Kampanjarahaa puolueelta? Ei kiitos, sanoo Sauli Niinistön kampanjapäällikkö

Presidentti Niinistön kaksi edellistä vaalikampanjaa maksoivat yli kaksi miljoonaa euroa kappale. Hänen seuraavan kampanjansa rahoittajista tiedetään vain, että ne vaihtuvat.

Sauli Niinistö
Sauli Niinistön presidentinvaalikampanja
Stina Tuominen / Yle

Kun Sauli Niinistön vuoden 2006 ja 2012 valtavista, yli kahden miljoonan euron vaalibudjeteista jättää pois puolueen, puolueyhdistysten sekä säätiöiden tuet, tullaan mielenkiintoiseen tilanteeseen.

Herää kysymys, kuka rahoittaa istuvan presidentin vuoden 2018 vaalikampanjan?

Se on suurelta osin vielä hämärän peitossa.

Kansallinen kokoomus, puolueyhdistykset, Yksityisyrittäjäin säätiö, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) -säätiö, Teknologiateollisuus ry, Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland... siinä listaa Sauli Niinistön suurimmista yksittäisistä vaalirahoittajista vuoden 2012 presidentinvaaleissa.

Kuinka moni näistä rahoittaa puolueista riippumatonta Sauli Niinistö 2018 -kansanliikettä myös seuraavissa presidentinvaaleissa ensi tammikuussa?

Toistaiseksi vain yksi, paljastui Ylen selvityksessä.

"On selvää, että kampanjabudjetti tulee laskemaan."

Pete Pokkinen, kampanjapäällikkö

Ainoastaan Yksityisyrittäjäin säätiö, joka tuki Niinistöä 50 000 eurolla vuoden 2012 vaaleissa, on päättänyt myöntää Niinistölle vaalitukea 100 000 euroa näissä vaaleissa.

– Näemme, että Niinistön työ ja hänen arvonsa vastaavat myös niitä arvoja, joita säätiöllämme on. Sen takia hänen tukemisensa tässä tilanteessa oli helppo päätös, sanoo Yksityisyrittäjäin säätiön hallituksen puheenjohtaja Pentti Kivinen.

Kauppaneuvos Kivinen on tunnettu kokoomusvaikuttaja, joka on toiminut muun muassa Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajana 1980-luvulla.

Yksityisyrittäjäin säätiö voi sääntöjensä mukaan myöntää halutessaan vaalitukea ehdokkaille riippumatta siitä, minkä puolueen ehdokkaita he ovat.

Sisäpiirisäätiöt pois laskuista

Asia on toinen useissa kokoomuksen niin sanotuissa sisäpiirisäätiöissä. Säätiöiden säännöt estävät ainakin Kansallisen Kokoomuspuolueen säätiön ja Kansallissäätiön tuet muille kuin kokoomuksen omille ehdokkaille.

Myöskään Teknologiateollisuus ry ei ole antamassa Niinistölle tällä kertaa vaalitukea. Vielä viime vaaleissa noin 1600 yritystä edustava liitto tuki Niinistöä. Teknologiateollisuus kieltäytyi Ylen haastattelusta Niinistön vaalitukia koskien.

Kahdessa Niinistön vanhoista, tärkeistä rahoittajista on vielä päätös tuesta tekemättä. Ne ovat Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) -säätiö sekä Stiftelsen för det tvåspråkiga Finlandissa, joka on kaksikielisyyttä edistävä säätiö.

Myös TT-säätiö kieltäytyi Ylen haastattelusta.

Vaikka TT-säätiö ja Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland lähtisivätkin mukaan, Niinistön vaalikassaan jää ammottava aukko verrattuna edellisiin kampanjoihin.

Sauli Niinistön presidentinvaalikampanja 2005-2012
Stina Tuominen / Yle

Tulossa suuren yleisön kolehti

Niinistön aiempien vaalibudjettien vertailu paljastaa, että yksityisten ihmisten tuki Niinistön kampanjalle nousi erittäin suureksi jo viime vaaleissa eli 2012. Tuolloin Niinistö keräsi pelkästään yksityishenkilöiltä lähes 900 000 euroa. Yksityisten ihmisten antamat lahjoitukset yli nelinkertaistuivat edellisistä, vuoden 2006 vaaleista.

Näin suuri summa saattaisi mahdollisesti riittää koko kampanjan rahoittamiseen – riippuen siitä, mitä kampanjassa on tarkoitus tehdä.

Sauli Niinistö 2018 -kansanliike aikoo kerätä vaalirahaa suurelta yleisöltä joukkorahoituksella internetissä, kertoo kampanjapäällikkö Pete Pokkinen.

– Tietenkin toivomme, että mahdollisimman moni lähtisi mukaan. Palaamme joukkorahoituskampanjan järjestämiseen lähiaikoina, Pokkinen suunnittelee.

Sauli Niinistön kampanjabudjetti seuraavissa vaaleissa tulee kuitenkin olemaan aiempia vaaleja pienempi, Pokkinen ennakoi.

– Näemme myöhemmin, mitä budjetti tulee olemaan. On selvää, että se tulee kuitenkin laskemaan.

Pokkinen korostaa, että Niinistön kansanliike vastaa itse omasta rahoituksestaan, eikä tarkoituksena ole ottaa vastaan rahaa puolueelta.

Niinistön kampanjoita aiemmin tukeneet säätiöt ja muut toimijat Pokkinen kuitenkin kelpuuttaisi rahoittajiksi, “jos ne haluavat olla mukana lahjoittamassa”.

Sauli Niinistön presidentinvaalikampanja 2017-2018
Stina Tuominen / Yle

Joukkorahoituksella on mahdollista kerätä joustavasti suuria tai pieniä summia avoimella pyynnöllä, useimmiten internetin digitaalisilla alustoilla. Suomessa joukkorahoitusta ovat hyödyntäneet varsinkin viime presidentinvaaleissa Niinistö ja hänen toisen kierroksen vastaehdokkaansa, vihreiden Pekka Haavisto.

Haaviston yksityishenkilöiltä keräämä summa oli tuolloin yli 650 000 euroa. Se oli yli puolet hänen reilun miljoonan euron vaalibudjetistaan.

Vaalituen keräyksessä joukkorahoituksella on Suomessa aiemmin onnistunut myös perussuomalaisten Jussi Halla-aho.

Niinistöä ovat perinteisesti tukeneet avokätisesti myös yritykset. Niiden antama tuki Niinistön vaalikassaan oli vuonna 2006 yli 600 000 euroa, mutta putosi vuonna 2012 reiluun 400 000 euroon.

Merkittävää viime vaaleissa oli, että yritysten tuki Niinistölle laski, ja että yksityishenkilöiden lahjoitukset nousivat jo yli tuplasti yritysten antamia lahjoituksia suuremmiksi.

Voittajan vankkurit vetävät

Sauli Niinistö on ylivoimainen suosikki myös seuraavaksi presidentiksi. Helsingin Sanomien syyskuussa teettämän kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan Niinistö valittaisiin presidentiksi jo ensimmäisellä kierroksella 68 prosentilla äänistä, jos vaalit järjestettäisiin nyt.

Voittajan vankkureihin on tunkua myös muista puolueista.

Niinistön kansanliikkeen tukijoukkoihin ovat ilmoittautuneet tähän mennessä ainakin entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Lasse Lehtinen (sd), eduskunnan puhemies, Sinisen eduskuntaryhmän Maria Lohela ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Koko Essayahin puolue on antanut jäsenilleen suosituksen äänestää Niinistöä.

Muista yhteiskunnallisista vaikuttajista Niinistöä tukee muun muassa ex-poliitikko Suvi-Anne Siimes, entinen vasemmistoliiton puheenjohtaja, joka työskentelee nykyisin Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtajana.

Kokoomuslaisia ja muita

Tuleeko kokoomuksen riveissä koko poliittisen uransa tehneestä Sauli Niinistöstä aidosti riippumaton presidenttiehdokas – se jää jokaisen itse harkittavaksi.

Niinistön kansanliikkeeseen on toistaiseksi palkattu kaksi työntekijää, joista molempien taustat ovat kokoomuspuolueessa. Kampanjapäällikkö Pete Pokkinen on vuodesta 2015 työskennellyt Niinistön erityisavustajana presidentin kansliassa, josta hän on nyt vaalikampanjan takia virkavapaalla.

Kansanliikkeellä on oma, puoluetoimistosta erillinen kampanjatoimisto Helsingin keskustassa.

Kansanliikkeen taustayhdistyksessä, Suomi 2024 ry:ssä, on vain kolme jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Heikki A. Ollila, kokoomuksen entinen kansanedustaja ja puoluesihteeri.

Hallituksessa istuvat myös emeritus-diplomaatti, ulkoministeriön pitkäaikainen valtiosihteeri Pertti Torstila, sekä helsinkiläinen yksityishenkilö.

Heikki A. Ollila toimii lisäksi asiamiehenä erillisessä valitsijayhdistyksessä, joka liittyy Niinistön tekniseen ehdokkaaksi asettamiseen.

Suurimman työn kansanliikkeessä tekevät vapaaehtoiset– joiden aktivoimiseen kansanliikekampanja juuri tähtää.

Niinistön kampanjatoimiston mukaan heitä on tähän mennessä ilmoittautunut noin 15 000.