Koe uusi yle.fi

Yrittäjän riemu repesi, kun hyönteiset sallittiin ruuaksi Suomessa – pian syödään toukkanugetteja ja sirkkasnäksejä

Hyönteiskasvattamoja rakentava yrittäjä iloitsee siitä, että oma yritys pääsee nyt myös kotimaanmarkkinoille.

hyönteisruoka
Jauhomatoja pannulla.
Jauhomatoja.Topi Kairenius

"Hyönteisruoka kauppoihin Suomessa! Voitto!"

Näin Santtu Vekkeli kirjoitti Twitter-tilillään keskiviikkona.

Hyönteiskasvattamoja rakentava yrittäjä iloitsee maa- ja metsätalousministeriön julkistamasta päätöksestä, jonka myötä Suomessa voi kasvattaa hyönteisiä ja myydä niitä elintarvikkeena.

Vekkeli on Inkeroisissa Kouvolassa päämajaansa pitävän Pohjolan Hyönteistalous Oy:n perustaja.

– Oma yritys on joutunut toimimaan Yhdysvalloissa ja Aasiassa, koska se ei ole voinut toimia Suomessa. Nyt päästään kotikentälle. Tämä on hyvä uutinen Suomen koko skenelle, Vekkeli iloitsee.

Yritys myös pyörii pääasiassa aasialaisten sijoittajien rahoituksella.

Santtu Vekkeli on Inkeroisissa päämajaansa pitävän Pohjolan Hyönteistalous Oy:n perustaja.
Santtu Vekkeli on Inkeroisissa päämajaansa pitävän Pohjolan Hyönteistalous Oy:n perustaja. Hänen yrityksensä muun muassa toimittaa hyönteisten kasvattamisjärjestelmiä.Miina Sillanpää / Yle

Tuoteita kauppoihin vielä tänä vuonna

Vekkelin mukaan ensimmäiset hyönteistuotteet saadaan kauppoihin ja kuluttajille nopeasti.

– Tänä vuonna tulee jo paljon tuotteita isojen ketjujen valikoimiin, ihan varmasti parin kuukauden sisällä näkyy.

Ensin odotetaan, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira antaa tarkemmat raamit hyönteistuotannolle.

– Olemme valmistautuneet tähän jo monta vuotta. Kun tiedämme tarkalleen ottaen, että mitä ohjeita tulee, niin kyky reagoida on todella hyvä, Vekkeli sanoo.

Evira on pitänyt ministeriön päätöstä tulkinnan muuttamisesta tervetulleena.

Hyönteisiä oluen kera

Hyönteiset ovat Vekkelin mukaan pohjimmiltaan melko mauttomia. Hän vertaa makua pähkinään. Hyönteinen on kuitenkin helppo saada maistumaan miltä vain, kun sen maustaa.

– Ensimmäisenä tulee todennäköisesti jauhopukkeja, jotka on toukkia, ja myös kotisirkkoja ja kaksitäpläsirkkoja. Ensimmäisessä aallossa voi tulla myös kuhnurintoukkia, jotka on ylijäämää hunajatiloilta. Niille ei ole järkevää käyttötarkoitusta, jos niitä ei syö ja ne pitää joka tapauksessa kerätä, Vekkeli sanoo.

Esimerkiksi Fazer on kertonut (siirryt toiseen palveluun) tutkivansa mahdollisuutta tuoda kauppoihin leipää, jossa on hyönteisiä. Hyönteisjauhoa voidaan käyttää leivonnassa.

– Meksikossa on tavallista, että kokonaisia sirkkoja napostellaan maustettuna tai maustamattomina oluen kanssa baarissa. Euroopassa ja Yhdysvalloissa hyönteisiä on kulutettu etupäässä jauhoina tai pieninä kappaleina suklaan tai keksien seassa, Vekkeli sanoo.

– Hollannissa myydään kaupoissa kananugetin kaltaista tuotetta, joka on tehty hyönteisjauhosta.

Hyönteisruoka on ollut runsaasti esillä mediassa, se on tutkimusten mukaan suosittua ja erilaisia maistatuksiakin on järjestetty.

Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kyselytutkimukseen vastanneista puolet ostaisi hyönteisruokaa, jos sitä saisi kaupasta. Tutkimuksen perusteella hyönteisten lisääminen tuotteisiin jauhettuna olisi kuluttajille helpoin tapa.

Lautasella banaanilettu, joka on tehty kotisirkoista ja sen vieressä buffalo-toukkia
Nämä banaaniletut ovat 20-prosenttisesti kotisirkkaa. Vieressä Buffalo-toukkia.Juha Koronen / Yle

Maanviljelijöitä toukkafarmareiksi

Vekkelin yrityksellä on listalla parinkymmenen maanviljelijän nimet, jotka ovat kiinnostuneet ryhtymään hyönteisfarmareiksi. Yksi maatiloista sijaitsee Kymenlaaksossa, loput eri puolilla Suomea.

– Se on ihan vähimmäismäärä, jolla saadaan homma alkuun. Ensi vuonna listalla toivottavasti on jo 200 nimeä.

Yritys on vuosien saatossa saanut yhteydenottoja esimerkiksi sikatilallisilta, jotka etsivät lisätienestejä. Vekkelin yritys toimittaa kasvattamoja tiloille, ylläpitää niitä sekä ostaa kasvatetut hyönteiset ja toimittaa ne edelleen elintarvikeyrityksille.

–Meiltä voi ostaa hyönteisiä, suuriakin määriä. Kuluttajakauppaa ei kuitenkaan ole vielä päätetty.

Uusia farmareita on tarkoitus etsiä yhdessä Kouvolan ja Kymenlaakson alan virkamiesten kanssa.

Muualla Suomessa hyönteiskasvattamoja on jo esimerkiksi Kurikassa, missä voi puhua pienestä hyönteistuotannon keskittymästä. Esimerkiksi kuljetusalalla työskentelevä Markku Hirvelä on ottanut pienen osan kotitilansa vanhasta sikalasta uudelleen tuotantokäyttöön. Myös Joensuussa kehitetään alaa.

Säännöistä tarkka Tanskakin laillisti

Käytännössä hyönteisruoan mahdollistaa se, että Suomi muuttaa Euroopan unionin uuselintarvikeasetuksen tulkintaa siten, että hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallitaan myös Suomessa. Samalla hyönteisala saadaan elintarvikevalvonnan piiriin.

Ehkä suurimman kiitoksen hyönteiselintarvikkeiden nopeasta sallimisesta Vekkeli antaa Tanskalle. Läheinen naapurimaa salli kesällä hyönteisten kasvattamisen ja myynnin ruokana.

– Se oli tärkein vaikuttaja. Tanska on tottunut olemaan EU:ssa tarkka sääntöjennoudattaja kuten Suomikin, Vekkeli sanoo.

Tanskassa on arvioitu, että uuden tulkinnan myötä maahan saadaan 200 uutta työpaikkaa.

– Hyönteiselintarvikkeiden sallimista myös lobattiin meillä kovasti. Itseni ja yritykseni lisäksi on paljon maaseutuaktiiveja tai yliopistoihmisiä, jotka ovat olleet sitä mieltä, että kasvattaminen ja myynti pitää sallia, koska muuten jäämme muiden jalkoihin, Vekkeli sanoo.

Kesällä hyönteismarkkinat aukesivat myös Itävallassa. Pidempi etumatka on Isolla-Britannialla, Hollannilla ja Belgialla.

– Suomi ei ole ollut jäljessä yksityisissä työpaikoissa, meillä on muutama alan yritys ja tutkimusta. Voimme nopeasti olla Euroopan kolmonen osaamistasossa ja teknologiaosaamisessa, Vekkeli sanoo.

Suomesta tullaan Vekkelin arvion mukaan myös viemään hyönteistuotteita.

– Valtaosa EU-maista ei vielä hyväksy kasvattamista. Meillä on hyvä mahdollisuus viedä hyönteisiä vaikka Ruotsiin. Sinne voi postin kautta tilata, mutta ei voi valmistaa omia tuotteita. Kerrankin näin päin, Vekkeli sanoo.