Puolet ammattiin opiskelevista nuorista naisista on väsyneitä – "Ehkä tässä ympäristössä luomme enemmän paineita tytöille"

Joka neljäs ammattiin opiskeleva nuori kokee terveydentilansa huonoksi. Erot mies- ja naisopiskelijoiden välillä ovat suuria.

Koulustressi
sairaanhoitaja desinfioi käsiään
Naisvaltaisella alalla naisopiskelijat ottavat miehiä suurempaa vastuuta.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Lähihoitajiksi opiskelevat Hanna Heinonen ja Verna Donald kertovat olevansa koulusta kotiin tullessaan väsyneitä. Koulutuskeskus Salpauksessa opiskeleva kaksikko suuntaakin usein päiväunille heti koulupäivän jälkeen.

– Koulu stressaa. Kun koulusta pääsee kotiin, mitään ei oikein jaksa tehdä ja tekisi mieli mennä vaan nukkumaan, kertoo Heinonen.

Mies- ja naisopiskelijoiden jaksamisessa on selviä eroja, selviää Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä tuoreesta kouluterveyskyselystä (siirryt toiseen palveluun).

Naisopiskelijoista yli puolet kokee olevansa viikoittain väsynyt. Lähes puolella on niska- ja hartiakipuja tai päänsärkyjä. He kertovat myös kokevansa koulu-uupumusta miespuolisia opiskelijoita useammin.

– Jos ehdin, nukun päiväunet. Mun elimistö ja keho tarvitsevat sen, koska muuten en jaksa koulussa. Kun nukun kahdestakymmenestä minuutista tuntiin, jaksan ehkä illalla tehdä niitä tehtäviä huomattavasti enemmän, kertoo Donald.

Jatkuva opiskeluun liittyvä stressi voi oireilla opiskelu-uupumuksena. Väsymisen lisäksi uupunut ei tunne opiskelujaan enää tärkeäksi, kyynisyys ja välinpitämättömyys opiskelua kohtaan kasvaa ja opiskelija voi tuntea itsensä riittämättömäksi, selviää kouluterveyskyselystä (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimuksesta selviää, että erityisesti univaikeudet ovat lisääntyneet vuosien varrella. Naisopiskelijoista 44 prosentilla on viikoittain nukahtamiseen liittyviä ongelmia. Miesopiskelijoista nukahtamisvaikeuksia on 26 prosentilla.

– Jos päiväunet on venähtäneet, illalla tajuuaa, että voi ei, ne koulujutut! Sitten ne tekee hutaisten tai ei tee niitä ollenkaan, jolloin koulu taas kärsii. Päivästä loppuu aika, Hanna Heinonen lisää.

He kokevat sen niin, että tytöt kantavat enemmän paineita ja tekevät koulutehtäviä.

Arja Virolainen

Vaikka opiskelijoiden terveys on yleisesti ottaen hyvä, yhä useampi opiskelija kokee terveydentilansa entistä huonommaksi.

– Viikoittaista oireilua on sangen paljon, naisopiskelijoista lähes 60 prosentilla. Oireet voivat olla fyysisä, psyykkisiä tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä, THL:n Kouluterveyskyselystä vastaava erikoistutkija Nina Halme kertoo.

"Pojilta vaaditaan vähemmän ja tytöiltä enemmän"

Koulutuskeskus Salpauksessa lähihoitajaopiskelijoita 15 vuotta opettanut lehtori Arja Virolainen arvelee tulosta selittävän osaltaan se, että etenkin naisvaltaisella alalla naisopiskelijat ottavat miehiä suurempaa vastuuta.

– Saattaa olla, että tytöt tunnistavat enemmän omaa väsymystään ja uupumustaan.

– Ehkä tässä ympäristössä luomme enemmän paineita tytöille. Opiskelijat ovat sitä mieltä, että pojilta vaaditaan vähemmän ja tytöiltä vaaditaan enemmän. He kokevat sen niin, että tytöt kantavat enemmän paineita ja tekevät koulutehtäviä, Virolainen miettii.

Tutkija Nina Halme pitää tärkeänä, että koulu-uupumukseen puututaan hyvissä ajoin.

– Pitkittyessään koulu-uupumus ennustaa opinnoissa keskeyttämistä ja masentuneisuutta. Molemmilla on inhimillisen hyvinvoinnin lisäksi myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

opiskelijoit
Heikki Kiseleff / Yle

Opiskeluistaan nauttii yhä useampi

Kouluterveyskysely kertoo ammattiin opiskelevien nuorten kuitenkin pitävän opiskelustaan entistä enemmän.

Koulunkäynnistä pitävien osuus on noussut vuosittain, nyt opiskelustaan ilmoittaa pitävän yli 80 prosenttia vastanneista. Aikaisempia vuosia useampi vastaaja kertoo oppilaitoksen ilmapiirin olevan hyvä.

Koulutuskeskus Salpauksen auto- ja logistiikka-alalla opiskeleva Antti Laitinen kertoo olevansa tyytyväinen opetukseen.

– Töiden tekeminen on pänttäämistä parempaa. Mukavat hommat ja pääsee tekemään, eikä vaan istumaan paikallaan.

– Opiskelu ei ota henkisesti koville. Jos on mukava ryhmä, se menee nappiin. Itse olen tullut vapaa-ajan jälkeen kouluun aina hyvin mielin, sanoo autonasentajaksi opiskeleva Santeri Vilander.

Lue myös: Aleksis Salusjärven kolumni: Ammattikouluissa on käynnissä vaarallinen ihmiskoe