Hylätyt kissat kaipaavat kodin lämpöä – voit auttaa tarjoamalla tilapäismajoitusta

Syksyn viimassa värjöttelevät kissanpennut eivät ole koskaan kokeneet kodin lämpöä. Myös aikuisia kissoja on hylätty luontoon niin paljon, että rankkurin häkeissä loppuu tila. Osa saa armonaikaa, kun tilapäiskodin ovi aukeaa.

löytökissat
kaksi kissaa pöydällä
Päivi Meritähti / Yle

Kilikellot kilkattavat porilaiskodin eteisessä. Pirteä kissakaksikko syöksyy tervehtimään vierasta. Sisarukset näyttävät parhaat puolensa. Ne puskevat ja pussaavat, kiehnäävät ja kehräävät. Mutta ei, tälläkään kertaa ne eivät pääse tulijan matkaan.

Ne ovat odottaneet uutta omistajaa jo yli vuoden.

Onneksi odotus ei ole ollut turhauttavaa kyhjöttämistä löytöeläintalon häkissä. Kaksivuotiailla Viirulla ja Ruudulla asiat ovat hyvin. Ne ovat saaneet leikkiä hippaa ison omakotitalon alakerrassa ja pyöritellä lankakeriä pitkin lattioita mielensä mukaan. Ne ovat päässeet kotihoitoon.

Ritva Sandberg kissa sylissään
Ritva Sandberg on tarjonnut tilapäisen kodin jo ainakin 70 kissalle. Päivi Meritähti / Yle

Kotihoidossa kissat viettävät aikaa kuin omassa kodissaan. Koti on kuitenkin tilapäinen. Ne ovat siellä vain lainassa. Viiru ja Ruutu tulivat Ritva Sandbergin kotiin yli vuosi sitten. Näin pitkä tilapäismajoitus on poikkeuksellinen. Erikseen niille olisi jo löytynyt uusi koti, mutta Sandberg on pitänyt tiukasti kiinni siitä, että sisarukset pääsevät samaan kotiin.

– Niillä on niin kivaa keskenään ja asiat ovat hyvin, kun niillä on toisensa. En halua rikkoa sellaista suhdetta, Sandberg toteaa.

Vapaaehtoisia vaikea löytää

Ennen Viirua ja Ruutua tämän talon kautta on kulkenut vuosien aikana jo noin 70 kissaa. Ritva Sandberg ei ole tavanomainen kotihoitaja. Hän on myös Satakunnan eläinsuojeluyhdistyksen sihteeri. Siksi hän saa ensimmäisten joukossa tiedon pulassa olevista kissoista. Eihän niitä raaski jättää heitteille.

Ilman hänen apuaan monen kissan kohtalo olisi ollut kova. Eläinsuojeluyhdistyksellä ei ole tällä hetkellä Satakunnassa muita, jotka ottaisivat kissoja kotihoitoon. Muutama hätämajoituspaikka sentään löytyy sellaisille, jotka ovat äkillisen lopetusuhan alla.

Heidi Luotonen ja kaksi kissaa
Heidi Luotola vastaa kissojen kotihoidosta Satakunnan eläinsuojeluyhdistyksessä.Päivi Meritähti / Yle

Pidempiaikaisista kotihoitopaikoista on huutava pula. Eläinsuojeluyhdistyksen kotihoitovastaava Heidi Luotola kertoo, että sitoutuneita vapaaehtoisia on vaikea löytää.

– Moni perääntyy siinä vaiheessa, kun ymmärtää, ettei kotihoitajan arki ole välttämättä helppoa. Joku kissoista voi raapia, joku pissata nurkkiin. Tarkoitus on, että kissa saisi olla kotihoitajan luona niin pitkään, että sille löytyy omistaja. Joskus tämä voi kestää, Luotola muistuttaa.

Vaikka maakunnan ulkopuolella on muitakin kotihoitajia, ei jokaiselle löytökissalle löydy omaa paikkaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimivalla Rekku Rescuella on tällä hetkellä noin 35 kissojen kotihoitopaikkaa. Erityisesti syksyllä kotia etsiviä kissoja on tähän nähden moninkertainen määrä.

Rekku Rescuen kissojen kotihoitovastaava Katri Kärki kertoo, että heidän yhdistyksensä kautta kissat ovat saaneet kodin keskimäärin kahdessa kuukaudessa. Pisimmillään aikaa on kulunut kaksi vuotta. Nytkin kotia etsii yli vuoden hoidossa ollut kaksikko. Sen sijoittaminen uuteen kotiin on vaikeaa, koska kissoilla on ikää jo 10 vuotta.

Kaksi kissaa
Donny ja Äijä etsivät uutta kotia.Rekku Rescue ry

Donny ja Äijä ovat Kärjen mukaan leppoisia kolleja, joista edellinen omistaja joutui luopumaan perheessä puhjenneen allergian takia.

– Pojat ovat olleet aina yhdessä ja tahtoisivat lähteä niin omaan kotiinsakin. Äijä on rakkaudessaan suomalaiseen tyyliin jäyhempi, Donny taas puhuu, pussaa ja viihtyy myös sylissä, Kärki kertoo.

Miksi kiltit kissat eivät kelpaa?

Kymmenvuotiaat rauhalliset pojat ja kaksivuotiaat vilkkaat tytöt ovat etsineet pysyvää kotia tuskastuttavan pitkään. Ainakaan niiden luonteesta sen ei pitäisi olla kiinni.

Ritva Sandberg kehuu Viirua ja Ruutua erittäin kilteiksi kissoiksi. Ne ovat toki leikkisiä, mutta eivät ole koskaan purreet tai raapineet ketään. Ne teroittavat kyntensä raapimispuuhun, kuten kuuluukin.

Sandbergin sohvasta huomaa, että osa edellisistä hoidokeista, ei ole sitä ymmärtänyt. Langanpäitä roikkuu siellä täällä.

kissa sohvan edessä lattialla
Ruutu jättää kotihoitopaikkansa sohvan rauhaan. Joku muu hoidokeista on ehtinyt näyttää sille kynsiä vuosien varrella.Päivi Meritähti / Yle

– Verhot olen ottanut olohuoneesta kokonaan pois, kun välillä täällä on pentujakin hoidossa. Ne ovat yleensä aika vikkeliä, eivätkä vielä tunne sääntöjä.

Viiru ja Ruutu ovat saaneet käyttöönsä talosta olohuoneen ja keittiön. Sandbergin omat kissat asuttavat talon muita huoneita. Menossa mukana on myös vilkkaiden kissojen menoa vierestä seuraava koiravanhus.

Vaikka kotihoitaja on kiintynyt hoidokkeihinsa, toivoisi hän niiden jo löytävän uuden kodin. Eläinpaljoutta voisi hetkeksi rauhoittaa. Tosin uusia tulokkaita olisi jo niin paljon, että tuskin Sandbergin koti tästä tyhjenee.

Harva löytökissa löytää omaan kotiinsa

Esimerkiksi Kiikoisten löytöeläinpalvelun häkeissä on tällä hetkellä 12 kissaa. Tänä vuonna niitä on ollut jo 200 ja tahti vain kiihtyy ilmojen viiletessä.

Koska häkki on monelle ahdistava paikka, tekee löytöeläinpalvelu yhteistyötä eläinsuojeluyhdistysten kanssa. Näin edes osa kissoista saa ansaitsemaansa hellyyttä kotihoidossa. Ne siirtyvät sinne mahdollisuuksien mukaan jo 15 vuorokautta kiinnioton jälkeen. Siihen asti edellisellä omistajalla – jos omistaja löytyy – on aikaa lunastaa lemmikkinsä takaisin.

Meillä on joka vuosi muutama hankala tapaus, joka ei hae kissaansa kotiin, kun siitä pitää maksaa.

Mira Ekholm-Martikainen

Kiikoisten löytöeläintalon pitäjä Mira Ekholm-Martikainen harmittelee, että kovasta yrityksestä huolimatta löytökissoista vain noin 5 prosenttia on palannut omaan kotiinsa. Joko omistajia ei löydy, tai sitten he eivät halua lunastaa kissojaan takaisin. Löytöeläintalo perii kissoista vähintään 30 euron kulukorvauksen. Sekin on joillekin liikaa.

– Meillä on joka vuosi muutama hankala tapaus, joka ei hae kissaansa kotiin, kun siitä pitää maksaa. Moni syyttää löytöeläinpaikan pitäjää siitä, että kissa on otettu kiinni. Pari tuttua löytöeläinpaikkaa onkin lopettanut toimintansa siitä aiheutuvan stressin takia, Ekholm-Martikainen kertoo.

Haluatko auttaa? Näin voit ryhtyä kotihoitajaksi

Jos haluat auttaa, voit ilmoittautua kotihoitajaksi. Oman alueesi kotihoitovastaavan löydät esimerkiksi eläinsuojeluyhdistyksen avulla.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Rekku Rescuessa yhteydenotot voi osoittaa Katri Kärjelle osoitteeseen katri@rekkurescue.com (siirryt toiseen palveluun).

– Kotihoitajalta ei vaadita kauheasti kokemusta. Voimme katsoa hoitajan omien lähtökohtien mukaan, millainen kissa hoitoon tulee. Eristysmahdollisuus pitäisi kuitenkin olla, jos kodissa on omia lemmikkejä, Kärki toteaa.

Yhdistyksen kautta kotia etsivät kissat löydät täältä (siirryt toiseen palveluun). Tällä hetkellä kotihoidossa olevien pentujen tiedot lisätään sivuille siinä vaiheessa, kun ne tulevat luovutusikäisiksi.

Kissa leikkii narun kanssa
Viirunkin tiedot löytyvät Kodittomat.infon sivuilta.Päivi Meritähti / Yle

Useat muut suomalaiset eläinsuojeluyhdistykset ilmoittavat kotia etsivistä kissoista täällä (siirryt toiseen palveluun). Satakunnan alueen kotihoitajaksi voit ilmoittautua osoitteessa satesy@satesy.fi (siirryt toiseen palveluun).

– Sivuillamme voi täyttää lomakkeen, jolla ilmoittautuu vapaaehtoiseksi. Tämän jälkeen haastattelemme ehdokkaat ja keskustelemme heidän mahdollisuuksistaan toimia kotihoitajana. Vaatimuksena on lähinnä pitkäjänteisyys, toteaa Satakunnan eläinsuojeluyhdistyksen kotihoitovastaava Heidi Luotola.

Elinikäistä sopimusta kenenkään ei tarvitse tehdä. Jos kotihoitaja ei pysty huolehtimaan kissasta riittävän pitkään, etsitään sille uusi hoitopaikka.

Vaikka muutto kodista toiseen ei ole kissalle ihanteellinen vaihtoehto, on mikä vain katto pään päällä parempi vaihtoehto kuin pakkaseen jääminen.