Tuulivoimatuen kallis moka halutaan välttää hintakilpailulla – Tukijärjestelmä menee uusiksi

Uusiutuvan sähkön eri tuotantomuodot pannaan jatkossa kilpailemaan keskenään halvimman tarjouksen periaatteella.

uusiutuvat energialähteet
tuulivoimala
Ismo Pekkarinen / AOP

Hallitus esittää uudenlaista tukimallia uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetulle sähkölle. Tukijärjestelmää rukataan uuteen uskoon, sillä nykyinen tuotantotuki, syöttötariffijärjestelmä, sulkeutuu uusilta hankkeilta lähivuosina.

Uusia tuulivoimaloita ei oteta mukaan syöttötariffiin marraskuun alun jälkeen. Uusien biokaasu- ja puupolttoainehankkeiden osalta syöttötariffijärjestelmä on sulkeutumassa näillä näkymin vuoden 2018 lopussa. Metsähakelaitoksia pääsee tuotantotuen piiriin vuoden 2021 alkupuolelle saakka.

Viime viikolla lausuntokierrokselle lähtenyt lakiesitys (siirryt toiseen palveluun) tuotantotuen muuttamisesta merkitsee selvää käännöstä ajattelutavassa.

Esimerkiksi tuulivoimaa tuetaan nykymallissa maksamalla valtion varoista tuottajille tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus, eli niin sanottu takuuhinta.

Jatkossa tuotantotuet aiotaan kilpailuttaa ja tukea maksaa ainoastaan halvimmalla uusiutuvaa sähköä tuottaville hankkeille.

Energiamarkkinoiden valvonnasta vastaavan Energiaviraston mukaan uusiutuvan sähkön hankkeet pannaan järjestykseen suljetulla tarjouskilpailulla, jonka voittavat hinnaltaan alimmat tarjoukset.

– Hankekehittäjät ilmoittavat Energiavirastolle, minkä verran voivat tuottaa uusiutuvaa sähköä ja millä tukitasolla olisivat tämän valmiit tekemään, selventää Energiaviraston johtaja Pekka Ripatti.

Tuen tavoitteena on varmistaa, että Suomeen syntyy uutta uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteettia 2020-luvulla, ja että Suomi saavuttaa EU:ssa sovitut uusiutuvan energian tavoitteet.

Uudenlaisia kilpailutuksia on määrä järjestää kaksi kertaa, joista ensimmäinen kierros vuoden 2018 lopulla ja toinen vuonna 2019. Tuen avulla rakennettavat voimalat valmistuisivat arviolta 2021–2023.

Lakiesityksen mukaan uusiutuvan sähkön tuotantoa on tarkoitus lisätä vuodessa kaksi terawattituntia, mikä vastaa Espoon vuotuista sähkönkulutusta. Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomessa tuotettiin vuonna 2015 uusiutuvilla energialähteillä sähköä 29,5 terawattituntia.

Lakiesityksessä (siirryt toiseen palveluun) tukea kuvataan "siirtymäkauden ratkaisuna", sillä uusiutuva sähköntuotanto ei vielä pysty kilpailemaan tuotantokustannuksiltaan markkinaehtoisesti fossiilisia polttoaineita vastaan.

Tuulivoima vahvoilla kilpailutuksissa

Erona aiempaan on myös se, että uusiutuvan sähkön kilpailutuksiin osallistuvat kaikki kynnelle kykenevät tuotantomuodot rinnakkain. Tähän saakka tuet on jaettu erikseen tuotantomuodoittain.

Ripatin mukaan kilpailutuksiin voivat osallistua esimerkiksi tuulivoima, biokaasuhankkeet, aurinkovoimalat sekä metsäteollisuuden tähteitä hyödyntävät pienet biovoimalat.

Poliittisessa puheessa (siirryt toiseen palveluun) uuden tukimallin korostetaan olevan teknologianeutraali niin, ettei se suosi mitään tuotantomuotoa toisten kustannuksella.

– Teknologianeutraalius tarkoittaa sitä, että eri tuotantomuodot voivat kilpailla keskenään, silloin nähdään eri tuotantomuotojen todellinen kilpailukyky ja kannattavuus, energiaministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo Ylen haastattelussa.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuoreessa vertailussa (siirryt toiseen palveluun) maalle rakennettava tuulivoima nousi ensimmäistä kertaa halvimmaksi sähkön tuotantotavaksi. Jos tuulivoima on näin vahva, onko kyseessä vain tuulivoimatuki uudella nimellä?

– Kaikilla on sama mahdollisuus, Tiilikainen toteaa.

Syöttötariffin virheet halutaan välttää

Vuonna 2011 käyttöönotettua tuulivoiman syöttötariffia on arvosteltu veronmaksajien kannalta erittäin kalliiksi. Sen tukitaso määriteltiin - jälkikäteen ajatellen - aivan liian korkeaksi.

Tuulivoimahankkeita saatiin toki rutkasti liikkeelle, mutta kustannukset valtiolle nousevat yli kolmeen miljardiin euroon vuosien 2011–2030 välillä.

Energiaviraston Ripatin mukaan nyt esitetty tukimalli tulee selvästi tätä halvemmaksi. Hänen mukaansa kustannukset kahden terawatin vuosituotannosta ovat muutaman kymmenen miljoonan euron luokkaa vuodessa.

Onko silti olemassa riski, että tälläkin kertaa päädytään kalliiseen tukeen?

– Aina sellainen riski on olemassa. Esityksessä on kuitenkin mallit, joilla riskiä voidaan hyvin tehokkaasti välttää. Malliin on tulossa yläleikkuri, missä määrätään maksimituki, Ripatti kertoo.

Hän painottaa myös, että uusiutuvan energian tuotantokustannukset ovat alentuneet selvästi verrattuna aikaan, jolloin nykyistä syöttötariffia valmisteltiin.

Mittavat investoinnit luvassa

Tarjouskilpailun onnistumisen ehtona on luonnollisesti se, että kilpailuun osallistuu riittävän paljon toteuttamiskelpoisia hankkeita.

Tuulivoimayhtiö Megatuuli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen sanoo, että hankkeita on kaavoitettu Suomessa yhteensä 10 000 megawatin tehon edestä. Jos mukaan lasketaan suunnittelupöydällä olevat hankkeet, määrä nousee jopa 20 000 megawattiin.

– Toimiala alkaa jo nyt valmistella omien hankkeiden rakentamista, kun on saatu selvyys, että laki on todennäköisesti tulossa, Savolainen sanoo.

Mikäli koko kahden terawattitunnin potti tuotettaisiin tuulivoimalla, Suomeen nousisi arviolta 200 uutta tuulivoimalaa. Savolaisen mukaan tämä tarkoittaisi tuntuvia investointeja Suomeen.

– Kahden terawattitunnin osalta puhutaan noin miljardin euron investoinneista Suomeen. Tästä arviolta noin puolet, eli 500 miljoonaa euroa, jäisi kotimaahan, Savolainen sanoo.

Savolaisen mukaan euroja kanavoituisi esimerkiksi paikalliseen infrarakentamiseen ja tuulivoimaloiden komponenttien kotimaisille valmistajille.

Uusia tuulipuistoja rakennettaisiin todennäköisimmin Pohjanmaalle ja rannikkoseuduille.

Kuinka kauan tukia tarvitaan?

Perinteisiä sähköntuottajia edustava Energiateollisuus ry on suhtautunut kriittisesti (siirryt toiseen palveluun) uusiutuvan sähkön tukemiseen.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä totesi Talentumin energiapäivässä eilen torstaina, että sähköstä on keskimäärin ylitarjontaa Pohjoismaissa.

Leskelä totesi esityksessään, että Suomen ja Ruotsin teollisuuden sähkönkulutus putosi vuosina 2006–2015 yhteensä 18 terawattituntia.

Samaan aikaan uutta tuettua sähköntuotantoa tuli markkinoille 28 terawattitunnin edestä, ennen kaikkea Ruotsissa ja Norjassa.

Energiateollisuuden nyrpeyttä selittää se, että uusiutuva tuotanto on osaltaan pudottanut sähkön tukkuhintaa ja samalla perinteisten sähköntuottajien liikevaihtoa.

Siksi etujärjestö vaatii toistuvasti tukipolitiikan lopettamista ja päästökaupan kiristämistä. Mutta milloin uusiutuva energian tuista sitten voitaisiin luopua?

– Arvioiden mukaan 2020-luvun puolivälissä uusiutuvan energian hankkeita voisi toteutua markkinaehtoisesti. Mutta kaikkihan riippuu siitä, mikä sähkön markkinahinta, Energiaviraston Ripatti arvioi.

Savolaisen mukaan tuulisähkön tuottaminen halpenee jonkin verran jatkossakin voimaloiden napakorkeuden kasvaessa.