän mukaan maailmanvalloituksesta on tehty pelin kehittäjien, Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin kanssa kaupallinen sopimus, mutta "siihen liittyy myös muita arvoja".

Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala on erittäin ilahtunut, että professori Heikki Lyytisen tutkimusten tuloksista on saatu rakennettua peli, jota käytetään opetusvälineenä valtaosassa kouluja.

– Tutkimuslaitoksen rooliin ei kuulu kaupallistaminen, mutta peliä on hieno olla kehittämässä ja saada kiittävää palautetta kentältä. Kyllä Ekapelistä on saatu ihan mahtavia fiiliksiä.

Lyytinen on jäänyt yliopistosta eläkkeelle, mutta Unesco-professuurin kautta hän jatkaa edelleen lukutaidon kehittämistä maailmanlaajuisesti – myös Ekapelin.

Tekniikan jatkuva kehittyminen tuo peliin omat haasteensa, mutta työtä on myös rahoituksen järjestämisessä.

– Sen jälkeen, kun opetus- ja kulttuuriministeriön Lukimat-rahoitus vuonna 2015 loppui, rahoitusta kehitystyön turvaamiseksi joudutaan etsimään joka vuosi uudelleen.