Palkittu ihosyöpätutkija: Aurinko on ihosyöpien merkittävin riskitekijä

Nuoren tutkijan Martti Hämäläinen -palkinto on myönnetty ihosyöpää tutkivalle Hanna Siiskoselle.

ihosyöpä
Erikoistuvana lääkärinä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä Hanna Siiskonen sai vuoden 2017 Martti Hämäläinen -palkinnon.
Jukka Eskanen/Yle

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa erikoistuvana lääkärinä työskentelevä Hanna Siiskonen on saanut vuoden 2017 Martti Hämäläinen -palkinnon. Siiskonen palkittiin tiistai-iltana Itä-Suomen lääketiedetapahtuman avajaisissa.

Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys jakaa tunnustuspalkinnon vuosittain nuorelle lupaavalle tutkijalle. Palkinto on 5 000 euroa ja sen voi saada menestyksellistä tutkimustyötä tehnyt alle 40-vuotias lääketieteen lisensiaatti, tohtori tai dosentti.

Hanna Siiskonen työskentelee myös iho- ja sukupuolitautien kliinisenä opettajana Itä-Suomen yliopistossa.

– Työnkuvani on hyvin monipuolinen. Opetuksen, tutkimustyön ja potilasvastaanottojen yhdistelmä on tosi mielenkiintoinen.

Hanna Siiskonen on kotoisin Ylä-Savosta Kiuruvedeltä. Siiskonen suoritti filosofian maisterin tutkinnon molekyylibiologian alalta Jyväskylän yliopistossa vuonna 2002 ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 2009 Kuopion yliopistossa.

Siiskonen väitteli lääketieteen tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2013. Väitöksessä tuli uutta tietoa ihon solunsisäisestä hyaluronaanista sekä sitä tuottavien ja hajottavien entsyymien toiminnasta.

Hyaluronaani on ihossa yksi yleisimpiä sokerimolekyylejä ja sen ansiosta iho on joustava ja kimmoisa. Terveessä ihossa tätä molekyyliä on paljon. Siiskonen huomasi väitöstutkimuksessaan, että ihosyövissä hyaluronaanin määrä vähenee ja se liittyy potilaiden huonompaan ennusteeseen.

Potilastyö on mukavaa

Hanna Siiskonen on kotoisin maatilalta Kiuruveden Pihkapuron kylältä. Lääkärin ammatti on ollut selvä valinta.

– Kyllä se siitä lähti, että halusin konkreettisemmin auttaa ihmisiä. Tykkään työssäni erityisesti potilaskontakteista.

Väitöstutkimuksensa jälkeen Hanna Siiskonen työskenteli vuoden tutkijana Berliinissä. Siellä Siiskonen keskittyi ihon syöttösolujen eli mastsolujen tutkimukseen kroonisessa kosketusallergiassa.

Ihosyöpäpatapaukset ovat yleistyneet viime vuosina räjähdysmäisesti. Palkitun tutkijan mukaan sille löytyy vahva syy.

– Yhdellä sanalla sanottuna aurinko on syyllinen. Yleensä potilaat ovat iäkkäitä ja moni potilas kertoo olleensa lapsuudessa peltotöissä ja iho on palanut. Krooniset, ihon pitkäaikaiseen aurinkoaltistukseen liittyvät muutokset tulevat myöhemmällä iällä vuosikymmenten jälkeen.

Hanna Siiskonen painottaa, että auringolta pitää suojautua vauvasta vaariin. Asiantuntijan mukaan etelän lomilla kannattaa välttää kuumaa keskipäivän aurinkoa. Myös hyvä suojavaatetus on tärkeä ja 50 kertaista suojavoidetta on syytä käyttää niillä ihoalueilla joita ei voi vaatteilla suojata.

Pelätyin ihosyöpä on melanooma ja se saattaa tulla hyvinkin nuorelle. Melanoomapotilaat ovat keskimäärin nuorempia kuin muuten ihosyöpää sairastavat.

– Melanoomassa riskitekijöitä ovat yksittäiset suuret aurinkoaltistusmäärät. Varsinkin ihon palaminen lapsuudessa on se keskeinen tekijä.

Hanna Siiskonen ei suosittele solariumin käyttöä kenellekään. Siiskosen mukaan se on ylimääräistä ihon altistamista ultraviolettisäteilylle ja solariumissa säteilyannos voi olla moninkertainen verrattuna luonnonvaloon.

Vapaa-ajallaan Siiskonen käy kuntosalilla ja ulkoilee. Kotona on myös kolme kissaa.

Ihosyöpäriskiin voi vaikuttaa omilla elämäntavoilla

Siiskonen on myös varajohtaja tänä syksynä alkaneessa Pohjois-Savon ihosyöpäohjelmassa. Siinä on tavoitteena vaikuttaa ihosyöpäsairastavuuteen ja tarjota tutkimusmateriaalia ihosyöpien ehkäisyä ja hoidon kehittämiseen.

Vapaaehtoiseen tutkimukseen pyydetään 18–80-vuotiaita ihmisiä, joilla arvioidaan olevan kohonnut riski sairastua ihosyöpään. Tavoitteena on saada seurantaohjelmaan 1 000–1 500 henkilöä vuodessa.

Pohjois-Savon ihosyöpäohjelmassa tutkitaan, ennustavatko ihon aurinkovauriossa olevat immuunijärjestelmän merkkiaineet tai niiden perinnölliset tekijät ihosyövän kehittymistä.

– Tutkimusvastaanotolla käydään hyvin tarkasti potilaan iho läpi. Arvioimme potilaan yksilöllisen riskin ihosyövälle ja sen mukaan sitten jatkokontrollit. Ohjelmaan osallistuva potilas on meillä seurannassa ihosyöpäriskin osalta kymmenen vuotta.

Hanna Siiskonen sanoo ihmisten ymmärtävän ihosyövän olevan mahdollisesti hyvin vakava sairaus ja että sen ilmestymiseen voi vaikuttaa omilla elämäntavoilla. Lääkäritutkimuksissa on syytä käydä jos iholla on jotain epäilyttävää.

– Aina jos tulee uusi ihomuutos. Tai jos tavallinen luomi alkaa kasvaa, muuttaa väriään tai kutisee. Samoin jos iholla on pieni haava ja se ei parane niin se täytyy selvittää tutkimuksissa.

Martti Hämäläinen -palkinnon saanut Hanna Siiskonen on kiinnostunut työskentelemään ulkomailla myös jatkossa. Hän kannustaa nuoria tutkijoita maailmalle.

– Mieli on avoin erinäisille vaihtoehdoille ja minulla jäi Saksassa pieni projekti kesken. Ei haittaisi jos tulisi vielä mahdollisuus mennä sinne lyhyeksi ajaksi.