Suomelaine buabo eläy Ven’an rajačeril – Nenga taloi pellastettih Nevvostoliiton kiškomizes

Mäkelän taloin ikkunaspäi voit kaččuo viideh ilmančurah Ven’an puoleh. Rajačeri menöy vaigu 30 metrin piäs.

Yle Uudizet karjalakse
Mäkelän talo. Vasemmalla kulkee itäraja.
Harri Lehtikevari / Yle

Päivännouzupuolen rajal Keskisuaren kylän kohtal raja menöy ihan kohti 10 kilometrii. Taloin kohtal se kerras kiändyy päivännouzupuoleh, kierdäy pellon agjua pitkin da kiändyy järilleh omah liinieh.

Taloin eläi Kirsti Lautala seizou oman pihan sit kohtas, kudai vois olla nygöi vuitti Ven’ua.

– Täs se raja olis mennyh, sanou Kirsti astujes vahnan tahnuon tagan.

Pajukos nägyy sammalel kazvoitunnuh kivialužin, kudai oli kylyn alustannu. Vaigu se olis jiännyh Suomeh, oldas Nevvostoliiton pluanat talvisovan jälles todevuttu.

Kudamidägi vikse on roinnuh.

Tämä kirjutus sanelou rajas olijas Molotovan kiännälmykses, Mäkelän taloin ozas sego verizes saldatas, kudai tuli rajan tagua.

Mäkelän talo ja Kirsti Lautala
Kirsti seizou oman taloin pihas.Tommi Parkkinen / Yle

Talvisoda 1940: kiännälmyksen roindan histourii zavodih

Suomi jäi talvisovan voitetukse keviäl vuvvennu 1940. Nevvostoliitole voitto ei tulluh muga kebjieh, kui se oli vuottanuh. Tarkoituksennu oli vallata da okupiiruija mua. Yhtelläh tämä ei ozitunnuh.

– Nevvostoliiton tavoittehennu oli vallata Suomi. Piädielo oli kopata alovehet sit, konzu tovendettih, gu Talvisoda ei ni mennyh muga, kui oli planiiruittu, sanelou Suomen histourien docentu Juha Pohjonen.

Valduamizien varmistamizekse rajačeri viettih uvvessah.

Rodih muga, gu Iosif Stalin joukkoloinke vedi kartah moizen levien čerin, ga rajan levevys muastos vastai nenga kahten kilometrin levevytty olijua polossua.

– Suomelazet nevvottelijat suadih kartan, konzu tuldih Moskovah 12.31940 kuundelemah rauhanehtoloi. Čeri tovengi oli moine levei, da kartan miärykuavu pieni, što sitbo vaste rodih probliemua. Stalin oli hyväksynnyh kartan enne sen stolah tuondua, sanelou Pohjonen.

Nygöi Suomen pluanakse rodih rajan tuakse jiäjien alovehien järillehsuamine. Da midä enämbi, sidä parembi.

Rajačerin päivännouzupuolele jiännyh Karjala da suomelazien omažus oldih jiädy sinne. Mugaže Mäkelän taloi oli jiämäs rajan toizele puolele Nevvostoliittoh.

Kirsti Lautala seisoo kohdassa, josta raja olisi voinut mennä.
Tommi Parkkinen / Yle

Sovan jälles 1940: taloi vallattih da tahtottih räijähtiä

Vuvvennu 1939 zavodinnuhes talvisoda tyhjendi päivännouzurajan eläjis. Äijät mendih evakkomatkah muijale Suomeh, da tilat jiädih tyhjikse. Mäkelän taloi jäi keskel sodakohtua.

– Taloin eläjät ajettih karjan Sellänpiäh junah da siepäi mendih Laitilah lehmienke da kaiken muunke. Lammilgi oldih oleteltu, mustelou Kirsti.

Sodien jälles kylän eläjät ruvettih tulemah järilleh omih kodoiloih. Mugaže ruattih Kirstin ukon vahnembat. Taloin ozas ei olluh tieduo enne gu se nähtih omin silmin. Taloi oli omal paikal. Ulgoseinis yhtelläh nägyi, midä sen sydämes oli roinnuh.

– Ammus oli piädynyh koin sydämeh da murendelluh lattieloi sego ikkunoi. Sanotah, gu se oli suomelazien lyhyččäine ammundu. Oli päččigi räijähtännyh sydämes. Ozakse taloi ei palanuh, ga yhtelläh se pidi kohendua, mustelou Kirsti.

Sovan aigua olin lapsi. Muga varain niidy nevvostoliittolazii: agu hyö tuldas siepäi tänne.

Kirsti Lautala

Granuattubombittamizen ližäkse taloidu oldih töngitty nevvostoliittolazet saldatat.

– Lattiel oli olluh olgie da saldatoin jälgie. Kylläl rodih naizile kabrastettavua, sanelou Kirsti.

Soda-aijan arhiivat pidi pidiä peitos 70 vuottu. Tiedokirjuttai da histourien docentu Juha Pohjonen on jälgivuozinnu tutkinuh avattuu tieduo. Häi tiedäy hyvin Mäkelän taloin dielolois vuvvennu 1940.

– Talois elettih nevvostoliittolazet saldatat, kuduat vardoittih Suomel vallattuloi alovehii, sanelou Pohjonen.

Mäkelän taloin oza oli parembi, migu lyhyön matkan piäs sijainnuon suomelazen koin, kudamua nevvostoliittolazet saldatat piettih omannu keskuskohtannu.

– Sie juodih viinua, bauhuttih da kirruttih kaikkie Suomen puolele. Sinne tuodih naiziigi. Läs kai oli murendettu da revitelty. Late oli täyzi reduu, sanou Pohjonen.

Yhtelläh Mäkelän taloi oli hengis.

Vuozi 1940: Uuzi raja vietäh da Mäkelän taloi jiäy Suomeh

Sovan jälles suomelazil nevvottelijoil oli jygei ruado ruattavannu. Rajan alle da Nevvostoliiton puolele jiäjis alovehis tahtottih pellastua midä enämbi, sidä parembi.

Ainavot abuniekat oldih nevvottelumaltot da viizahus hyökkiäjiä valdivuo vastah. Piädielo oli duumaija raja-alovehen eläjien ozua.

– Oli sovittu, gu raja rubieu menemäh kohti. Yhtelläh Molotovanke sovittih, gu kylii ei juata, voinnou jättiä jagamattah, sanelou Pohjonen.

Nevvostoliitto vuottamattah oli suostunuh sih. Muite Keskisuaren kylä olis jagavunnuh kahtekse, olis vai raja mennyh vietyn čerin mugah.

Mäkelän talon tontti ja rajat
Tommi Parkkinen / Yle

Taloil on olluh hyvä oza. Muutoksih kylien kohtal kuului ehto. Raja pidi mennä muantiijollizii muodoloi pitkin. Luonnon mugah raja pidi mennä Mäkelän taloin kohtal.

– Suves nygözen rajan luadiu Rakkolanjogi da pohjazes korgei rinneh, kuduan piäl raja nygöi menöygi, sanou Pohjonen.

Piettih vaihtokauppuagi. Nevvostoliittolazet prižmittih tiettylöi alovehii, kudamat oli pidänyh vastuvuoroh luovuttua muan muijalpäi rajan päivännouzupuolel. Sendäh päivännouzupuoline raja on nygöi moizien kiännälmyksienke. Pagin on Molotovan kiännälmyksis.

– Mugahäi se on mennyh. Gu vai kaččonet kartua, ga Vainikkalan kohtal rajas on terä Suomeh päi, sendäh gu nevvostoliittolazet tahtottih vardoija raududoroguazemua. Voibi olla, gu hyö vastuvuoroh myöstettih täs kohtas, duumaiččou histourien docentu Juha Pohjonen.

Mäkelän talo raja itäraja
Kirsti Lautala eläy Suomen da Ven’an rajal sit kohtas, kus raja kiännäldäh tarkan pluanan mugah. Taloi jäi Suomeh sit, konzu rajačeri viettih sovan jälles uvvessah.

Kirsti muuttau taloih: ”Varaitti, agu hyö tuldas siepäi tänne”

Huondeksel Mäkelän taloin pihas on hil’l’u. Vallas on moine hil’l’ažus, ga kai kuulet oman hengityksen. Et ni uskos, gu tämä kohtu on sen suuren valdivon rajačeril, kuduan ulgopoliitiekkah kuuluu muailmansuuruine varaitandu, ilmutilarikkovukset da soda Lähi-Päivännouzus.

Taloin piäl 80-vuodine eläi on havačunnuh kyläläzien tavan mugah aijoi. Vahnu ruskies kirpičäs luajittu päčči kokottau pertin hämäris. Päčči luajittih uvvessah sodien jälles.

Kirsti on endizen Lappeen kunnan Kanalammen tyttözii. Häi muutti elämäh Mäkelän taloih vuvvennu 1954, konzu 18-vuodizennu meni Martile miehele.

– Konzu tulin tänne miehoil’ah, varain vähäzel allus. En mennyh pimien aigua pihale. Sovan aigua olin lapsi. Muga varain niidy nevvostoliittolazii: agu hyö tuldas siepäi tänne, sanelou Kirsti kaččojes raja-aijan čurah päivännouzupuoleh päi.

Kirsti poimii punaviinimarjoja
Kirsti keriäy ruskiedu čihoidu omas pihas.Tommi Parkkinen / Yle

Kanalammen eläjät jovvuttih evakkoh Kalantih. Sodien loppiettuu Kirsti oli 10-vuodine. Net aijat pyörittih hänen piäs jo mučoinnu olles, ga hil’l’akkazin varavot ruvettih loppemahes ukonke elostu eläjes.

– Vastavuimmo ukonke tansilois Simolan laval kezäl 1953. Silloi mendih miehele da naidih ylen nuorinnu, sanelou Kirsti.

Taloi oli seizonuh sodakohtal vaigu yheksiä vuottu aijemba.

Tila jäi Suomeh – kodoilu da mečät rajan tuakse

Kirsti kaččou ikkunaspäi pihale. Sie nägyy Ven’an puolel kazvai vahnu kuuzikko.

– Mindäh hyö ei kuattane tuadu meččiä? Olis se Suomeen puolel, ga jo ammui oldas ruavot ruattu, kummastelehes Kirsti.

Rajan tagua kazvau vie suomelastu meččiä. Pellot da niityt ollah kazvoituttu pajul. Lautaloin endisty muadu et enämbi eroita kuuzimečäs.

– Sinne jäi 45 hehtuarua meččiä, sanou Kirsti kaččojen ikkunah.

Mäkelän talo ja Lautalan kylä Venäjän puolella kartalla
Tommi Parkkinen / Yle

Meččymuadu jäi Suomeh sen verran, gu vai kohtu ei jiäs ihan tyhjän piäle. Kiännälmyksen sydämeh jäi pelduo, kus oli voinnuh kazvattua vil’l’ua da suaja oma leiby stolah. Nygöi net on annettu vuograle.

Lautalan varzinazen kylän kohtu nygöi sijaiččou Ven’al, ga piäzizit sinne jallaigi. Taloin pihaspäi matkua sinne on nenga kolme kilometrii. Siepäi Kirsti on vikse suannuh ukon kauti oman sugunimengi.

Atkal rajan tuakse jiännyöh kyläh ei ole lähtenyh iäres siepäi lähtenyzienke, da heijän jälgeläziengi mustos se eläy. Äijät ollah käydy sinne kaččomah da kuundelemah.

– Omahizet kyläh tulduu kyzeltih, ongo kuulunuh sie Lautalan kägöin kukundua. Da kuuluugo midä muudu iändy sie. Sih aigah sie oli karjuagi, da kezäehtil kuului soittuo da pajuo. Nygöi ei kuulu enämbiä nimidä, sanelou Kirsti atkalmielis.

Piidoilangu myöstyi – sijah tuli tehnolougii

Kaksi suomelastu rajavardoiččijua astuu pitkin rajačerii sit paikas, kuspäi rajan kiännälmys zavodih.

– Nečie on yksi vahnu rajamerki. Sie on kirjutettu: Suomi, ozuttau yksi rajavardoiččijois.

Enne valdivot eroitti toine toizes piidoilanguaidu. Nygöi sen sijas on verkoaidu puolentostu metrin piduhuttu, kudai menöy viijen metrin piäs rajačeris Suomen puolel. Sen tagan kokottau kivis luajittu pino, kuduan piälimäzes lohkarehes on kirjutettu: Suomi. Se on azetettu kohtah, kus raja lähtöy kiändymäh päivännouzupuoleh da kierdäy sit Mäkelän taloin.

Se oli kova dielo silloi tiä. Joukkovehen johtajat ajettih kohtale mašinal Vainikkalaspäi tuhattu da sadua.

Pekka Leino

Valdivoloin väline raja on nägymätöi. Ven’an puoli on merkattu ruskei-vihandal paččahal. Suomen puolel se on sinivalgei. Niilöin välis varzinaine raja menöygi ilmai midägi nägyjiä liiniedy. Sinne suomelazet ei piästä aijas piäliči hyppiämättäh. Ven’alazil mostu estettu ei ole.

Rajapyykki Suomen ja Venäjän rajalla
Tommi Parkkinen / Yle

Puolentostu metrin piduhuttu olijas verkoaijas piäliči voibi piästä ken vai tahtonou. Ven’an puolel joga vuottu da äijän kerdua azetetah niilöi, ket tahtottas piästä rajan yli sit kohtas. Suomen rajal tarkoituksennu on nähtä luvattomat ylittäjät da ottua heijät kiinni.

– Ylittäjii voijah nähtä kameru, rajavardivosto libo raja-alovehen eläjät. Käytös ollah sežo vertol’otat da kiindeisiibizet lendokonehet, sanelou rajavardoičusoficieru Kimmo Gromoff Liideh-Suomen rajavardivospäi.

Rajačerii vardoijah eriluaduzet kamerat, lämbökamerat da sensorat, kui ezimerkikse liikehtunnistimet. Suurin vuitti rajas on tehnizesti vardoittavannu, ga yhtelläh ei kogo raja.

– Ei jogahistu kohtastu vardoija. Raja on pitky da suuri vuitti on erämuadu, kus ei ole dorogua eigo nimidä. Moizii kohtii vardoijah rajapatrulit da lendokonehetgi, sanelou Kimmo Gromoff.

Kui suuri vuitti rajua on vardoimattah, sidä ei sanota.

– Tehnisty vardoičustu kehitetäh kogo aijan, da sen miäry on kazvamas alalleh, sanou Gromoff.

Suomen ja Venäjän rajaviiva
Tommi Parkkinen / Yle

Ainos kentahto ga piäzöy rajan yli Suomeh.

Tänä vuon Kuakos on nähty 11 luvattomua muastorajanylittäjiä. Heijän kiinni otandas raja-alovehen eläjil on suuri rouli.

– Raja-alovehen eläjät puaksuh ilmoitetah nähtylöis ylittäjis, da sil on suuri merkičys, sanou Gromoff.

Luvattomat ylittäjät ottau kiinni rajapatruli, toizin sanoin kaksi rajavardoiččijua da yksi koiru.

1970-luvul Mäkelän taloi piädyi olemah tapahtumien keskičökkehenny. Silloi Kirstil oli igiä 30 vuottu da hänel oli pieni lapsi.

Vuvvenu 1972: päivännouzuraja vuodau

Sodien jälles Mäkelän talois ruattih peldoruadoloi da piettih žiivattua. Lastugi oli roinnuh.

Mäkelän taloin emändy Kirsti poigazenke oli šuorivunnuh syöttämäh kanoi, konzu…

– Minä näin miehen, kudai astui mägie alas eigo ni paidua sil olluh piäl. Duumaičin, gu rajavardoiččii on tulemas juomah, sendäh gu hyö puaksuzeh käydih meijän kaivole kezäl räken aigua. Sit huomain, gu tämä ei ni ole suomelaine. Roža oli veres, verdy valui korvaspäigi. Vastebo sit rubein särizemäh. Häi tuli nečine pezemähes. Sil aigua minä soitin rajavardivole da sanoin, gu tiä on ven’alaine. Sit hyö otettih hänen kiinni, mustelou Kirsti.

Tapahtuksen mustau sežo nygöi jo enäm 20 vuottu eläkkehel olii Pekka Leino. Silloi häi oli nuori rajamies.

– Siepäi tuli ven’alaine saldattu. Paginoin mugah häi oli torannuh dovarišanke, kudai oli iškenyh händy labjal. Puolekse kielimielettäh se mies tuli Lautalan taloih. Se oli kova dielo silloi tiä. Joukkovehen johtajat ajettih kohtale mašinal Vainikkalaspäi tuhattu da sadua, sanelou Pekka Leino.

Net herrat tuldihgi kukkazet käis da tuodih medalingi.

Kirsti Lautala

Enämbigi luvattomua ylittäjiä on nägynyh Mäkelän taloin lähäl.

– Jälgivuozinnu ei ole nägynyh nikedä, ga yhtenny kezän tuli täs mäis yli. Silloi heidy oli äijygi tiä liikkunuh. Rajavardivo otti heijät kiinni ainos nečie, nagrahtah Kirsti.

Rajavardivo ei jättänyh inehmizen ruandua varaittajas tilandehes huomavottah.

Kirsti osoittaa mäen päälle, jossa kulkee Suomen ja Venäjän rajaviiva
Kirsti ozuttau, kuspäi rajan ylitännyh briha tuli. Raja-aidu menöy 30 metrin piäs mäin piäl.Tommi Parkkinen / Yle

– Net herrat tuldihgi kukkazet käis da tuodih medalingi. Hyö sanottih, gu urholližusmedali tämä on, hos minä iče nimidä mostu en ole tundenuh, nagrau Kirsti.

Pagin on Rajavardivolaitoksen sualoilevykkehes, mittustu annetah nygözelgi aigua.

– Nengoine voijah andua sualoikkahas ruandas rajavardivolaitoksen hyväkse, sellittäy rajavardoičusoficieru Kimmo Gromoff.

Rajale ližiä rajavardivuo da automuattua

Rajavardoiččijua oli rajal enämbi silloi, konzu tehnolougii vie ei olluh vaihtamas muga sanottuu jalguruaduo. Silloi vardoččijat tundiettih Keskisuaren eläjii parembi. Nygözel aigua heidy nägyy harvembah.

– Alguaigua rajavardoiččijoi nägyi joga päiviä mollembin puolin. Hyö käydih kyzymäh, midä meile kuuluu da kävähteltihes pertin sydämehgi. Ga nygözet nuoret ei enämbiä samazeh tabah kävvä, sanou Kirsti.

Rajavardivolaitoksen mugah nygöi päivännouzurajan vardoičusruavos on 1150 rajavardoiččijua. Vardoittavannu on läs 1340 kilometrii. Mennyzien vuozien aigua rajavardoiččijoi on vähendetty siästämizen periä, ga nygöi rajavardoiččijoi ollah myös ližiämäs.

Tulien kahten vuvven aigua Rajavardivolaitos tahtos opastua nenga kolmesadua uuttu rajavardoiččijua, kudamis erähii jo ollah ruvettugi opastamah, sanelou Ruotuväki-lehti (siirryt toiseen palveluun).

– Uvvet rajavardoiččijat pannah rajatarkastusazemile azumah rajatarkastuksii da kogenuzii siirtäh vardoimah muastorajua, sanelou rajavardoičusoficieru Kimmo Gromoff Rajavardivospäi.

Rajavartijoita kävelee itärajalla
Tommi Parkkinen / Yle

Rajavardoiččijoile hommatah automuattua, da samazel aigua heile pidäy olla valmehennu käyttämäh enämbi vägie tiettylöis häirivötilandehis. Moizih tilandehih kuulutah eriluaduzet hibriduvaraitandat, kudamis ezimerkinny ollah muga sanottuloin ”vihandoin miehien” tungevumine rajan yli da telefonverkoloin pimendämine. Täs tiemas ollah kerrottu Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) da Yle.

Keskisuaren kyläs muastorajal on vie hil’l’ažuttu vakustamizeh kaččomattah.

”Meidy vardoijah rajan mollembis puolis”

Kirsti on elänyh omas talois Ven’an rajačeril piäl 60 vuvven.

Kerran vastah tuli verine rajanylittäi. Läs olematoi raja-aidugi vois pöllättiä hos kedä, ga yhtelläh Mäkelän talois nimidä da nikedä ei varata.

Oma poigu eläy sit samazes talois da Kirstil on bunukkua dai jo pravobunukkuagi.

– Myö ainos olemmo sanonuh, gu täs kohtas on ylen hyvä eliä, sendäh gu meidy vardoijah rajan mollembis puolis, nagrau Kirsti.

– En tiijä, olisgo kustahto muijal parembi.

Tiijot rajan vedämizen aijois pohjavutah tiedokirjah: Sodan ja rauhan rajalla - Välirauhan uhrit 1940–1941

Luve sežo

Suomalainen isoäiti asuu Venäjän rajaviivalla – Näin kotitalo pelastettiin Neuvostoliiton kaappaukselta