Miksi Yhdysvallat ei ottanut metrijärjestelmää käyttöön? – Merirosvot saattoivat ratkaista pelin

Ranskassa valistuksen aikana syntynyt ajatus maailman yhteisestä mittajärjestelmästä ei vedonnut Yhdysvaltain kongressiin.

Valistusaika
Metric System
AOP

Vuonna 1793 kasvitieteilijä ja aristokraatti Joseph Donbay nousi Ranskassa laivaan, jonka oli tarkoitus viedä hänet kahden esineen kanssa Yhdysvaltoihin.

Toinen oli tarkalleen metrin mittainen tanko ja toinen kuparisylinteri, joka painoi tasan kilon. Esineet oli tarkoitus esitellä Yhdysvaltain ulkoministerinä tuolloin toimineelle Thomas Jeffersonille. Ja samalla houkutella Yhdysvallatkin soveltamaan metrijärjestelmää.

Donbayn epäonnisesta propagointimatkasta kertoo Washington Post. (siirryt toiseen palveluun)

Matkalle antoi tukensa joukko pariisilaisälykköjä, jotka olivat valistuksen ajan hengessä saaneet päähänsä mullistavan ajatuksen: jos kaikkialla maailmassa käytettäisiin samoja paino- ja pituusmittoja, edistäisi se kansainvälistä kauppaa, tieteilijöiden kanssakäymistä sekä keksintöjen ja ideoiden leviämistä ympäri maailmaa.

Ongelmana oli vain, että kaikki maat eivät olleet innostuneet metrijärjestelmästä. Yhdysvallat oli yksi niistä.

Donbay aikoi kuitenkin tavata metrijärjestelmän kannattajaksi tiedetyn Jeffersonin, jonka hän toivoi kääntävän kongressiedustajien päät uudistuksen kannalle.

Ongelmat alkoivat, kun Atlantilla riehunut myrsky pakotti Donbayn laivan Karibianmerelle, jossa se joutui merirosvojen kynsiin. Tarkkaan ottaen kyseessä eivät olleet merirosvot, vaan kaapparit, joilla oli Britannian majesteetin valtuutus riisua toisen valtion lipun alla purjehtivia aluksia kalleuksista.

Osa saalista meni käytännön mukaan kaapparikirjan myöntäneelle valtiolle.

Epäonninen Donbay joutui vangiksi ja kuoli hieman myöhemmin vankilassa. Hänen omaisuutensa myytiin huutokaupassa.

Uusikaan yritys ei tuottanut tulosta

Ranskassa ei lannistuttu epäonnistumisesta, vaan pian matkaan lähti toinen lähettiläs.

Lähettilään saapuessa perille, oli tilanne Yhdysvalloissa muuttunut. Ulkoministeriksi oli noussut Edmund Randolph, joka ei ilmeisesti ollut yhtä kiinnostunut mittaamisesta kuin edeltäjänsä.

Tästä syystä Yhdysvalloissa käytetään edelleen vanhoja mittoja, vaikka lähes koko muu maailma on siirtynyt metreihin, kiloihin ja litroihin.

Washington Postin mukaan Yhdysvallat kärsii edelleen kaapparimerirosvojen tekojen seurauksista. Jos Donbay olisi ehtinyt ajoissa Yhdysvaltoihin, olisi hän hyvinkin yhdessä Jefferson kanssa voinut onnistua ajamaan uudistuksen läpi myös Yhdysvalloissa.

– Donbayn epäonni merkitsi menetettyä mahdollisuutta, sanoo metrijärjestelmän edistämisestä vastaava Elizabeth Gentry Yhdysvaltain kauppaministeriön alaisesta standardielimestä NIST:stä.

Thomas Jefferson
Thomas JeffersonAOP

Mittajärjestelmät vaihtelivat seudulta toiselle

Kymmenisen vuotta ennen Dobayn matkaa, kun Yhdysvalloissa käytiin vapaussotaa, olivat maassa sovelletut mittajärjestelmät hyvin sekavia. Samat mitat saatettiin tulkita erisuuruisiksi eri paikkakunnilla.

Lehden mukaan esimerkiksi bushel (= busheli tai vakka) kauraa oli New Jerseyssä 32 paunaa, mutta pohjoisempana Connecticutissa vain 28 paunaa. Toisin sanoen viljasta saattoi saada paljon paremman hinnan, kun sitä vaivautui kuljettamaan hieman kauemmas.

Ongelmalliseen tilanteeseen kiinnitti huomiota myös presidentti George Washington ensimmäisessä liittiovaltion tilaa koskevassa puheessaan tammikuussa 1790. Hän valtuutti Jeffersonin valmistelemaan uudistusta. Jefferson paneutui asiaan innolla, mutta hanke ei edennyt kongressissa.

Tärkeä askel otettiin, kun Yhdysvallat liittyi vuonna 1875 Pariisissa solmittuun sopimuksen metrijärjestelmästä. Sopimuksessa se sitoutui metrijärjestelmän soveltamiseen kansainvälisessä kaupassa. Vasta sata vuotta myöhemmin, 1975, kongressi hyväksyi lain, jolla pyrittiin edistämään metrijärjestelmän soveltamista kotimaassa.

Metrien, kilojen ja litrojen sijaan tuumat, unssit ja gallonat ovat kuitenkin pitäneet pintansa yhdysvaltaisten arjessa.