Opiskelijoiden juhlaperinne yhdistää monta trendiä – "Päivällä mellastetaan haalareissa ja illalla on iltapukujuhlat"

Turun kauppatorilla juhli perjantaina satoja opiskelijoita syöden, juoden ja laulaen.

Opiskelijajuhlat
Opiskelijoita juhlimassa Turun kauppatorilla.
Sitsit Turun kauppatorilla Minna Rosvall / Yle

TurkuTurun asema tärkeänä opiskelijakaupunkina sai uutta pontta perjantaina, kun korkeakouluopiskelijat eri opinahjoista kokoontuivat Turun kauppatorille. Noin 75 pöytää katettiin sitsejä varten.

Ajateltiin Suomi 100 -vuoden kunniaksi tehdä Varsinais-Suomen kaikkien aikojen näkyvimmät sitsit.

Janne Salakka

Sitsit on akateeminen pöytäjuhla, jonka aikana lauletaan, syödään ja juodaan hyvin sekä nautitaan hyvästä seurasta. Yksi järjestäjistä, Janne Salakka, kertoi, että kauppatorin tapahtuma on jatkoa perinteisille campussitseille, joita on järjestetty vuodesta 2014 lähtien muun muassa Åbo Akademin Arkenin sisäpihalla ja vanhalla Suurtorilla.

– Ajateltiin Suomi 100 -vuoden kunniaksi tehdä Varsinais-Suomen kaikkien aikojen näkyvimmät sitsit. Mihin juhla paremmin sopisikaan kuin näkyvimmälle paikalle eli kauppatorille, kertoo Janne Salakka.

Salakka muistuttaa, että noin viidesosa turkulaisista on opiskelijoita. Sitsien järjestäjät haluavat tuoda opiskelijakulttuuria näkyville omalla tavallaan.

Turun akatemian aikaan tapeltiin

Turun yliopiston poliittisen historian emeritusprofessorin Timo Soikkasen mukaan opiskelijoiden juhlinta ilmentää nykyään eri vuosisatojen tapoja.

Turun akatemian aikaan 1640-luvulta lähtien juhliminen sai jopa väkivaltaisia piirteitä.

Opiskelija Janne Salakka ja emeritusprofessori Timo Soikkanen Turun torilla
Opiskelija Janne Salakka ja emeritusprofessori Timo Soikkanen Turun torilla.Minna Rosvall / Yle

– Siihen aikaan ylioppilailla oli mukana miekka tai joku nuija. Oli jakauduttu eri porukoihin. Vastassa oli viranomaisia, renkipoikia ja venäläisiä sotilaita, ja sitten tapeltiin, kertoo Soikkanen.

Soikkasen mukaan oli komeaa, jos ylioppilas sai kahakassa haavan poskeensa.

Radikalisoituminen toi pukukoodiksi farkut

Emeritusprofessori Timo Soikkanen kertoo, että ylioppilaat juhlivat Turussa vuoteen 1828 asti. Turun palon jälkeen Akatemia siirrettiin Helsinkiin. Myös maailmansotien välisellä kaudella oli ylioppilasjuhlia. Åbo Akademi levitti perinteitä myös Turun yliopistoon.

Kun minä juhlin, oltiin farkuissa ja villapaidassa ja juotiin kaljaa

Timo Soikkanen

– Kun radikaali 1960- ja 70-luku tulivat, traditiot kuolivat pois. 60- ja 70-luvuilla en nähnyt ketään ylioppilasta frakissa. Silloin kun minä juhlin, olimme farkuissa ja villapaidassa ja joimme kaljaa, kertoo Soikkanen.

Sitsiperinteet tulivat 1990-luvun alussa Ruotsista. Soikkanen pohtii, että ylioppilaiden pukeutuminen kuvastaa koko valtakunnan tilaa.

– Nykyään monet juhlijat ovat frakeissa, ja ylioppilaiden asema on kurjistunut. Niin se oli Ruotsin valtiossakin. Kun valtakunta meni pienemmäksi, univormut tulivat sitäkin komeammiksi, naurahtaa Soikkanen.

Muutakin kuin ryyppäämistä

Opiskelijoiden juhlat voivat sisältää nykyään monia eri vaiheita ja samalla monia perinteitä. Ne eivät ole väkivaltaisia, mutta riehakkuutta löytyy kaljaviesteistä ja muista haalareissa vietettävistä kemuista.

Ne ovat upeita nämä opiskelijoiden juhlat. Valmistujaisissa, iltajuhlissa ja vuosijuhlissa on pukeuduttu viimeisen päälle.

Timo Soikkanen

Emeritus professori Timo Soikkanen pohtii, että tällä tavalla ne ottavat piirteitä monista perinteistä. Dekaanina Soikkanen on ollut mukana monissa iltapukujuhlissa ja nauttinut upeista asuista ja tunnelmasta.

Opiskelijoiden sitsit Turun kauppatorilla
Opiskelijoiden sitsit Turun kauppatorillaMinna Rosvall / Yle

– Opiskelijoiden juhlat ovat upeita. Valmistujaisissa, iltajuhlissa ja vuosijuhlissa pukeudutaan viimeisen päälle.

Opiskelijajuhlat ovat muutakin kuin ryyppäämistä.

– Päivällä mellastetaan haalareissa, ja illalla on iltapukujuhlat. Minun aikanani oli sama puku koko ajan päällä. Ylioppilaat hakevat paikkaansa. He tulevat tänne hetkeksi ja jatkavat elämäänsä muualla. Muutaman vuoden ajan heillä on yhteiset intressit ja sitten taas hajaannutaan, pohtii Soikkanen.