"Vuoden päästä tässä on ensimmäiset taimenet" – vapaaehtoiset paiskivat töitä uhanalaisen jalokalan puolesta

Suomessa on tuhansia kilometrejä jokia, joissa kalojen vaellusreitit ovat tukossa silta- ja tierumpujen takia. Tuusniemen Koirajoella joukko paikallisia päätti tehdä asialle jotakin.

taimen
Koirajoella Ukonlahden osakaskuntalaisia
Varpu Mäntymäki / Yle

Pari tonnia kivenlohkareita odottaa rantatörmällä siirtoa. Kivet on tarkoitus asettaa käsipelillä jokea ylittävän tien siltarummun painaumaan. Kivistä tehdään kynnys joen alaosan uomaan siten, että vesi nousee rummulle asti.

Tavoitteena on saada järvikaloille luontainen vaellusreitti Koirajoen yläpuoliseen Myllyjokeen ja sitä kautta Suvasvedelle, esittelee hanketta Pekka Mäkelä Ukonlahden osakaskunnasta.

– Kaloilla ei ollut aikaisemmin mitään mahdollisuutta nousta putkeen, mutta nyt kun jokea on porrastettu, nousu onnistuu.

Aikaisemmin kesällä tehtiin kunnostustöitä jo Koirajoen latvaosassa luonnontilaisessa Myllyjoessa. Esteitä taimenen pitemmälle vaellukselle kuitenkin vielä on, sillä edessä on padottu Palokin koski. Pekka Mäkelä toivoo että, kun kalakanta joessa saadaan nousemaan, tulee painetta lähteä ennallistamaan myös Palokin koskea.

Koirajoki Tuusniemellä
Varpu Mäntymäki / Yle

Koirajoki osa isompaa kuvaa

Suomessa on tuhansia jokikilometrejä, joissa kalojen vaellusreitit ovat tukossa silta- ja tierumpujen takia.

Suojeluasiantuntija Elina Erkkilä Maailman luonnonsäätiöstä WWF:stä kertoo, että pienet purot ja jokien ylä- eli latvaosat ovat taimenien kannalta elintärkeitä. Niissä on usein hyvä vedenlaatu ja sopivat virtaamaolosuhteet sekä ravintoa, suojaa ja usein vähän kilpailua.

– Pienemmät purot ovat taimenen lisääntymisympäristöjä ja lastentarhoja. Siellä poikaset syntyvät ja kasvavat kunnes osalle koittaa aika lähteä vaeltamaan merelle tai järvelle.

WWF aloitti vuoden alussa virtavesityöhankkeen, joka on osa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittamaa Patokato-hanketta. Mukana on myös Kesko.

Pienten purojen kunnostamisella on suuri merkitys, mikäli taimenkantoja halutaan elvyttää.

Mika Sarpakangas

Tavoitteena on lisätä kalavesien hoidon parissa toimivien tahojen tietoisuutta kalojen vaellusta ja luonnollista elinkiertoa haittaavista turhista vaellusesteistä ja käynnistää työ niiden poistamiseksi, selvittää Erkkilä.

Yhteistyötä tehdään aina paikallisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Avainasemassa ovat kuitenkin maanomistajat.

– Jokainen kunnostettava kohde lähtee etenemään vasta, kun maanomistajalta on työlle lupa, muistuttaa suojeluasiantuntija Erkkilä.

Tänä syksynä purokunnostuksia ja nousuesteiden avaamisia tehdään Tuusniemen Koirajoen lisäksi muun muassa Inkoossa, Suomusjärvellä sekä Perniössä ja Imatralla.

Luontainen kalakanta on vähissä

Tutkija Miika Sarpakunnas Savo-Karjalan Ympäristötutkimuksesta nostaa kivenmurikan syliinsä ja molskauttaa sen siltarummun alapuoliseen jokiuomaan.

Veden laatu Koirajoessa on hyvä, mutta siitä huolimatta kalakanta on vähentynyt vuosien saatossa.

Koirajoella Ukonlahden osakaskuntalaisia joenkunnostus talkoissa
Varpu Mäntymäki / Yle

Tänä kesänä tehdyllä sähkökalastuksella saatiin selville, että luontaista taimenta joessa ei ole lainkaan.

– Pienten purojen kunnostamisella onkin suuri merkitys, mikäli taimenkantoja halutaan elvyttää, pohtii myös Sarpakunnas.

Pienimmät uomat ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin isot reittikosket. Suurissa reittikoskissa poikastiheydet harvoin nousevat niin suuriksi kuin puroissa. Alueella on runsaasti pieniä puroja. Suvakseen laskee lähes 30 pientä puroa, missä taimen komeasti pärjäisi. Ne ovat pitkiä osuuksia, joissa poikastiheydet voivat nousta tosi isoiksi. Osa taimenista lähtee järvelle, osan jäädessä puroon elämään. Järvivaellus kestää kahdesta neljään vuotta, mikäli kala säilyy hengissä, laskeskelee Sarpakunnas.

Sarpakunnas pahoittelee, että Pohjois-Savossa ei ole tehty nimenomaan purokoon kohteiden kunnostuksia juurikaan viime vuosina. Vain Nilsiän reitillä on tehty suojeluyhdistyksen toimesta töitä.

Koirajoella kunnostuksesta vastaavat Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, Ukonlahden osakaskunta ja Suvasveden kalastusalue. Ympäristöjärjestö WWF osallistuu talkoisiin osana virtavesityötään.

Työ Koirajoen ennallistamiseksi toivottavasti tuottaa tuloksia. Ensi keväänä jokeen aiotaan asettaa taimenen mätirasioita. Tutkija Miika Sarpakunnas on toiveikas ja täysin varma, että kala sopeutuu ennallistettuun jokeen.

– Vuoden päästä syksyllä tässä on todennäköisesti ensimmäiset Vuoksen taimenet.

Taimenen luontaista lisääntymistä Koirajoessa saadaan kuitenkin odottaa kauemmin. Poikasvaiheen jälkeen taimen lähtee vaeltamaan ja palaa synnyinseudulleen vasta vuosien kuluttua.

– Siihen voi mennä kymmenen vuotta. En usko pikavoittoihin tässä asiassa, sanoo yksi hankkeen liikkeellepanijoista, matkailuyrittäjä Auvo Hirvonen.