Analyysi: Merkel kärsi tappion Saksan johdossa, ja se voi olla hankalaa suomalaisillekin

Ylen ulkomaantoimituksen päällikkö pohtii Saksan vaalitulosta.

Saksa
Saksan liittokansleri ja CDU:n puheenjohtaja Angela Merkel kuvattuna vaalivalvojaisissa Berliinissä 24. syyskuuta.
Saksan liittokansleri ja CDU:n puheenjohtaja Angela Merkel kuvattuna vaalivalvojaisissa Berliinissä 24. syyskuuta. Oliver Lang / EPA

Maanjäristys. Se tuli ensimmäisenä mieleen, kun Saksan liittopäivävaalien tulosennusteet tulivat julki heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua.

Angela Merkel jatkaa liittokanslerina, kuten odotettiinkin, mutta takkiin tuli rajusti. Rajummin kuin ennen vaaleja odotettiin.

Neljä vuotta sitten Merkel lähti uudelle kaudelle tukenaan 41,5 prosenttia äänistä. Nyt Merkelin kristillisdemokraattien ja sen baijerilaisen sisarpuolueen ääniosuus on jäämässä ennusteiden mukaan 32,5–33,5 prosenttiin.

Saksassa tulosennusteet tapaavat pitää hyvin kutinsa, joten jo nyt voi sanoa, että Saksaa johtaa lähivuodet huomattavasti heikentynyt liittokansleri.

Mitä väliä suomalaisille, kysyt ehkä.

Angela Merkel on eurokriisissä pitänyt tiukasti kiinni siitä, että jokainen maa vastaa omista veloistaan. Se on ollut suomalaistenkin etu.

Merkel on myös niitä harvoja eurooppalaisia johtajia, joita Venäjän presidentti Vladimir Putin kunnioittaa. Merkel pystyy venäjäntaitoisena puhumaan Putinille ilman välikäsiä ja Itä-Saksan kasvattina hän tuntee venäläisten kommervenkit. Merkeliä Putinin on hankala vedättää.

Vaikeuksien edessä Merkel on ollut se, joka on pystynyt pitämään EU-maat edes jotenkin yhtenäisinä. Muun muassa näistä syistä on väliä, minkälainen tuki Merkelillä on kotimaassaan.

Saksan liittopäivävaalien toinen häviäjä ovat sosiaalidemokraatit. Heidän vaalituloksensa painuu huonommaksi kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.

Rehellisyyden nimissä on sanottava, että sosiaalidemokraatit ovat voittaneet Saksassa liittopäivävaalit vain kaksi kertaa, vuosina 1972 ja 1998, mutta puolue on useimmiten kyennyt hengittämään uskottavasti kristillisdemokraattien niskaan. Nyt puolue menee oppositioon. Sen pitää löytää uusi johtaja ja uudenlaiset teemat. Vaikea tehtävä.

Saksan sosiaalidemokraattien johtaja ja liittokansleriehdokas Martin Schulz kuvattuna ennustetta julkistettaessa vaalinvalvojaisissa Berliinissä 24. syyskuuta.
Saksan sosiaalidemokraattien johtaja ja liittokansleriehdokas Martin Schulz kuvattuna ennustetta julkistettaessa vaalinvalvojaisissa Berliinissä 24. syyskuuta.Felipe Trueba / EPA

Häviäjien keskeltä paistavat Saksan liittopäivävaalien voittajat. Oikeistopopulistinen ja maahanmuuttovastainen Alternativ für Deutschland (AfD) on saamassa Saksan oloissa järisyttävän ääniosuuden.

Pääsy liittopäiville onnistui neljässä vuodessa, mikä on kova saavutus. Vetoapua tuli vuoden 2015 maahanmuuttoaallosta. Ennen sitä AfD oli talouseliitin puolue, jossa professorit esittelivät lukuja ja puolustivat Saksan etua euron kurimusta vastaan.

Toinen suuri voittaja on liberaalipuolue FDP, joka neljä vuotta sitten putosi parlamentista. Se oli järkytys liberaaleille, jotka olivat tottuneet vuosikymmenien aikana toimimaan vaalivoittajien apupuolueena hallituksissa. Puheenjohtajan muutos pukumiehestä someajan tyylinikkariksi sekä keskittyminen vaaliteemoissa koulutukseen ja digitalisaatioon vetävät liberaalit haudan partaalta takaisin valtakunnanpolitiikan keskiöön.

Vihreät on saamassa vähän paremman tuloksen kuin viime vaaleissa. Sille aukenee tie hallitusneuvotteluihin. Niistä on tulossa pitkät.

Kirjoittaja on Ylen ulkomaantoimituksen päällikkö, joka on erikoistunut Saksaan.

Lue lisää:

Yle seuraa vaalien tulosta hetki hetkeltä

Saksan vaalien ovensuukysely: CDU suurin, oikeistopopulistinen AfD maan kolmanneksi suurin puolue