Saksan vaalit EVVK – Nuori perheenisä Norman inhoaa omistusautoja, alkoholia ja poliitikkoja, eikä äänestä sunnuntaina

Oikeasta elämästä etääntyneet poliitikot ajavat aivan vääriä asioita, sanoo Berliinin itäpuolella asuva pienten lasten isä. Hänen ääntään ei ansaitse kukaan.

äänestäminen
Neuenhagen.
Norman Ritter ei vaivaudu vaaliuurnille sunnuntaina.Anna Saraste

NEUENHAGEN Kadut muistuttavat keskiluokkaista unelmaa: omakotitalojen etupihoja koristavat kukkaistutukset ja puutarhatontut. Lapsille on jättitrampoliineja, vanhemmille puolestaan autot, jotka on parkkeerattu siististi katosten alle.

Kaikki näyttää olevan hyvin. Ketähän täällä Berliinin itäpuolella sijaitsevassa Neuenhagenin pikkukaupungissa äänestetään sunnuntain liittopäivävaaleissa?

Ei ketään, kuuluu puutarhatonttujen koristamalla kadulla asuvan Norman Ritterin vastaus. Hän ei aio äänestää, koska Saksan poliitikot ajavat aivan vääriä asioita.

– Jos minulta kysyttäisiin, asettaisin Saksaan totaalisen alkoholi- ja nikotiinikiellon. Valtion on tarkoitus suojella kansalaisiaan. Eikö näiden aineiden haitoista ole jo aivan tarpeeksi tutkimustietoa? Ritter, 32, tuhahtaa.

Ritteriä kiinnostaa erityisesti ilmastonmuutos ja ihmisten hyvinvointi. Poliitikot eivät hänen mielestään näistä asioista välitä, vaan ovat suuryritysten talutusnuorassa.

– Demokratia on nykyään teollisuuden läpäisemä. Politiikan ulkopuoliset liikkeet muuttavat maailmaa paljon enemmän kuin politiikka itse, hän sanoo.

Ritter ei ole ainoa, joka jättää näillä seuduilla äänestämättä.

Neuenhagenin kaupunki kuuluu itäiseen Brandenburgin osavaltioon, missä äänestysaktiivisuus on Saksan alhaisimpia. Viimeksi vuoden 2013 parlamenttivaaleissa äänestysaktiivisuus oli vain 68,5 prosenttia. Huomattavasti vilkkaammin äänestetään Saksan läntisissä osavaltioissa, missä äänestysaktiivisuus ylsi keskimäärin 72,5 prosenttiin.

Neuenhagen.
Ennen Itä-Saksan puolelle kuulunut Neuenhagen sijaitsee 40 minuutin lähijunamatkan päässä Berliinin keskustasta. Anna Saraste

Norman Ritter on 5- ja 1-vuotiaiden poikien isä. Hänen vaimonsa on turkkilaistaustainen. Neuenhagenissa he kuuluvat niihin nuoriin perheisiin, jotka ovat tuoreeltaan muuttaneet pääkaupungin vilinästä taajamaan.

Samankaltaisia perheitä täällä paljon.

Saksan puolueiden ehdokkaat ovat keski-iältään 46-vuotiaita, eikä heidän politiikkansa vastaa sitä, mitä lapsiperheet ja muut nuoret äänestäjät kaipaavat, Ritter uskoo.

– Kaikki on vanhentunutta. Nuoret pitävät esimerkiksi oman auton omistamista turhana. Koko omistamisen merkitys on toisenlainen kuin vanhemmilla ihmisillä.

Kaikkein vähiten Saksassa äänestävät 21–24-vuotiaat. Heistä vain 60 prosenttia äänesti vuoden 2013 parlamenttivaaleissa, kun taas 60–69-vuotiaista liki 80 prosenttia kävi äänestämässä.

Äänestämättä jättäminen on kasvanut yleisesti jo pitkään. Monesti syynä on protesti vallitsevaa järjestelmää vastaan, kuten kansallisen politiikan tutkimuslaitos BpB toteaa selvityksessään.

Neuenhagen.
Maahanmuuttovastaisen AfD-puolueen mainos Neuenhagenissa.Anna Saraste

Saksassa äänestetään edelleen vähemmän entisen Itä-Saksan puolella, minne myös Neuenhagenin kaupunki kuuluu.

DDR:ssä kaikkien oli pakko äänestää, aina – vaikka puolueita oli vain yksi. Siksi moni itäsaksalainen jätti 1990-luvun vaaleissa äänestämättä, koska he kokivat sen vapauttavana.

Ritter itse muistaa hyvin, millaista lapsuus oli Kommunistisessa Itä-Saksassa 1980-luvulla. Hänen isänsä toimi DDR:n ulkomaankirjeenvaihtajana, ja isän työ vei milloin NATOn, milloin YK:n käytäville. Perheessä keskusteltiin paljon politiikasta.

Kommunismi on vaihtunut Ritterin suvun uudessa sukupolvessa vastuulliseksi ilmastoajatteluksi. Poika-Normanin nelihenkisessä perheessä noudatetaan vegaaniruokavaliota, eikä muovijätettä tuoteta lähes ollenkaan.

– Vaimoni ja minä näemme paljon vaivaa poikiemme kasvatuksessa. Meille on tärkeää, että he eivät aikuisina tee jotain hölmöä, vaan että heistä tulee tutkijoita tai että he tekevät jotain muuta merkityksellistä yhteiskunnan kannalta.

Ritter on valinnut uransa toisella tapaa kuin kirjeenvaihtaja-isänsä. Päivätyössään hän toimii postinkantajana ja kuuntelee samalla tiedepodcasteja. Vapaa-ajallaan hän opiskelee astrofysiikkaa ja katselee iltaisin tähtitaivasta teleskoopillaan.

Pakottaisin jokaisen saksalaisen hakemaan lupaa autolleen.

Entä mitä hän tekisi, jos saisi itse hypätä inhoamisensa poliitikkojen saappaisiin ja päättää Saksan politiikasta vuoden verran?

– Valtion päämiehenä en maksaisi itselleni palkkaa enkä kulkisi töihin autolla. Pakottaisin jokaisen saksalaisen hakemaan lupaa autolleen ja perustelemaan, miksi he tarvitsevat autoa. Jos he esimerkiksi kuskaavat lapsia tai liikuntarajoitteista sukulaista autolla, lupa myönnettäisiin, hän visioi.

Mutta Norman Ritterin mieliasiaan poliitikot eivät ole paneutuneet edes vaalipaneeleissa.

Sen sijaan että politiikka keskittyisi suitsimaan diesel-skandaalissa ryvettyneitä autokonserneja, vaalikeskusteluja ovat viime viikkoina hallinneet pakolaiskriisi ja kotouttaminen. Näitä asioita on nostanut etenkin maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle -puolue.

– Tuntuu kuin olisimme taas 30-luvulla, kun katson tämän vuoden vaalimainontaa. Etenkin AfD:n iskulauseet ovat todella pelottavia, Ritter sanoo.

Mikä olisi hyvä uusi suunta politiikalle?

– Ainoa oikea tie on toimia itse esimerkkinä omille arvoilleen, ja toimia parhaan omantuntonsa mukaan.

Lue lisää:

Ei aihetta juhlaan – Näin demarit näivettyivät retropuolueiksi monissa Euroopan maissa

Nuorena Angela Merkel asui vallatussa talossa eikä tanssinut bileissä – Vaatimaton fyysikko kipusi huipulle älyllä, sinnikkyydellä ja tuurilla