Analyysi: Saksan 13 prosentin protesti mutkistaa EU:n tiivistämistä

Vaihtoehto Saksalle otti Saksan vaaleissa saman ääniosuuden kuin sisarpuolueensa Hollannissa ja Ranskassa. Vaalitulos sumentaa EU:n näkymiä, vaikka AfD jääkin oppositioon.

Saksan vaalit
Kännykkäkamerat nostettu ilmaan kuvaamaan Alternative-tekstin edessä seisovia ihmisiä.
AfD:n kärkiehdokkaat Alexander Gauland (vas.) ja Alice Weidel sekä puolueen toinen puheenjohtaja Jörg Meuthen vaalivalvojaisissa Berliinissä sunnuntaina.Christian Bruna / EPA-EFE

*BRYSSEL *Rajat kiinni, pakolaiset pihalle, EU tai vähintäänkin euro hiiteen. Tällä reseptillä on Euroopassa ollut kuluvana vuonna yllättävän tasainen kannatus.

Ensin Vapauspuolue PVV sai Hollannin vaaleissa 13 prosenttia äänistä. Kansallinen rintama sai 13 prosenttia äänistä Ranskan parlamenttivaalien ensimmäisellä kierroksella. Eilen sunnuntaina Vaihtoehto Saksalle eli AfD sai noin 13 prosenttia liittopäivävaaleissa.

*Saksassa AfD:n äänet *olivat pois hallituspuolueilta CDU/CSU:lta ja SPD:ltä, joiden yhteenlaskettu kannatus hupeni ennakkotietojen mukaan samaisen 13 prosenttia.

Sosiaalidemokraatit ilmoittautuivat saman tien oppositioon. Ainoa realistinen kokoonpano jolla enemmistöhallitus saadaan kasaan on CDU:n, vihreiden ja liberaalipuolue FDP:n liitto.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ynnäilee nyt Élysée-palatsissa tarkasti Saksan puolueiden paikkamääriä. Hän pitää tiistaina puheen, jossa hänen on määrä esitellä joukko EU:ta tiivistäviä aloitteita. Jotta aloitteet eivät törmäisi seinään, Macron tarvitsee Saksan tuen.

*Neljännen kauden liittokansleri *Merkel saattaisi vielä olla Macronin kannalta taivuteltavissa uudistuksiin, kuten euroalueen valtiovarainministerin ja jonkinlaisen budjetin perustamiseen.

Merkel tai vihreät eivät välttämättä vastustaisi edes eurokriisin sammutuslaitteeksi luodun Euroopan vakausmekanismin EVM:n muuttamista itsenäisemmin toimivaksi Euroopan valuuttarahastoksi.

Mutta FDP:lle nämä eivät kelpaa. Se teki juuri paluun liittopäiville moittimalla Kreikalle myönnettyjä hätälainoja ja lupaamalla, että EVM ajetaan alas. Puolueen ohjelma torjuu kaikenlaiset tulonsiirrot, kuten yhteisen budjetin. Se torppaa EU-tason talletussuojan pankeille.

*Liberaalidemokraatit ajoivat *Merkelin CDU:ta vetämään tiukkaa linjaa suhteessa euroon myös viimeksi puolueiden ollessa yhdessä hallituksessa. Tuohon kauteen 2009–2013 osui eurokriisin alku. Saksa taipui tuolloin hitaasti ja vastentahtoisesti hätälainoihin ja kriisirahastojen perustamiseen.

Vaikka FDP ei saisikaan kaikkia ideoitaan hallitusohjelmaan, eilinen vaalitulos näyttäisi silti rajoittavan Angela Merkelin liikkumatilaa suhteessa Ranskan Macroniin. EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mainostama myötätuuli Euroopan integraation tiivistämiselle osoittaa jo alkuunsa hiipumisen merkkejä.

*Macronin ajamien uudistusten *näkymiä heikentää myös AfD-puolueen nousu liittopäiville. Vaikka puolue jää oppositioon, se pääsee osallistumaan poliittiseen keskusteluun aivan eri tavalla kuin tähän saakka parlamentin ulkopuolelta.

Puolue on perustettu nimenomaan rahaliiton kritiikin varaan. Maahanmuuttovastaisuus tuli kuvioon vasta myöhemmin.

Vaikka 87 prosenttia saksalaisista ei AfD:tä äänestänytkään, vaalien lopputulos muutti yhtäkkiä EU:n tulevaisuuden näkymiä pykälän verran sumeammiksi.

Lue myös: Upin johtaja Teija Tiilikainen: Saksassa ääriliike ajaa nyt tavoitteitaan parlamentissa

Analyysi: Saksan vaalien suurin maanjäristys oli äärioikeiston AfD:n selvä vaalivoitto