Esplanadin alla on toinen maailma – jättimäisillä lämpöpumpuilla viilennetään Helsingin kiinteistöjä

Esplanadin alle asennettavat lämpöpumput kasvattavat Helsingin kaukojäähdytysverkkoa. Uusilla pumpuilla hukkaan menevää lämpöä saadaan kierrätettyä paremmin.

lämpöpumput
Helenin tunneli 50 metrin syvyydessä Helsingin katujen alla.
Helsingin katujen alla kulkee kymmeniä kilometrejä tämän näköisiä tunneleita. 50 metriä Esplanadin alapuolelle sijoitetaan uudet lämpöpumput, jotka laajentavat Helsingin kaukojäähdytysverkkoa.Jari Kärkkäinen / Yle

Helsingin Punavuoressa sijaitsevan kadun nurkilla on lähes huomaamaton, parkkihallin sisäänkäyntiä muistuttava suuaukko. Siitä kuitenkin avautuu pääsy Helsingin alla risteilevään maanalaiseen tunneliverkostoon.

Lähdemme laskeutumaan noin puolen kilometrin mittaista tunneliosuutta pitkin syvemmälle maan uumeniin.

– Maa Helsingin keskustan alla on kuin reikäjuustoa. Helenillä on täällä 60 kilometrin verran tunneleita, joissa seikkailla, kertoo projektipäällikkö Eero Kaartokallio Helenistä.

Päädymme 50 metriä Esplanadin alapuolelle. Täällä sijaitsee Helenin jäähdytyskeskus, jonne tuodaan nyt kahta uutta jättimäistä lämpöpumppua. Pumpuilla tuotetaan sekä kaukojäähdytystä että kaukolämpöä kiinteistöihin Helsingin alueella.

– Kierrätämme ja otamme talteen kiinteistöistä lämpöä, mikä menisi normaalisti hukkaan. Viemme pumpuilla kylmää vettä kiinteistöihin ja otamme niiden hukkalämmöt talteen veteen. Vesi siirretään sitten takaisin laitoksille, eli lämpöpumpuille, joissa sitä voidaan taas viilentää.

Lämpöpumppujen yksi höyrystinosa on noin 10 metriä pitkä. Tässä sitä tuodaan maan alle rekan kyydissä.
Muovikääreistä kuoriutuu lähes kymmenmetrinen höyrystin, joka on vain yksi osa järkälemäistä lämpöpumppua. Suurten osien kuskaamiseen maan alle kuluu useampi viikko.Jari Kärkkäinen / Yle

Satatuhatta kiloa painavat pumput ovat niin suuria, että niiden osat on tuotava jäähdytyskeskukseen noin kymmenessä erässä. Nytkin rekalla ahdasta tunnelia pitkin kuljetettava höyrystin on lähes kymmenen metriä pitkä vekotin, ja vasta yksi osa massiivista jäähdytysjärjestelmää.

Tunnelin loppupäässä sijaitsee itse jäähdytyskeskus, johon on jo tuotu muun muassa lämpöpumpun sähkömoottori ja vaihteisto. Jo nyt laitteisto näyttää suurelta, mutta valmiina järjestelmä tulee täyttämään valtaosan avarasta hallista.

Erillisessä tilassa on lähes sata metriä maanpinnan alapuolelle yltävä, 35 000 kuution vesitankki, jossa on jäähdytysverkkoa palveleva akku. Akulla viilennetään vettä, jonka jälkeen sitä voidaan pumpata liikkeelle kiinteistöihin.

– Samanlaisia akkuja on vain kourallinen koko maailmassa, Kaartokallio sanoo.

Eero Kaartokallio esittelee lämpöpumpun höyrystinosaa tunnelissa.
Projektipäällikkö Eero Kaartokallio esittelee maan alle kärrättävää höyrystintä, joka on tuotu paikalle Ranskasta.Jari Kärkkäinen / Yle

Lisäviilennystä 20 000 asunnon verran

Kahden lämpöpumpun ansioista Helsingin kaukojäähdytysverkoston kokonaisteho nousee yhteensä vajaalla 30 megawatilla. Sillä voidaan viilentää 20 000 asuntoa, joiden pinta-ala on 75 neliötä. Itse lämpöpumput tuottavat jäähdytystä 15 megawatin teholla, mutta niiden ansiosta pari vuotta vanhasta kylmävesivarastosta saadaan noin 14 megawattia lisää jäähdytystehoa.

Esplanadin lämpöpumput kuluttavat sähköä yhteensä 7,6 megawatin teholla ja tuottavat viilennyksen sivutuotteena kaukolämpöä 22 megawatin teholla.

Vertailun vuoksi: Hanasaaren voimala tuottaa sähköä 220 megawatin teholla ja kaukolämpöä 420 megawatin teholla.

Esplanadin lämpöpumpuista ei ole juuri hyötyä Hanasaaren kivihiilivoimalan jättämän aukon täyttämiseen.
Esplanadin lämpöpumpuista ei ole juuri hyötyä Hanasaaren kivihiilivoimalan jättämän aukon täyttämiseen.Petteri Juuti / Yle

Pieni ilmastoaskel suurelle kaupungille – ei juuri apua talvipakkasilla

Vaikka lämpöpumput ovat isoja, niiden vaikutus Suomen suurimman kaupungin kokonaispäästöihin on pieni. Helenin arvion mukaan uudet lämpöpumput vähentävät yhtiön hiilidioksidipäästöjä 20 000 tonnia. Tämä on reilut puoli prosenttia yhtiön kokonaispäästöistä, jotka nousivat 3,3 miljoonaan tonniin vuonna 2016.

Vielä vähemmän Esplanadin lämpöpumpuista on iloa kivihiilivoimaloista luopumisessa. Helsingin energiapelin suuri kysymys on se, miten kaupunki lämpenee kovina pakkaspäivinä sen jälkeen, kun Hanasaaren kivihiilivoimala on suljettu – puhumattakaan Salmisaaren kivihiilivoimalan tai Vuosaaren maakaasuvoimalan jälkeisestä ajasta.

Kaukojäähdytyksen "jätelämmöstä" ei ole kaukolämmön kovimman tarpeen aikana juuri iloa siitä yksinkertaisesta syystä, että jäähdytystarvekin on pakkasella pieni.

Vielä kesken oleva lämpöpumppu jäähdytyskeskuksessa Esplanadin alapuolella.
Lämpöpumppuja kasataan Esplanadin alla sijaitsevaan jäähdytyskeskukseen. Valmis järjestelmä tulee täyttämään valtaosan hallista.Jari Kärkkäinen / Yle

Kesäaikaan Helsinki saa kaikista lämpöpumpuistaan jopa 50 prosenttia tarvitsemastaan lämmöstä, mutta talvipakkasilla osuus tippuu 5 prosenttiin. Tälloinkin valtaosa lämpöpumppujen tuottamasta energiasta saadaan jätevedestä, eikä kaukojäähdytyksen oheistuotteena.

Helsingin kaukojäähdytysjärjestelmä koostuu nyt Salmisaaren, Katri Valan ja Esplanadin lämpöpumpuista, sekä jäähdytysakuista Pasilassa ja Esplanadilla.

Helen lupaa kaukokylmää koko kaupunkiin

Kaukoviilennysalue ulottuu alueelle, joka rajoittuu lännessä Salmisaareen, idässä Kalasatamaan ja pohjoisessa Ruskeasuolle.

– Koko Helsingin alueelle on pian saatavissa jäähdytystä, lupaa Eurén.

Kokonaan toinen asia on, kuinka moni sitä haluaa.

Helsingissä on tällä hetkellä reilut 400 rakennusta, joissa on kaukojäähdytys. Yleisimpiä asiakkaita ovat julkiset rakennukset, kuten ostoskeskukset, toimistot ja sairaalat. Myös tietokonesaleja viilennetään kaukojäähdytyksellä.

Asiakkaista alle kymmenen prosenttia on asuinrakennuksia. Yksi syy on korkea hinta. Helen kuitenkin odottaa asuntojen kysynnän kasvavan tiedon levitessä, asukkaiden vaatimusten kiristyessä ja ilmaston muuttuessa.

– Tutkimukset osoittavat, että kuumat ja kosteammat kesät yleistyvät tulevaisuudessa. Samaan aikaan rakennussäännöt sisäilman lämpötiloille tiukentuvat ja energiatehokkuusvaatimukset kasvavat. Muun muassa nämäkin seikat tulevat lisäämään asuinkerrostalojen jäähdytystarpeiden kasvua, uskoo yksikönpäällikkö Jyrki Eurén Helenistä.

Nyt rakennettavan Esplanadin jäähdytyskeskuksen odotetaan olevan käyttökunnossa ensi vuoden kesällä.