yle.fi-etusivu

Poliisi vihelsi poikki kristillisten kolehtikummeksunnan

Poliisijohto kirkasti kristillisdemokraattisille kansanedustajille yhdistyslainsäädäntöä. Yhdistysmuotoiset seurakunnat eivät saa kerätä kolehtia ilman rahankeräyslupaa.

varainhankinta
Hämeenlinnan kirkon kolehtihaavi ja virsikirjoja.
Ismo Pekkarinen / Yle

Kristillisissä piireissä on viime aikoina kipuiltu kolehdinkannon laillisuuskysymysten kanssa. Poliisin kanssa juupas-eipäs -väittelyksi äitynyt tilanne huipentui perjantaina poliisijohdon ja kristillisdemokraattien kansanedustajien tapaamiseen nokikkain.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, arpajaishallintopäällikkö Saaramia Varvio ja ryhmäpäällikkö Henna Salmi Poliisihallituksesta tapasivat Kristillisdemokraattisen puolueen kansanedustajat Sari Essayahin, Antero Laukkasen, Päivi Räsäsen ja Peter Östmanin.

Kristillisdemokraattisen puolueen eduskuntaryhmä oli kutsunut Poliisihallituksen keskustelemaan rahankeräysasioista. Poliisihallitus piti tapaamisesta antamansa tiedotteen mukaan tilaisuutta hyvänä mahdollisuutena käydä läpi rahankeräyslain soveltamisen periaatteita ja selventää epäselväksi jääneitä asioita.

Laki kaikille yhdistyksille sama

Epäselväksi on jäänyt se, että kaikki yhdistykset ovat lain silmissä tasa-arvoisia ja poliisin on niitä sellaisina kohdeltava. Jos seurakunta on yhdistys, niin sen pitää kolehtia kerätäkseen tehdä rahankeräyslupa minkä tahansa muun yhdistyksen tavoin.

Tämä on ollut muun muassa itsenäisille helluntaiseurakunnille vaikea pala. Yhdistysmuotoisia seurakuntia on Suomessa noin kuusisataa. Ilman rahankeräyslupaa kolehtia saavat kerätä vain evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta sekä muutama Patentti- ja rekisterihallituksen rekisterissä oleva muu uskonnollinen yhdyskunta.

Juupas-eipäs -väittelyä

Helluntailaisten lehti Ristin Voitto kirjoitti jo viime vuonna (siirryt toiseen palveluun), kuinka Poliisihallituksen tulkinta rahankeräyslaista on herättänyt hämmennystä. Lisää asiaa on hämmentänyt viime päivinä kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen. Laukkanen moitti syyskuun alussa kristillisten KD-Lehdessä (siirryt toiseen palveluun) Poliisihallitusta "rahankeräyslain omituisesta soveltamisesta". Laukkanen ei voinut ymmärtää, miksi seurakunnat vain eivät voisi kerätä varoja kolehdilla niinkuin ne ovat tehneet jo vuosikaudet.

Seurasi poliisin arapajaishallintopäällikön Saaramia Varvion vastaus (siirryt toiseen palveluun), jossa Varvio ampui alas Laukkasen esittämiä väitteitä paikkansa pitämättöminä ja toivoi keskustelun perustuvan faktoihin. Yhdistyslaki kun on ollut voimassa vuosikymmenet. Siihen taas tuli Laukkasen vastaus (siirryt toiseen palveluun), jossa hän ei suostunut tunnustamaan olleensa väärässä.

Väärinkäsityksistä selko

Arpajaishallintopäällikkö Varvio totesi olevansa Kristillisdemokraattisen puolueen kansanedustajien kanssa käydyn keskustelun jälkeen toiveikas, että suuri osa väärinkäsityksistä on saatu selvitettyä.

– Poliisihallituksen näkökulmasta kyse on yhdenvertaisesta kohtelusta ja hyvästä hallinnosta. Kaikkia yleishyödyllistä toimintaa harjoittavia toimijoita koskevat samat lait. Tulkinnanvaraa erilaisille pelisäännöille ei ole, Varvio kirjoittaa tiedotteessa.

Valepoliiseja seurakunnissa?

Laukkanen kirjoitti aiemmin, että Poliisihallituksen virkamiehet ovat kiertäneet yhdistysmuotoisten seurakuntien jumalanpalvelustilaisuuksissa valvomassa rahankeräyslain noudattamista.

– Poliisihallituksen arpajaishallinnon virkamiehet eivät ole tehneet yhdistysmuotoisten seurakuntien tilaisuuksiin yhtään tarkastuskäyntiä. Mikäli epäilyjä Poliisihallituksen virkamieheksi esittäytyneen henkilöllisyydestä herää esimerkiksi seurakuntien tilaisuuksissa, on syytä ottaa yhteys paikalliseen poliisilaitokseen. Valheellisesti Poliisihallituksen nimissä esiintyminen voi täyttää virkavallan anastuksen tunnusmerkistön, Varvio toteaa.

Varvio muistuttaa, että Poliisihallituksen edustaja esittää aina pyydettäessä virka-aseman osoittavan henkilökorttinsa.

Laki ei ole mielipidekysymys

Varvio kertoo, että kolehdinkanto-oikeutta koskevassa keskustelussa on tuotu esiin toiveita rahankeräyslain soveltamisen keventämisestä uskonnollisen toiminnan osalta. Lakia ollaan uudistamassa ja muun muassa helluntailaiset ovat uudistuksen alla kehottaneet seurakuntiaan toimimaan kuten ennenkin.

– Näkemykset, joiden mukaan lainsoveltamisen periaatteita tulisi höllentää lainmuutoksen alla ovat ongelmallisia kahdesta näkökulmasta, Varvio sanoo.

– Ensiksi, viranomaisen lain soveltaminen ei perustu mielipiteeseen vaan lakiin. Yleishyödyllisten toimijoiden tulee voida luottaa viranomaisen tekevän päätökset yhteneväisillä kriteereillä kaikille.

– Toiseksi on itsestään selvää, että viranomainen soveltaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, eikä viranomainen voi ennakoida mahdollisia tulevia muutoksia, Varvio toteaa.

Lue lisää: Laintulkinta hämmästyttää vapaita seurakuntia – kolehdille vaaditaan rahankeräyslupa