Tutkija antaa muille mahdollisuuden tahkota jopa miljardeja – "Siitä voi alkaa kaupallistamaan"

Tutkijat tekevät jatkuvaa työtä tietoliikenneverkkojen kehittämiseksi erillään yritysmaailman rahapoteista.

tekniikka
Kaksi tietoliikenneasentajaa telemastossa
Kun kuluttajille uutta 5G-verkkoa vasta rakennetaan, tutkijat kehittelevät jo uusia ratkaisuja tietoliikenteelle.Jussi Mansikka / Yle

Marraskuussa 2015 ristijärveläissyntyisen Taneli Riihosen väitöskirja full duplex -tekniikasta palkittiin tekniikan alan vuoden parhaana opinnäytetyönä. Kaksisuuntaisesta radiotekniikasta povattiin satojen miljardien eurojen arvoista ratkaisua tietoliikenteen ruuhkiin. Full duplex -tekniikka mahdollistaisi esimerkiksi radiopuhelimen, jolla voi puhua ja kuunnella samanaikaisesti.

Riihonen ei ole kuitenkaan kehitellyt uutta tekniikkaa rahan perässä.

– Väitöskirjan kirjoittamisen jälkeen otin vähän etäisyyttä aiheeseen ja pätevöidyin muuhun. Jos jotakuta kiinnostaa, niin siitä voi alkaa kaupallistamaan. Kaikki, mitä saan aikaan, julkaistaan tieteellisissä julkaisuissa ja ne ovat kaikkien vapaasti luettavissa.

Taneli Riihonen puhuu kirja kädessään.
Riihonen valitsi akateemisen uran ja julkaisee tutkimuksensa tieteellisissä tutkimuksissa.Mariia Riihonen

Riihosen esittelemää tekniikkaa ei vielä toistaiseksi löydy tietotekniikan sovelluksista, kuten esimerkiksi 5G-tekniikasta, mutta sen kehittäminen tuotteeksi on jo käynnissä.

– Tiedän, että eräät yritykset tekevät kaupallista tuotekehittelyä, mutta yrityksistä ei kerrota asiasta vielä ulkopuolisille, Riihonen toteaa.

Mikäli Riihonen olisi jäänyt kaupallistamaan tekniikkaa, hänen akateeminen uransa olisi päättynyt, sillä hänen olisi pitänyt siirtyä yrittäjäksi. Riihonen on tällä hetkellä Tampereen teknillisen yliopiston elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitoksen apulaisprofessori.

– Kaupallistaminen on pitkä tie, eikä kukaan pysty sitä yksittäisenä henkilönä tekemään. Koko alan kattava tieteellinen ajatus on mahdollisesti miljardien arvoinen. Jos sitä lähtisi kaupallistamaan, niin pitäisi olla iso yritys sekä laatia suuri määrä patentteja ja omia ajatus itselleen.

Akateeminen ura tai yritysmaailma

Fotoniikan sovellusten ja kaupallistamisen professori Jyrki Saarinen Itä-Suomen yliopistolta vahvistaa, että valinta akateemisen tai yritysuran väliltä on joko–tai.

– Kyllä ne ovat poissulkevia. Yrityselämässä kaikki tutkimustyö on pidettävä salaisena tai keksintö on patentoitava. Niistä ei synny tieteellisiä julkaisuja. Jos aikoo professoriksi, julkaisuja pitää tehdä sellaisella tahdilla, että siinä on vaikeaa pyörittää yritystoimintaa rinnalla.

– Lisäksi avoimuus kuuluu yliopistomaailmaan, ja siksi yrityspuoli on aivan toisenlainen maailma. Olen ollut yrityspuolella monessa hankkeessa, jossa on harmiteltu, että tämä olisi tosi hieno tiedejuttu, mutta sitä ei vaan saa julkaista, Saarinen jatkaa.

Miehet tietokoneidensa ääressä.
Tutkijan periaatteet eroavat yliopistojen ja yritysten välillä muun muassa tutkimustulosten avoimuudessa.Salvatore Di Nolfi / EPA

Saarinen huomauttaa, ettei yliopistolla ole paljoa täytettäviä tutkijanpaikkoja, joten myös niistä paikoista joutuu kilpailemaan ja miettimään, onko halua lähteä akateemiselle uralle.

Koska yliopiston tarjoamia tutkijapaikkoja on rajoitetusti, on yliopiston oman edun mukaista, että oppilaitokset tuottavat asiantuntijoita myös yritysmaailmaan. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Tiedepuistosta löytyy yrityshautomo, josta saa apua yrityksen perustamiseen.

– Yliopistokoulutuksessa pyritään pitämään läheiset suhteet yritysmaailmaan ja kartoittamaan, että koulutus vastaa yritysmaailman sisältöjä. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto on asettanut tavoitteita, että saataisiin luotua yrityksiä yliopiston alueelle. Toive on, että spin off -yrityksiä syntyisi vieläkin enemmän ja siihen kannustetaan, kertoo Itä-Suomen yliopiston fysiikan ja matematiikan laitoksen kansainvälisten asioiden yhteyshenkilö Noora Heikkilä.

Jos yrityksen perustaminen onnistuisi jonkun reseptin mukaan, niin meillä olisi hyvin paljon onnistuneita yrityksiä.

Jyrki Saarinen

Vaikka kaupallistamispuolelle lähtisikin, pelkän rahan perässä ei Heikkilän mielestä pääse pitkälle.

– Uuden tiedon hankkimisen ja tutkimuksen paloa pitää olla, että tuote kehittyy. Ideaa on vietävä eteenpäin, ja on oltava intohimoa parantaa tuotetta.

Rahoitus ei odota

Tutkimusrahoituksen luonne ei tarjoa sellaista mahdollisuutta, että tutkija voisi lähteä yrittäjäksi ja palata myöhemmin takaisin yliopistolle, mikäli yritys ei onnistukaan.

– Jos yliopistolta ei ota tarjottua rahoitusta vastaan, se on sitten mennyttä. Vuoden päästä on vaikea tulla takaisin, silloin joutuu uudestaan kilpailemaan samasta rahoituksesta, Jyrki Saarinen kertoo.

Nuoret tutkivat kännyköitään.
Lisääntyvien käyttäjien määrä vaatii verkkoja kehittymään.Tiina Jutila / Yle

Kaupallistaminen on kuitenkin yleistymässä. Suomessa tukea (siirryt toiseen palveluun) tutkimusten kaupallistamiseen tarjoaa Innovaatiorahoituskeskus Tekes.

– Tutkimuksesta liiketoimintaa -rahoitus on auttanut kaupallistamisen yleistymisessä. Kun 10–20 vuotta sitten kysyttiin yliopistosta valmistuneilta, onko tavoitteenasi oman yrityksen perustaminen, tuskin kukaan nimesi itsensä siihen. Yrittämisellä on positiivinen maine tänä päivänä, Saarinen sanoo.

Asian voi huomata myös teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushin suosiosta.

Ei ole näkyvissä mitään, että oltaisiin tulossa johonkin lopulliseen tilaan.

Tommy Olenius

Kaupallistaminen on kuitenkin pitkä ja vaikea prosessi, eikä yrityksen perustamiseen voi antaa selkeitä ohjeita.

– Jos yrityksen perustaminen onnistuisi jonkun reseptin mukaan, niin meillä olisi hyvin paljon onnistuneita yrityksiä. Se on monimutkainen prosessi, jossa työtä saa tehdä paljon, Saarinen toteaa.

Pelkkä tuote ei myöskään riitä, sillä kaupallistamisessa tuotteen luominen on vain yksi osa.

– Suurin osa startupeista epäonnistuu, koska tuotteelle ei löydetä maksavia asiakkaita. Se on vähän suomalaisten periongelma, että osataan rakentaa hyviä tuotteita, mutta niitä ei osata markkinoida oikein.

Tutkija katsoo asioita pitemmällä tähtäimellä

Akateemisen uran valinnut Taneli Riihonen kertoo, että teollisuuden on koko ajan keksittävä uusia tapoja tiedonsiirtokapasiteetin kasvattamiseen, sillä käyttäjien määrä kasvaa jatkuvasti.

– Tietoliikennetaajuudet ovat ruuhkaisia ja tosi kalliita. Sonera maksoi aikoinaan neljä miljardia Saksaan UMTS-luvista ja sekin lupa oli vain yhteen maahan ja pieni kaistan palanen. Tämä kertoo vähän siitä, kuinka arvokkaita kaistat ovat.

Nainen katselee televisiota älypuhelimella.
Suoratoistopalvelut vaativat hyvän verkkoyhteyden.Ismo Pekkarinen / AOP

Verkkojen erilaiset nimet ovat hänen mukaansa markkinointitermejä, joita teollisuuden toimijat eli verkkolaitevalmistajat lanseeraavat. Sillä tavoin he myyvät ihmisille jotakin teknologiaa uutena.

– Yritän katsoa tällä hetkellä sinne, mitä joskus 5G:n jälkeen tulee. Nyt on jo joitakin hajanaisia mainintoja tieteellisten tutkimusten markkinointimateriaaleissa 6G:stä rahoituksen saamista varten. Sekin on varmaan muutaman vuoden kuluttua tällainen muotitermi, jota viljellään myynnin edistämiseksi.

Riihosen mukaan seuraavan sukupolven kehitystyö on ilman muuta jo käynnissä. Tiedemaailmassa katsotaan huomattavasti kauemmaksi tulevaisuuteen.

Joko 6G on tulossa?

DNA Oy:n tekninen johtaja Tommy Olenius ei ole vielä 6G:stä kuullut.

– Eiköhän se jossain vaiheessa tule, mutta vielä on aika pitkä aika siihenkin, että 5G olisi saatavissa. Joten mennään askel kerrallaan.

Olenius kertoo, että kehitystarvetta verkoille on aina, ja verkoilta vaaditaan koko ajan enemmän nopeutta ja pienempää viivettä.5G on myös askel eteenpäin: se monikymmenkertaistaa kaistan määrän, mutta tämä ei kuitenkaan ole kehitystyön itseisarvo.

– Palvelun kehittäminen ohjaa eteenpäin. Ei ole näkyvissä mitään sellaista, että oltaisiin tulossa johonkin lopulliseen tilaan. Sitä mukaa kun teknologia kehittyy, niin vaatimukset kasvavat. Siitä taas syntyy uusia innovaatioita ja ajatuksia, miten voidaan hyödyntää seuraavan sukupolven teknologiaa.

Sitä mukaa kun teknologia kehittyy, niin vaatimukset kasvavat.

Tommy Olenius

Oleniuksen mukaan HD-kuvaa pystyy hyvin katsomaan 4G-verkossa. Sitten taas 4K-kuva vaatii jo 5G-kykyisiä yhteyksiä. Hänen mukaansa 5G-verkko on 4G:tä edellä erityisesti viiveen lyhentämisessä.

– Esimerkiksi kauko-ohjauksessa ja virtuaalitodellisuudessa vaaditaan äärimmäisen nopeita reaktioita. Nopeus, luotettavuus ja pienemmät viiveet ovat kaikki sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, millaisia palveluita kuluttajalle voi tarjota.

Lue lisää:

Uusi suomalaislöytö voi mullistaa langattomat verkot – "Jopa satojen miljardien eurojen arvoinen"

Tekniikan akateemiset TEK: Vuoden väitöskirja tuplaa 5G-verkon välityskyvyn (siirryt toiseen palveluun)