Norjassa torjutaan tunturipeuroja tappavaa näivettymistautia – pelätään leviävän Ruotsiin ja Suomeen

Norjassa Bergenin koillispuolella asuva populaatio aiotaan lopettaa viimeiseen peuraan. Tautia ei ole tavattu muissa Euroopan maissa.

luonto
Tunturipeuroja Etelä-Norjassa Rollagin kunnan alueella vuonna 2008.
Tunturipeuroja Etelä-Norjassa Rollagin kunnan alueella vuonna 2008. Arnstein Rønning / CC BY-SA 3.0 / https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/

Norjassa on ryhdytty tiukkoihin toimiin villejä tunturipeuroja tai muita hirvieläimiä tappavan näivettymistaudin kitkemiseksi.

Ennen viime vuoden kevättä hullun lehmän taudin sukuista näivettymistauti CWD:tä ei ollut tavattu missään Euroopassa. Tartunnan lähde on yhä arvoitus, mutta Norjassa tautiin on menehtynyt jo kuusi tunturipeuraa.

Siksi Bergenin koillispuolella asuvasta 2 000 peuran populaatiosta aiotaan päästä eroon. Kaikki peurat on tarkoitus teurastaa tämän vuoden puolella.

Tutkimusprofessori Antti Oksanen elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta pitää norjalaisten teurastuspäätöstä perusteltuna. Jos peuroissa leviävä tauti on rajoittunut tuolle alueelle, on mahdollista, että se saadaan pyyhkäistyä pois.

Norjassa on myös päätetty, ettei uuden populaation anneta kasvaa alueelle ainakaan kuuteen vuoteen, Oksanen kertoo.

Myös hirviä menehtynyt CWD:hen

Tauti ei silti ehkä katoa Norjasta kokonaan, sillä pohjoisempana, Tröndelagissa, siihen on menehtynyt kaksi hirveä.

Tutkijat ovat asiasta ihmeissään, sillä he eivät tiedä, miten hirvet ovat voineet saada tartunnan. Ilmeisesti ei ainakaan Bergenin peurakannalta, koska kuolleet eläimet löytyivät kaukaa Bergenistä.

Toisaalta myöskään peurojen tartunnan alkuperäistä lähdettä ei ole pystytty selvittämään. Sen on jopa arveltu voineen kehittyä spontaanisti.

Tutkimusprofessori Oksasen mukaan hirvet ovat peuroja hankalampi tapaus. Hirviä ei pystytä kontrolloimaan yhtä helposti kuin peuroja, jotka pysyvät yleensä rajatulla alueella.

Ruotsissa ja Suomessa ollaan varuillaan

Tröndelagissa Norja on lähes kapeimmillaan, joten myös Ruotsissa kannetaan huolta taudin leviämisestä. Valtakunnanrajathan eivät niitä pysäytä.

Ainakaan toistaiseksi Ruotsissa ei kuitenkaan ole tavattu CWD:tä.

– Näyttäisi siltä, että tauti voisi levitä myös meille Suomeen, sanoo Oksanen. Hänen mukaansa uhkakuva on todellinen ja ihan mahdollinen.

Oksasen mukaan Suomessa on jo kerätty tuhansia näytteitä, ja niitä kerätään jatkossakin.

Ainakaan vielä merkkejä CWD:stä ei ole tavattu.

CWD rapauttaa aivoja

CWD on hitaasti etenevä aivoja rapauttava prionitauti. Se kuuluu samaan ryhmään kuin hullun lehmän tauti ja lampaiden scrapie. Tauti johtaa tiettävästi aina kuolemaan.

Oksasen mukaan CWD:n ei tiedetä tarttuneen poroon tai kotieläimiin, ei myöskään ihmiseen. Sen sijaan ihmisellä tavattu Creutzfedt-Jakobin taudin uskotaan olevan yhteydessä hullun lehmän tautiin.