Uusi koulu uhkaa viedä Pelkosenniemen täydelliseen ahdinkoon

Pelkosenniemellä pelätään, että uuden koulun rakentaminen veisi kunnan täydelliseen ahdinkoon. Kuntalaisia pohdituttaa, mistä rahat raketamiseen löydettäisiin ja kenen maksettavaksi kuuden miljoonan jättilaina lankeaisi.

sisäilmaongelmat
Kunnanjohtaja Pertti Severingangas
Kunnanjohtaja Pertti Severingangas on huolissaan mahdollisen uuden koulun talousvaikutuksista.Esko Puikko / Yle

Pelkosenniemen torstaisessa kouluillassa ilmaan jäi leijumaan kysymyksiä, joihin ei löydetty selviä vastauksia. Uudella koululla on rakentajansa ja kannattajansa, mutta sillä on myös vastustajansa. Vaihtoehtojakin uudelle koululle on – ja vaihtoehdot ovat uudisrakennusta puolta halvempia.

Asiassa on edetty kunnavaltuuston edellyttämällä tavalla. Valtuusto on edellyttänyt, että kunta tekee perusteellisen tila- ja kustannusselvityksen uudesta koulusta. Koulu on määrä rakentaa entisen homekoulun paikalle. Noin 2500 neliön rakennuksen hintalappu on noin 6 miljoonaa euroa.

Yleisöillan yleisö puuttui

Torstai-iltana koulusuunnitelmat ja -laskelmat annettiin yleisön nähtäville ongelmakoulun salissa järjestetyssä yleisötilaisuudessa.

Hyvä tarkoitus, mutta yleisö puuttui. Paikalla oli vain kourallinen kuntalaisia ja kahdeksan valtuutettua. Tilaisuus lähetettiin lisäksi suorana verkkoon, ja sitä seurattiin etänä kolmeltakymmeneltä laitteelta.

Pelkosenniemen tekninen johtaja Panu Leinonen esitteli uudesta koulusta tehdyt piirustukset ja havainnekuvat. Kunnanjohtaja Pertti Severinkangas näytti numerot, puhui rahasta ja oli huolissaan. Uuden koulun rakentaminen lisäisi kunnan velkataakkaa noin 7000 eurolla asukasta kohden. Entistäkin velkaa on jo niskassa: kuntavelkaa kolmisentuhatta euroa ja konsernivelkaakin viitisentuhatta euroa asukasta kohden.

Havainnekuva Pelkosenniemen uudesta koulusta.
Havainnekuva Pelkosenniemen kirkonkylään suunnitellusta uudesta koulusta.Pelkosenniemen kunta

Uhattuna itsenäisyys

Tilaisuudessa varoiteltiin siitä, että Pelkosenniemellä ei ole kantokykyä, eikä riittävää vastiketta uuden koulun vaatimalle miljoonien eurojen lainalle. Kouluinvestointi lisäisi painetta vähäväkisen kunnan kapeaan veropohjaan ja pahimmillaan koulun rakentaminen uhkaisi jopa kunnan itsenäisyyttä, sanoo kunnanhallituksen jäsen ja kunnanvaltuutettu, emeritusopettaja Pentti Pyykönen (sit).

– Jo kaksi kertaa olemme taistelleet kunnallisen itsehallintomme puolesta. Kummallakin kerralla olemme sen taistelun voittaneet. Olisi vuorossa kolmas kerta. Siihen on valmistauduttava, jos järki ei voita tässä asiassa.

Pyykösen mielestä kuusi miljoonaa euroa lainattuna uuteen kouluun on täysin mahdoton summa jo nyt taloudeltaan kovasti alijäämäisessä kunnassa. Jos Pelkosenniemen kunta ei vielä ole kriisikunta, niin hänen mukaansa viimeistään uuden koulun rakentamisen myötä on. Pyykösen mukaan edessä olisi kuntaliitos: liittyminen joko Sodankylään tai Kemijärveen.

Tosiasiat on tunnustettava

Pentti Pyykönen piti yleisötilaisuudessa pitkän ja herättelevän puheen kunnan mahdollisuudesta rakentaa uusi koulu entisen paikalle, mikä Pyykösen omasta mielestä ei ole lainkaan järkevää.

– Kyllä sinne takataskuun on kurkattava näitä hankintoja tehtäessä.

Pyykönen kannattaa nykyisen koulun peruskorjaamista. Hänen mukaansa remontoiminen on mahdollista. Riippumattomat asiantuntijat ovat selvittäneet, että rakennuksesta saadaan remontoimalla terve koulu ja taloon voidaan sijoittaa myös päiväkoti ja kirjasto.

– Ja mikä tärkeintä: Peruskorjaamalla vanhan saisimme terveen koulun alle kolmella miljoonalla, Pyykönen huomautti.

Pelkosenniemen koulu
Pelkosenniemen koulu on pois käytöstä huonon sisäilman vuoksi. Oppilaat ovat väistötiloissa. Myös samassa rakennuksessa ollut kirjasto on muuttanut kunnantalolle.Esko Puikko / Yle

Uusi on turvallisin vaihtoehto

Keskustan valtuutetun Elina Suopangin mielestä uusi koulu on vaihtoehdoista turvallisin. Koulun hinta kyllä hirvittää, mutta hän on valmis vastaanottamaan sen.

– Luulen kuitenkin, että selviämme vähemmällä kuin kuudella miljoonalla. Maailmalta on kokemusta siitä, että vanhan koulun korjaaminen ei ole kannattavaa. On myös kunnalle vetovoimatekijä, että meillä on täällä kirkonkylällä terve koulu, Suopanki sanoi.

Saman suuntaisesti ajattelee valtuutettu ja kunnanhallituksen sitoutumaton puheenjohtaja Annika Kostamo.

Sitoutumattomien Anu Laukkanen hänkään liioin kannata peruskorjaamista.

– Rakennetaan uusi koulu ja päiväkoti. Tuo esitetty suunnitelma on ihan hyvä ja nykyaikainen. Ja kun koulu vielä rakennetaan leasing-rahoituksella, niin sen takaisinmaksu ajoittuu kymmenille vuosille, eikä ole kohtuuton meille veronmaksajille, Laukkanen ehdottaa.

Uuden koulun takana on myös valtuutettu Antti Oikarinen (vas.). Hän uskoo, että uuden koulun hinta laskee, kunhan päästään tarjouksille.

Vaikeuksia köyhälle kunnalle

Keskustan pitkäaikainen kunnanvaltuutettu Heikki Honkanen etenisi asiassa varovaisemmin.

– Koulu on tietysti tärkeä, mutta raha ratkaisee ja jos rakennetaan uusi ja kallis koulu, tulee vaikeuksia köyhälle kunnalle. Jonkun se pitää maksaa, ja se tuntuu mahdottomalta.

Honkanen kannattaa entisen koulun peruskorjaamista.

Keskustalaiset Ahti Isojärvi ja Tero Luoma-aho kiittelevät uudesta koulusta tehtyä perusselvitystä, mutta eivät ole hankkeen takana. Hinnassa on puolet liikaa.

– Kuntalaiset kun alkavat ymmärtää, mitä se heidän taloudelleen tarkoittaa. Siinä useammatkin silmät aukeavat, Luoma-aho sanoo.

Tunturikampus vielä kuvassa

Koulu kirkonkylälle, vai Pyhätunturille sittenkin?

Pelkosenniemen kouluillassa puhuttiin torstaina vielä myös tunturikampuksesta – vaihtoehdosta, että koulu perustettaisiin Pyhätunturille Pyhäjärven rannalle entisiin Aamulehden edustustiloihin. Kiinteistö on myytävänä. Alueella on iso aihkihirsinen päärakennus ja kolme muuta isohkoa rakennusta. Koulukäyttöön viritettynä campus maksaisi noin kolme miljoonaa euroa. Tämä kuitenkin edellyttäisi hintatinkaa myyjän kanssa.

Vaihtoehtoa esittävien Ahti Isojärven ja Tero Luoma-ahon mielestä alueelle syntyisi Suomessa ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen oppimisympäristö. Tunturikampuksesta on innostunut myös Pyhätunturilla paljon aikaansa viettävä tutkija ja vararehtori Marianne Juntunen. Hän on väitellyt tohtoriksi juuri näistä erilaisista oppimisympäristöistä. Juntunen osallistui videon välityksellä myös torstaiseen kouluiltaan. Pelkosenniemen luottamushenkilöt tekevät vielä tutustumismatkan Pyhäjärven rannan kiinteistölle.

Alma Median entinen edustusmaja Pyhätunturilla
Alma Median entinen edustuskiinteistö Pyhäjärven rannalla on yksi vaihtoehto Pelkosenniemen uudeksi kouluksi.Jorma Korhonen / Yle

Osa katsoo eteen, osa taakse

Pyhätunturin matkailuyrittäjä Jarno Jaksola osallistui aktiivisesti ja kiinnostuneesti tuohon kouluiltaan. Hänen mukaansa osa Pelkosenniemen kunnanvaltuutetuista on hyvin perillä kouluasiassa ja katsoo eteenpäin. Osa puolestaan katsoo taaksepäin, eikä suostu tunnustamaan tosiasioita.

Jaksolan mukaan suurin asia taustalla on se, haluaako Pelkosenniemi pysyä itsenäisenä kuntana.