Suomi on digiosaamisen huipulla, vakuuttaa automaatioprofessori

Huipulle pääsystä pitää kiittää prosessiteollisuutta, sanoo Aalto-yliopiston professori Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela.

automaatio
Robotiikka logistiikka.
Haiyin Wang / AOP

Suomessa on hallitusta ja ministeriöitä myöten menossa monelaista digi- , kyber- ja tekoälyohjelmaa. Yrityksissä toiset ovat edellä ja toiset perässä.

Esimerkiksi SOK:n logistiikkauudistuksen myötä voi kadota jopa tuhat työpaikkaa. Uudenkaupungin autotehtaalla kävi päinvastoin – automaatio ja robotit tehostivat tuotantoa niin, että väkeä on palkattu lisää yli tuhat. Kysyimme asiantuntijalta, mistä kaikessa on kyse.

Miten automaation ja digitalisoinnin lisääntyminen tulee näkymään työpaikkojen määrissä?

– Automaatio ja digitalisaatio vähentävät mekaanisten, vaarallisten ja ehkä vähän yksitoikkoistenkin työtehtävien ja työpaikkojen määrää, mutta ne lisäävät niitä töitä ja työpaikkoja, joissa osaamisen ja luovuuden merkitys korostuu, sanoo prosessien ohjauksen ja automaation professori Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela Aalto-yliopistosta.

Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela
Sirkka-Liisa Jämsä-JounelaAalto-yliopisto

Lisääntyykö vioittumisherkkyys? Esimerkiksi Oriolalla ja Tikkurilalla on ollut uusien järjestelmien käyttöönoton myötä jakeluongelmia

– Automaatiolla pyrimme eliminoimaan erityisesti inhimillisiä virheitä ja ennakoimaan laitteiden vikaantumisia, jolloin kokonaisturvallisuus ja tehtaiden sekä systeemien tehokkuus ja toimintavarmuus kasvavat.

– Oriola on yksittäinen projekti, joka ei ollut täysin menestyksekäs käyttöönotossa, mutta pidemmällä aikavälillä systeemi lisää turvallisuutta ja tehokkuutta.

Missä asemassa Suomi on tällä hetkellä digitalisaation käyttöönotossa ja hyödyntämisessä suhteessa pahimpiin kilpailijoihin?

– Suomi on kehityksen kärkimaita digitalisaation käyttöönotossa. Meillä on myös pitkät perinteet digitalisaation hyödyntämisessä eri teollisuuden aloilla, joille sen on vuosien saatossa tuonut merkittävää etua kilpailijoihin verrattuna.

– Jatkuva tutkimusrahoitus ja hallituksen sekä ministeriöiden viimeaikaiset panostukset digitalisaatioon ylläpitävät alan kehitystä ja varmistavat kilpailuaseman tulevaisuudessakin.

Missä maissa kehitys on meitä pidemmällä?

– USA:ssa ja Aasiassa on meneillään suuria tutkimusohjelmia ja alan hankkeita digitalisaation ja tekoälyn alueella. Samoin EU:lla.

– Suomessa tutkimus on hyvällä tasolla. Tietyillä erityisalueilla kuten tekoälyssä ja tietoverkoissa olemme kansainvälisesti erinomaisella tasolla.

Pysymmekö kisassa mukana jatkossakin?

– Suomen teollisuuden yksi perusta on prosessiteollisuus, jossa on aina osattu yhdistää prosessitietämys ICT tekniikkaan. Näistä esimerkkinä ovat kemian teollisuus, mineraali- ja metalli- sekä puunjalosteollisuus, joiden lisänä ovat vielä älykkäät prosessilaite- ja laitostoimittajat.

– On tärkeää muistaa huolehtia tutkimuspanostuksista ja osaavasta henkilökunnasta myös näillä meidän perinteisillä vahvuusalueilla, sanoo professori Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela Aalto-yliopistosta.

Katso video S-ryhmän uudesta jättivarastosta