1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maanjäristykset

Sekunnitkin voivat pelastaa hengen – Maanjäristyksiä ei voida ennustaa, mutta niistä ehditään varoittaa

Eri puolilla maailmaa on otettu käyttöön järjestelmiä, jotka lähettävät ihmisille varoituksen, kun maanjäristys sattuu. Varoitus auttaa, koska viesti kulkee maanjäristysaaltoja nopeammin.

Lyhytkin aika voi auttaa suojautumaan maanjäristykseltä, jos tietää, mitä tehdä, sanoo seismologi Päivi Mäntyniemi. Kuvan indonesialaislapset osallistuvat maanjäristysharjoitukseen Nusaudassa Balilla elokuussa 2017. Kuva: Made Nagi / EPA

Liedestä virta pois ja polvilleen maahan. Auto turvalliseen paikkaan parkkiin ja radio auki.

Koneet seis, hissien ovet auki. Kaasuntulo poikki, luotijuna pysähdyksiin.

Pieniä tekoja, mutta ne voivat jopa pelastaa ihmishenkiä, jos kaupunkiin iskee raju maanjäristys.

Niihinkään ei kuitenkaan välttämättä ole aikaa, jos maanjäristyksestä ei saa varoitusta etukäteen. Siksi useat maat ovat ottaneet käyttöön varoitusjärjestelmiä, jotka voivat antaa asukkaille ratkaisevat sekunnit aikaa valmistautua järistysaaltojen iskemiseen (siirryt toiseen palveluun).

Varoitusjärjestelmät eivät ennusta järistystä, vaan hälyttävät, kun se on jo sattunut. Siksi hälytys antaa lähellä järistyskeskusta valmistautumisaikaa vain sekunteja, kauempana ehkä jopa minuutin tai pari.

Mikä maanjäristysten varoitusjärjestelmä on?

Kun maanjäristys sattuu ja maaperään kertynyt jännitys alkaa edetä seismisinä aaltoina, seismografit rekisteröivät värähtelyt.

Tieto välittyy maanjäristyksistä varoittavaan keskukseen, jossa määritellään järistyksen sijainti ja voimakkuus.

Keskuksesta lähtee varoitus vastaanottajien tietokoneelle tai puhelimeen. Siinä voidaan ilmoittaa myös järistyksen oletettu voima sekä aika, jolloin järistysaallot saapuvat paikkaan, jossa vastaanottaja on.

– Ei päästä kirimään tapahtumien edelle, mutta varoitus saadaan silmänräpäyksessä, kun järistys on sattunut, kertoo yliopistotutkija, dosentti Päivi Mäntyniemi Helsingin yliopiston seismologian instituutista.

– Tämä perustuu siihen, että maanjäristysaaltojen nopeus on äärellinen. Nopeimmat aallot kulkevat kahdeksan kilometriä sekunnissa. Signaali kulkee paljon nopeammin, joten varoitus ehtii kaupunkiin ennen järistysaaltoja.

Mitä sekunneissa ehtii tehdä?

Ihmiset saivat tiistaina ennakkovaroituksen ennen kuin 7,1 magnitudin järistys runteli Meksikon pääkaupunkia Méxicoa. Kuva: Sashenka Gutierrez / EPA-EFE

Kun aikaa on enimmilläänkin vain minuutti tai pari, on tärkeää tietää etukäteen, mitä tehdä, kun varoitus tulee.

Maanjäristysalueilla tällaisia suunnitelmia on, ja ihmiset myös harjoittelevat järistysten varalta. Tuossa ajassa esimerkiksi ajoneuvot ehditään pysäyttää, tuotantolinjoja voidaan sulkea ja kaasunjakelu keskeyttää. Sairaaloissa kirurgit voivat keskeyttää leikkaukset.

Ihmiset ehtivät suojata itseään järistykseltä ja sammuttaa laitteita.

– Lyhytkin aika voi auttaa, jos ihmiset ovat kouluttautuneet järistyksen varalta, Mäntyniemi sanoo.

Onnistumiset eivät nouse otsikoihin

Mäntyniemi toteaa, että varoitusjärjestelmien hyötyjä on vaikea mitata, koska ei voida järjestää koetta, jossa toisessa maanjäristyksessä ei tehtäisi mitään ja toisessa samanlaisessa tehtäisiin.

– Yleishavainto kuitenkin on, että jos ei tehdä mitään, uhriluku on suuri.

Varoitusjärjestelmät voivat esimerkiksi estää tulipaloja, koska ne antavat aikaa muun muassa kaasunjakelun keskeyttämiseen.

Maanjäristyksessä syttyy yleensä monta tulipaloa yhtä aikaa, ja niiden sammuttaminen eri puolilta kaupunkia on hankalaa. Esimerkiksi Japanin Kobessa tammikuussa 1990 sattuneen tuhoisan järistyksen aikana syttyi yli 300 paloa.

Mäntyniemi myös toteaa, että on sattunut monia maanjäristyksiä, jotka eivät ole aiheuttaneet katastrofia varautumisen takia. Esimerkiksi hän nostaa Alaskassa vuonna 2002 sattuneen järistyksen, joka olisi voinut aiheuttaa valtavan luonnonkatastrofin (siirryt toiseen palveluun), jos alueella kulkeva öljyputki olisi rikkoutunut.

Putkea suunniteltaessa oli kuitenkin mietitty maan liikkeitä ja vahvistettu putkea eikä katastrofia tullut. Eikä siten myöskään suurta uutista.

Ongelmana raha

Taiwan ilmoitti viime vuoden toukokuussa, että se lähettää 4G-puhelimiin ilmaiseksi tekstiviestivaroituksen vähintään viiden magnitudin järistyksistä. Kuva: David Chang / EPA

Isoimpana varoitusjärjestelmän haasteena Mäntyniemi pitää sitä, että siitä saadaan tarpeeksi kattava. Järjestelmä maksaa rahaa ja jos perusmittauslaitteisto on harva, tiedon saaminen maanjäristyksestä voi viedä aikaa.

Signaalin lähettäjiä ja vastaanottajia täytyy olla kunkin suojeltavan kaupungin kohdalla.

Nyt huomio on maanjäristysalttiiden alueiden suurimmissa kaupungeissa. Varoitusjärjestelmiä voitaisiin kuitenkin sijoittaa pienempiin ja keskisuuriinkin kaupunkeihin, jos resursseja riittäisi.

Eturintamassa Japani

Varoitusjärjestelmiä on eri puolilla maanjäristysaltista maailmaa, mutta mittariverkoston kattavuudessa on paljon eroja, Mäntyniemi kertoo.

Varoitusjärjestelmän edelläkävijä ja kehittäjä on ollut Japani. Japanissa on hyvin tiheässä seismografeja, joten järistys havaitaan melko heti ja havainnointi on äärimmäisen reaaliaikaista.

Koko maan kattava (siirryt toiseen palveluun) varoitusjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2007. Kolme vuotta sitten Japani alkoi tarjota turisteja varten varoitussovellusta myös englanniksi (siirryt toiseen palveluun).

Yhdysvallat on sen sijaan jälkijunassa, vaikka etenkin Kaliforniassa on suuri järistysriski ja maan geologinen tutkimuskeskus on kehittänyt hälytysjärjestelmää yhteistyökumppaniensa kanssa.

Käyttöönottoa on viivästyttänyt muun muassa pula rahoituksesta, kertovat Wired- (siirryt toiseen palveluun) ja Curbed-sivustot. (siirryt toiseen palveluun) Tavoitteena on (siirryt toiseen palveluun), että julkisia varoituksia voitaisiin alkaa antaa rajoitetusti ensi vuonna.

Meksiko tarttui toimeen vuoden 1985 tragedian jälkeen

Meksikossa alettiin kehittää varoitusjärjestelmää sen jälkeen, kun 8 magnitudin järistys oli vuonna 1985 tappanut tuhansia ihmisiä ja aiheuttanut pahoja tuhoja muun muassa pääkaupungissa Méxicossa.

Seismisesti aktiivisilla alueilla Meksikon Tyynenmeren rannikolla on 97 sensoria mittaamassa maankuoren liikkeitä.

Jos tietty kynnys ylittyy, annetaan julkinen varoitus. Sireenit alkavat soida ja varoitukset välitetään myös televisiossa ja radiossa. Miljoonat ihmiset ovat hankkineet varoitussovelluksen, kertoo Curbed-nettisivusto. (siirryt toiseen palveluun)

Citylab-sivuston mukaan (siirryt toiseen palveluun) ongelmana on kuitenkin se, että järjestelmä on pääkaupunkikeskeinen. Kun esimerkiksi 7. syyskuuta sattuneesta 8,2 magnitudin järistyksestä varoitettiin Méxicon asukkaita, varoitusta eivät saaneet lainkaan lähempänä järistyskeskusta asuneet Chiapasin osavaltion asukkaat.

SASMEX (siirryt toiseen palveluun)-nimellä tunnettu varoitusjärjestelmä on toki vuoden 1985 jälkeen laajentunut pääkaupunkiseudulta muuallekin Meksikoon, mutta meksikolaiseismologi Allen Huskerin mukaan huomio keskittyy kuitenkin pääkaupungin varoittamiseen.

– Tarvitsemme lisää kattavuutta, Husker toteaa.

Lisäksi välineistö on vanhaa eikä hälytys anna muuta tietoa kuin että maanjäristys on tulossa. Haasteeseen on tarttunut brittiarkkitehti Andrés Meira, joka on alkanut kehittää rinnalle toista, hallituksesta riippumatonta varoitusjärjestelmää.

Meksikon pääkaupungin Méxicon asukkaita maanjäristysharjoituksessa tiistaina 19. syyskuuta. Kuva: Jose Mendez / EPA-EFE

Harjoitus sotki hälytystä Meksikossa

Méxicossa maanjäristysten hälytysjärjestelmä toimi myös tämän kuun kahden suuren maanjäristyksen kohdalla.

Tiistaina järjestelmä joutui kuitenkin koetukselle yhteensattuman vuoksi.

Meksikon kaupungeissa järjestetään maanjäristysharjoitus aina 19.9., jolloin on vuoden 1985 maanjäristyksen vuosipäivä. Niin tehtiin myös tiistaina.

Pääkaupungin harjoituksessa annettiin aamupäivällä hälytys radiossa ja televisiossa sekä tekstiviesteillä ja kovaäänisillä. Ihmiset lähtivät kodeista ja työpaikoilta ja kokoontuivat ennalta määrättyihin paikkoihin, kertoo muun muassa uutiskanava CNN (siirryt toiseen palveluun).

Vain pari tuntia harjoituksen jälkeen maa kuitenkin järisi ihan oikeasti, 7,1 magnitudin voimalla. Kun sireenit sitten alkoivat soida oikean järistyksen merkiksi, jotkut luulivat, että hälytys liittyy harjoitukseen.

– Merkillinen yhteensattuma, Mäntyniemi toteaa.

Lue myös:

Miksi maa järisi taas Meksikossa? – Tunnetko Tulirenkaan ja Kookoslaatan?

Meksikossa aika käy vähiin eloonjääneiden löytämiseksi – Frida-tyttöä ei ole edelleenkään saatu kaivetuksi raunioista