yle.fi-etusivu

Sitkeys auttoi Sirpaa laihdutuksen suossa – Ylilääkäri: "Eniten harmittaa, että potilaat jäävät heitteille"

Lihavuusleikkaus, vertaistuki vai nettivalmennus – miksei ylipainoinen saa haluamaansa hoitoa, kysyy helsinkiläinen Sirpa Luukkonen.

painonhallinta
Sirpa Luukkonen Helsinki
- Pitäisikö minun lihottaa itseni, jotta pääsisin lihavuusleikkaukseen? Helsinkiläinen Sirpa Luukkonen haki apua ylipainoon terveysasemalta ja hämmentyi, kun ei päässyt haluamaansa hoitoon.Ilmari Fabritius

Helsinki

Sirpa Luukkonen, 54, on päättäväinen astuessaan sisään Vallilan terveysasemalle. Hän aikoo laihtua. Aika terveydenhoitajalle on varattu jo viikkoa aikaisemmin.

On elokuun 21. päivä.

Sirpa on selvittänyt etukäteen, että apua voisi saada Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUS:n virtuaalisesta Painonhallintatalosta. Se on netissä toimiva laihdutusvalmennus, joka maksaa kunnille vuodessa 650 euroa/potilas. Esimerkiksi lihavuusleikkauksen hinta voi kohota 10 000 euroon kaikkine kustannuksineen ja tutkimuksineen.

Jälkimmäinen vaihtoehto ei ole tosin käynyt Sirpalla edes mielessä.

Yhteydenotto ylilääkäriin

Tyrmistys on suuri, kun terveydenhoitaja ei tunnu edes tietävän Painonhallintatalosta, vaan ohjaa Sirpan säännöllisesti kokoontuvaan Terve elämä -ryhmään Kallion terveysasemalle. Sirpaa epäilyttää: hän on kuullut, että ryhmissä hoidetaan lihavuuden lisäksi myös päihderiippuvuuksia, masennusta ja muita ongelmia.

Sirpan ongelma on ylipaino, ja hän haluaa hoitoa siihen.

Suivaantuneena Sirpa Luukkonen ottaa yhteyttä terveysaseman ylilääkärin, sukunimikaimaansa Pia Luukkoseen.

Vastaus tulee 1. syyskuuta:

”Hei, hienoa että huolehdit terveydestäsi ja otat siitä vastuuta. Meillä on Helsingin kaupungin linjaus miten painonhallinta-asioita hoidetaan; voit saada meiltä kirjallista materiaalia (tai linkkejä) yhteyshenkilöltäsi. Lisäksi meillä on olemassa nk. Terve elämä -ryhmä, josta ilmeisesti olitkin saanut informaatiota. Tietyin kriteerein voimme sitten tehdä lähetteen erikoissairaanhoitoon, jos potilas on kiinostunut nk. laihdutusleikkauksesta. HUS:n painonhallintataloon meillä ei ole lupaa laittaa lähetettä. Toivottavasti löydät yhteyshenkilösi kanssa sinulle sopivan tavan tukea painonhallintaasi jollakin muulla tavalla. Yst. terv. Pia Luukkonen, ylilääkäri, Vallilan terveysasema”

Laihdutusleikkaus? (siirryt toiseen palveluun) Sirpa on hämillään.

Laihdutusleikkausta suositellaan terveelle henkilölle, jos painoindeksi (siirryt toiseen palveluun) on vähintään 40. Jos henkilöllä on laihduttamista edellyttävä sairaus, esimerkiksi diabetes, painoindeksin tulee olla 35. Ennen leikkausta lihavuuden hoitoon pitää yrittää laihdutusta ammattilaisen ohjauksessa.

167 senttimetriä pitkä Sirpa painaa 88 kiloa. Hänen painoindeksinsä on 32.

Sirpa Luukkonen haluaa kampittaa kilonsa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin virtuaalisessa Painonhallintatalossa. Helsingin kaupungilla terveysasemilla ei ole lupaa antaa sinne lähetettä.
Sirpa Luukkonen haluaa kampittaa kilonsa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin virtuaalisessa Painonhallintatalossa. Helsingin kaupungilla terveysasemilla ei ole lupaa antaa sinne lähetettä.Ilmari Fabritius

– Eli pitäisikö minun lihottaa itseäni, jotta pääsisin leikkaukseen, hän puuskahtaa puhelimessa elokuun toisella viikolla.

"En ole sairaalloisen lihava"

Ensimmäinen käynti Terve elämä -ryhmässä on vielä edessä, joten sovimme tapaamisesta sen jälkeen, seuraavalla viikolla.

Sirpa on sairauslomalla röntgenhoitajan työstään, koska sairastaa neurologista sairautta nimeltä Cadasil. Se aiheuttaa mm. junnaavaa migreeniä ja aivoinfarkteja. Myös sairauden takia olisi hyvä pudottaa painoa.

– En ole sairaalloisen lihava, joten on outoa, että heti aletaan puhua lihavuusleikkauksesta. Tuntuu, että tässä rangaistaan oma-aloitteisuudesta, kun heti tulee totaalinen kieltäytyminen, Sirpa pohtii.

Lihavuuden hoito retuperällä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lihavuuskeskuksen ylilääkäri Kirsi Pietiläinen on samoilla linjoilla: ylipainoisten hoito Suomessa on retuperällä.

– Eniten harmittaa se, että potilaat jäävät heitteille. Monet potilaat eivät saa terveydenhuollosta juuri lainkaan apua, Pietiläinen puuskahtaa.

Hän muistuttaa, että lihavia työikäisiä on pelkästään HUS:in alueella noin 180 000. Koko Suomessa on noin 700 000 työikäistä lihavaa ja yhteensä 2,5 miljoona ylipainoista ihmistä.

– Millään terveydenhuollon yksiköllä ei ole mahdollisuutta auttaa heitä kaikkia. Painonhallintatalo on suunniteltu paikkaamaan hoitovajetta. Se on kädenojennus kunnille ja yksiköille, jotka painivat resurssiongelmien kanssa, Pietiläinen jatkaa.

Enemmän potilaita hoitoon

Painonhallintatalolla (siirryt toiseen palveluun) tavoitellaan kustannustehokasta tapaa saada aiempaa suurempi määrä potilaita lihavuuden hoidon piiriin. Se on osa HUS:n virtuaalista Terveyskylää (siirryt toiseen palveluun) ja avoinna kaikille suomalaisille, jotka saavat kunnaltaan tai kaupungiltaan sinne lähetteen ja maksusitoumuksen.

– Jos hoidon pituus, sisällön monipuolisuus, henkilökohtainen valmennus ja käyntien lukumäärä otetaan huomioon, nettipohjainen terapia on halvin tapa hoitaa lihavuutta. Lisäksi nettivalmennusta voi tehdä milloin haluaa, ympäri vuorokauden, Pietiläinen perustelee.

Painonhallintatalon terveyslaihdutusvalmennus ei ole laihdutuskuuri, vaan tavoitteena on kokonaisvaltainen oman elämän tarkastelu, joka tuo mukanaan terveemmän ja kevyemmän elämän. Verkkovalmennus kestää vuoden ja maksaa kunnalle 650 euroa/potilas. Potilaalle se on ilmainen.

– Hinta on vain noin neljänneksen perinteisen erikoissairaanhoidon tuottamasta lihavuuden hoidon ryhmävalmennuksesta, huomauttaa HUS:n Terveyskylän hankejohtaja Sirpa Arvonen.

Halpaa, mutta miten toimivaa?

Mutta miten tehokasta vuoden päivät toimineen Painonhallintatalon nettivalmennus on? Siihen Kirsi Pietiläisellä ei ole vielä vastausta. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana Painonhallintatalon asiakkaiden laihdutusprosentti oli kolme prosenttia, kun kliinisesti merkittävänä pidetään viittä prosenttia.

– Yleensä painonhallintaryhmissä päästään alussa jopa seitsemästä kahdeksaan prosentin tuloksiin, mutta niillä on tapana laskea. Pitkäaikaistulokset ovat masentavia, sillä ryhmät ovat liian lyhytkestoisia eivätkä tarpeeksi pitkäjänteisiä, Pietiläinen pohtii ja lisää, että jokaisessa ryhmässä on myös potilaita, jotka saavat isojakin painonpudotuksia.

Hän korostaa, että vertailu virtuaalisen painonhallintaohjauksen ja perinteisten painonhallintaryhmien välillä on hankalaa.

– Kustannushyödystä ei ole vielä näyttöä, mutta Painonhallintatalon valmentajien kokemus on yllättänyt minut positiivisesti. Myös potilaat pitävät palvelua erittäin hyödyllisenä, Kirsi Pietiläinen kertoo.

Tietoa ei ole riittävästi

Palataan hetkeksi Vallilan terveysasemalle, josta Sirpa Luukkosen matka kuukausi sitten alkoi.

Ylilääkäri Pia Luukkonen myöntää hänkin, että Suomen terveyskeskuksissa kärsitään laajasti ns. saatavuusongelmasta. Jonot ovat pitkiä eikä perusterveydenhuolto ehdi hoitaa ihmisten terveysriskejä, kuten lihavuutta.

Vyötärönympärysmitta ylittää riskirajan, kun se on naisilla yli 90 ja miehillä yli 100 senttiä.
Vyötärönympärysmitta ylittää riskirajan, kun se on naisilla yli 90 ja miehillä yli 100 senttiä.Ilmari Fabritius

Yllilääkäri pahoittelee, että vastaus sukunimikaima Sirpa Luukkoselle oli muotoiltu huonosti: tarkoitus ei ollut suositella lihavuusleikkausta, vaan avata hoitoketjua pähkinänkuoressa.

Mutta miksei Helsingin kaupungilla ole lupaa lähettää asiakkaita Painonhallintataloon?

– Linjaus on ollut, että Painonhallintataloon ei lähetetä asiakkaita ainakaan vielä, koska virtuaalivalmennuksen tehosta ei ole toistaiseksi riittävästi faktatietoja, ylilääkäri Pia Luukkonen kertoo.

Pitää katsoa kokonaisuutta

Sen sijaan Helsingin kaupunki panostaa omiin prosesseihinsa, vastuuhenkilötoimintaan ja Terve elämä -ryhmiin. Säännöllisesti yhteyttä pitävän vastuuhenkilön saa silloin, kun tietyistä terveyskriteereistä kaksi ovat punaisella. Terve Elämä -ryhmiä ohjaa terveydenhoitaja ja myös vertaistuella on niissä suuri merkitys.

– Ihminen pitää ottaa kokonaisuutena. Ylipaino johtuu aina jostakin. Siihen voi vaikuttaa päihteet, alkoholi, masennus, psykoosisairaudet kuten skitsofrenia, syömishäiriöt jne. Terve elämä -ryhmä on enemmän nykyaikaa kuin valistustoiminta, Pia Luukkonen sanoo.

Terve elämä -ryhmät ovat olleet toiminnassa pian kaksi vuotta. 10–12 henkilön ryhmä kokoontuu tunniksi kymmenen kertaa vuodessa, aluksi kerran viikossa, loppua kohden hieman harvemmin. Hinta on potilasta kohden 44 euroa vuodessa ja sen maksaa Helsingin kaupunki.

– Terve elämä -ryhmätoiminnan tavoite on asiakkaan pystyvyyden tunteen vahvistuminen ja omien voimavarojen hyödyntäminen. Tavoitteena on pysyvä elämäntapamuutos, Pia Luukkonen linjaa.

Muutoksia pienin askelin

Ryhmään pääsevät asiakkaat, joilla on terveysindikaattoreissa korjattavaa, jotka ovat motivoituneita muutokseen ja hyötyvät ryhmätuesta. Asiakas suunnittelee ja tekee itse muutoksen vertaistuen avulla.

Pääpaino ei ole aluksi lopputuloksessa vaan siinä, että arkipäivään tehdään pienin askelin muutoksia. Niistä seuraa terveyden koheneminen, esimerkiksi painon pudotus tai kolesteroliarvojen aleneminen.

– Ihmisen pitää haluta elämänmuutosta, se ei tapahdu ylhäältä alas. Terve elämä -ryhmistä on saatu hyvää palautetta. Myös Painonhallintataloa seurataan avoimin mielin. Pitää saada tieteellistä näyttöä siitä, ketkä potilaat virtuaalihoidosta hyötyvät, Pia Luukkonen summaa.

"Eivät sulje toisiaan pois"

Helsingin kaupungin johtajalääkäri Olli Huuskonen ei hänkään sulje pois yhteistyötä Painonhallintatalon kanssa tulevaisuudessa. Tilannetta arvioidaan taas, kun tutkimus Terve elämä -ryhmien vaikuttavuudesta valmistuu lokakuussa.

– Ryhmät ja sähköiset palvelut eivät sulje toisiaan pois. Netin kautta voidaan antaa vaikuttavaa hoitoa ja painonhallinnan kannalta on tärkeää, että käytössä on erilaisia, toimivia vaihtoehtoja.

– Uskon, että digitaaliset palvelut ovat ehdottoman tarpeellisia ja korvaamattomia monille, Huuskonen visioi.

Hyvä kokemus ensimmäisestä tapaamisesta

On syyskuun 18. päivä.

Sirpa Luukkonen saapuu tapaamiseen iloisena. Ensimmäinen Terve elämä -ryhmän kokoontuminen on takana. Kokemus oli mitä parhain.

– Olen äärimmäisen tyytyväinen, tietenkin! Ryhmä näyttää hyvältä ja mielenkiintoiselta. Meitä oli paikalla yhdeksän ja pirtsakka ohjaaja, jolla oli hyvät faktatiedot. Juttelimme kaikenlaista aina hedelmistä huumeisiin, Sirpa nauraa.

Ryhmään kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Ensimmäisellä kerralla paikalla oli yksi mies ja kahdeksan naista, kaikki eri ikäisiä. Jokaisella on paino-ongelma, ja noin puolella diabetes.

Yllätys takataskussa: lähete

Sirpa Luukkosella on takataskussa toinenkin yllätys: lähete Painonhallintataloon, jonka hän on saanut samana päivänä käydessään neurologilla Meilahden sairaalassa. Sirpa toivoo, että saa käydä sekä Terve elämä -ryhmässä että Painonhallintatalossa.

– Minulla on näitä huonoja päivä, jolloin voin kuitenkin käyttää nettipohjaista hoitoa kotoa käsin. Nyt kun asia on julkinen, se kasvattaa varmasti paineita tehdä kiloille oikeasti jotakin, hän hymyilee.

Nyt kun asia on julkinen, se kasvattaa painetta tehdä kiloille ihan oikeasti jotakin, Sirpa Luukkonen nauraa.
- Nyt kun asia on julkinen, se kasvattaa painetta tehdä kiloille ihan oikeasti jotakin, Sirpa Luukkonen nauraa.Ilmari Fabritius

Oletko ylipainoinen? Laske painoindeksisi täältä (siirryt toiseen palveluun).

Suomalaisten lihomista ei ole saatu kuriin. Olemme edelleen Pohjoismaiden lihavin kansa. Kuinka suorasukaisesti lääkäri voi puuttua potilaan ylipainoon? A-teema: Lihava Suomi Yle TV1 torstaina 28.9. klo 21.05 alkaen. Ohjelma on nähtävissä myös Yle Areenassa.