yle.fi-etusivu

Rujo ja väkivaltainen Rendel on ensimmäinen suomalainen supersankarielokuva – Mikkelistä tuli Gotham City

Rendel on varsin poikkeuksellinen elokuvatuotanto – se ei ole saanut elokuvatukia eikä ohjaajalla ole ollut kokemusta elokuva-alalta.

supersankarit (sankarit)
Naamiokasvoinen Rendel
Juuli Aschan/Black Lion Pictures

Jesse Haaja koki olevansa 14-vuotiaana "pikkuisen erilainen sälli". Kun muut samanikäiset pojat huitelivat perjantai-iltana ulkona milloin missäkin, Haaja leikki kotona figuureilla. Samoihin aikoihin hän piirsi hahmon, joka sai nimekseen Rendel. Piirtäminen ja supersankarin kehittäminen oli pakokeino todellisuudesta.

Nyt 20 vuotta myöhemmin mainosalalla työskentelevä Haaja on varsin tyytyväinen mies. Rendel on herännyt tai herätetty uudestaan henkiin pitkän elokuvan muodossa.

Supersankarista tehty elokuva on tosin vaatinut supervoimia, ja syystäkin. Haajalla ei ole ollut lainkaan kokemusta elokuva-alalta ja puolentoista miljoonan euron budjettikin kasattiin ilman Elokuvasäätiön tukea.

– Meitä hulluja ja vähän hölmöjä intohimoja jakavia ihmisiä ilmeisesti on jossakin jemmassa. Uskallamme lähteä kokeilemaan omia polkujamme ja katsomaan, mihin ne johtavat, Haaja summaa.

Jesse Haaja
Jesse Haajan unelma kävi toteen. Antti Haanpää / Yle

Kova elokuvakoulu

Rendeliä kuvattiin toissa vuonna ympäri Suomea yhteensä 50 päivää, ja vaikka kokemattoman Haajan tukena on ollut ammattilaisista koostuva tiimi, kaikki ei ole sujunut aivan mutkattomasti. Väsymyksen ja luovuttamisen hetkiä oli lukuisia.

– Muistan kuinka kerran istuin kotitaloni takapihalla melkein koko yön ja mietin mitä teen, koska rahaa puuttui niin paljon. Kyllähän tämä on ensikertalaiselle ollut aikamoinen rutistus. Tuotannon aikana väsyin ja tuntui siltä, etten jaksa enää. Mutta sitten aina tuli joku, toi kahvia tai antoi halauksen ja sanoi että hei, ei tässä ole mitään hätää, rauhoitutaan, keskitytään ja katsellaan, Haaja muistelee.

Rendel
Rendelin maailma on dystopia tulevaisuuden Suomesta. Juuli Aschan/Black Lion Pictures

Samalla hän toteaa, että Rendel on itse asiassa ollut se elokuvakoulu, joka muuten oli jäänyt käymättä. Halvin ja helpoin tie se tosin ei ole ollut.

– En usko, että Rendeliä olisi saatu maaliin perinteisellä kaavalla, tai jos olisi ryhdytty hakemaan pitkällä tähtäimellä rahoitusta. Jutun juju oli se, että tulin umpimetsästä ja ilmoitin, että nyt se vaan tehdään.

Haajan mukaan Rendelin valmistumista edesauttoivat ja vauhdittivat myös sosiaalinen media sekä alati kehittyvä tekniikka.

– Jos Rendeliä olisi yritetty kursia kasaan vuosikymmen sitten, se olisi maksanut kolme, neljä kertaa enemmän.

Rami Rusinen näyttelee elokuvan pääpahista.
Rotikka tappaa kaiken mikä liikkuu. Juuli Aschan/Black Lion Pictures

Synkän väkivallan manifesti

Haaja on itse kasvanut sarjakuvien ja supersankarigenren parissa, joten Rendelissäkin nyrkit puhuvat, aseet paukkuvat ja väkivalta yltyy välillä brutaaliksi. Tylytystä tulee joka suunnasta, ja visuaalisesti komea elokuva on synkkääkin synkempi.

Haajan mukaan väkivaltaa ei kirjoitettu käsikirjoitukseen, vaan se tapahtui ja syntyi tuotannon aikana – supersankari vain nähtiin tuollaisena, ja sellainen elokuvasta haluttiin tehdä. Haajan laskee, että elokuvassa tapetaan noin 60 ihmistä.

– Olen itse hyvin väkivallan vastainen ihminen. Muutaman kerran olen nuorempana saanut turpaan koulussa, enkä millään muotoa usko väkivaltaan. Rendel on elokuvaa eikä missään nimessä ohjenuora siihen, kuinka elämää oikeasti pitäisi elää.

Rendelistä löytyy viittauksia tuttuihin supersankareihin kuten Batmaniin Darkmaniin, ja Spawniin.

– Supersankareihin liittyy aina toivoa, ja jollakin kierolla tavalla niihin pystyy myös samastumaan. Väitän, että jokainen suomalainen mies voi löytää itsensä Rendelistä.

Rendel
Rendeliin on rakennettu dramaattinen värimaailma. Juuli Aschan/Black Lion Pictures

Haajan mukaan Rendelissä on pohjimmiltaan kyse päälle kolmikymppisen miehen arkisista peloista.

– Tällaisia pelkoja ovat esimerkiksi töiden tai rahojen loppuminen tai se, ettei pysty elättämään perhettä tai että sairastuu. Kun näitä arkisia pelkoja vähän skaalaa ja värittää, syntyy supersankaritarina. Ajattelin myös, että mitä itselleni pitäisi tapahtua, jos pukeutuisin nahkapukuun ja maskiin ja ryhtyisin metsästämään rikollissyndikaatin jäseniä.

Rendelin rujo maailma liittyy osittain myös sen syntyhistoriaan. Haaja kehitteli hahmoa ja tarinaa jokunen vuosi sitten, eikä ollut tuolloin kovin optimistinen kotimaansa tulevaisuuden suhteen. Rendel tarjoaakin varsin dystooppista Suomi-kuvaa.

– Kyse ei ole kantaaottavasta elokuvasta, mutta minulla oli selvä näkemys siitä, mihin suuntaan asiat olivat täällä menossa. Muutama vuosi sitten tuntui siltä, että Suomessa tehtiin pelkästään huonoja päätöksiä ja säädettiin järjettömiä lakeja.

Ganstereita aseet kourassa elokuvassa Rendel
Rendelissä on paljon aseita, räjähdyksiä ja väkivaltaa. Juuli Aschan/Black Lion Pictures

Kuinka Mikkelistä tuli Suomen Gotham City

Haaja on itse kotoisin Varkaudesta ja asuu Mikkelissä. Rendelin näyttämöksi muovautui luontevasti pieni savolaiskaupunki, jonka nähtävyyksiin kuuluu elokuvassa useaan otteeseen vilahtava uusgoottilainen punatiilikirkko.

– Halusin tehdä Mikkelistä Suomen Gotham Cityn ja näyttää kaupungista synkemmän ja mielenkiintoisemman puolen. Mikkeli näyttäytyy nyt paikkana, jollainen se ei ole koskaan aiemmin ollut.

Mikkelistä Rendeliin napattiin kuvia, joilla tapahtumia pystyttiin sitomaan kaupunkiin. Kainuussa taas hyödynnettiin paikallisia tehdashalleja ja tunnelmia haettiin myös Helsingistä.

Pyörätuolissa istuvan miehen siluetti tihkusateisessa yössä, otos elokuvasta Rendel
Rendeliä on kuvattu muun muassa Mikkelissä, Kainuussa ja Helsingissä. Juuli Aschan/Black Lion Pictures

– Muistan kun kerroin prosessin alkuvaiheilla, että tehdään Mikkelistä Suomen supersankarin kotikaupunki. Kyllähän tälle naureskeltiin paljon, että mikäs "turtlesi" sieltä sitten oikein tulee. Minusta tuntuu että kun sanon nyt, että meillä on suomalainen supersankari, joka on kotoisin Mikkelistä, kukaan ei naura, Jesse Haaja toteaa.

Rendel
Ohjaaja Jesse Haajan mukaan supersankareista löytyy toivoa. Juuli Aschan/Black Lion Pictures