"Sote-laboratoriosta" uusia tuloksia: vanhukset joutuneet taistelemaan kotikunnasta muuttoa vastaan, kunnanjohtajista kokonaisuus toimii

"Muutos näkyy vähemmän negatiivisena kuin odotin", Joensuun kaupunginjohtaja kuvailee uuden toimintamallin ensimmäistä vuotta Pohjois-Karjalassa. Kuntalaisia kismittää jokainen huononnus.

sote-uudistus
henkilö työntä vanhuksen pyörätuolia
Yle

Yle selvitti kaikkien 14 kunnan johtajalta, miten Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote on onnistunut.

Sydämistynyttä kritiikkiä on ollut esimerkiksi siitä, että vanhuksia on siirretty hoidettavaksi pois kotikunnasta vapaan hoitopaikan perässä.

Yleisin ongelma on alusta asti ollut yhteyden saaminen oikeaan paikkaan, sillä puhelinnumeroitakin on ollut vaikea löytää.

Eniten suututtaa, kun puhelimella ei saa yhteyttä

Pohjoiskarjalaisten kunnanjohtajien korviin on kantautunut monenlaista palautetta, sekä huonoa että hyvää.

– Riippuen henkilökohtaisesta palvelukokemuksesta, Pohjois-Karjalan toiseksi suurimman kunnan, Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä muotoilee.

– Suurin huoli on ollut puhelimella tavoitettavuus, Outokummun kaupunginjohtaja Pekka Hyvönen kiteyttää yleisimmän ongelman.

Viisi muutakin kuntaa kiinnittää huomiota vaikeuksiin löytää yhteystietoja tai vastuuhenkilöitä.

Välillä henkilökunnankin on vaikea tietää kehen ottaa yhteyttä ja miten tavoittaa.

Leena Mustonen

– Kuntalaisen ja välillä henkilökunnankin on vaikea tietää kehen ottaa yhteyttä ja miten tavoittaa, Valtimon kunnanjohtaja Leena Mustonen kertoo.

Odotukset uutta kuntayhtymää kohtaan olivat suuret, mutta Siun sote ei ole onnistunut ratkaisemaan lääkäripulaa kaikkialla.

– Aika ajoin lääkäritilanne on näkynyt aikavarauksien pitkittymisenä, Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen myöntää.

Myös vanhustenhoitoon liittyvistä asioista on tullut tuohtunutta kritiikkiä.

Siirretäänkö vanhuksia osana tehostamistoimenpiteitä pois kotikunnasta ja kauemmas omaisista.

Jarkko Määttänen

– Erityisesti se, että siirretäänkö vanhuksia osana tehostamistoimenpiteitä pois kotikunnasta ja kauemmas omaisista, Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen kertoo.

Lieksa ei hyväksy siirtoja, joista on tullut tiukkaa palautetta muissakin kunnissa.

– Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen sijoituksiin ei olla tyytyväisiä, Rääkkylän kunnanjohtaja Tuula Luukkonen toteaa.

Paikalliset yrittäjät puolestaan ovat esimerkiksi Heinävedellä ja Lieksassa huomanneet, että pienet yritykset eivät pärjää palvelujen kilpailutuksessa suurille, valtakunnallisille toimijoille.

Hammaslääkäreistä yhä pulaa ja työllistäminen tökkii

Vanhustenhoidon lisäksi Lieksassa monet muutkin palvelut ovat heikentyneet: jonot hammashoitoon ovat erittäin pitkiä. Työllisyyspalveluissa kangertelee kuntouttava työtoiminta ja kaupunki on joutunut maksamaan lisää työmarkkinatukimaksuja. Myös sosiaalinen kuntoutus takeltelee.

Heikosta hammaslääkäritilanteesta ja työllistämisen vaikeutumisesta tulee palautetta myös Juuasta.

Aikaisempaan malliin verrattuna erittäin kankea ja hidas.

Markus Hirvonen

– Siun soten päätöksenteko on Juuan aikaisempaan malliin verrattuna erittäin kankea ja hidas, kunnanjohtaja Markus Hirvonen harmittelee.

Ongelmia työllisyyspalveluissa on ollut myös Liperissä, jossa sosiaalityön palvelutuotantoa on nyt vahvistettu.

Rääkkylässä sosiaaliohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä on harvemmin kuin ennen. Ilomantsissa on huomattu sosiaalityöntekijöiden vaihtumista ja heidän työalueensa laajentumista.

Jarkko Määttänen työhuoneessaan.
Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen pitää tiukasti lieksalaisten puolta lähipalvelujen säilyttämiseksi.Heikki Haapalainen

Lisäksi terveydenhuollon erikoispalvelut ovat vähentyneet Ilomantsissa, vaikka Joensuuhun tulee matkaa yli 70 kilometriä.

Uusi huoli ainakin Lieksassa ja Juuassa on lasten puheterapiapalveluiden keskittämisaikeista. Esimerkiksi Lieksassa tämä tarkoittaisi, että perheiden pitäisi ryhtyä kuljettamaan lasta viikottaiseen puheterapiaan sadan kilometrin päähän Joensuuhun.

– Se on erittäin tärkeä ennaltaehkäisevä palvelu ja halutaan sen jatkuvan täällä. On riski, että jotkut perheet jättäisivät käyttämättä palvelua; se olisi yksilölle huono ja tulee myös yhteiskunnallisesti pitkällä aikavälillä kalliiksi, Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen perustelee.

Plussia eurojen seuranta ja toimintavarmuus

Kuudessa Pohjois-Karjalan kunnassa johto ei osaa nimetä yhtään asiaa, joka olisi muuttunut parempaan suuntaan alkuvuonna.

– En ole havainnut parannuksia kuntalaisten tai maakunnankaan kannalta, Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen ilmoittaa.

Moni kunta nostaa esiin talousnäkökulman, sillä kyse on eniten rahaa vievistä kunnallisista palveluista.

– Ennakoitavuus!, Outokummun kaupunginjohtaja Pekka Hyvönen tiivistää kunnanjohtajien helpomman talouden seurannan.

Siun sote näyttää onnistuvan kustannusten nousuvauhdin taittamisessa.

Asko Saatsi

Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi kiittelee budjetin pitävyyttä ja vuosivaihtelun pienenemistä.

– Siun sote näyttää onnistuvan kustannusten nousuvauhdin taittamisessa. Uudet maksut ovat lisänneet asiakkaiden omavastuuta, Saatsi uskoo.

Kari Karjalainen Joensuun kaupungintalon portaikossa.
Joensuun kaupunginjohtajan Kari Karjalaisen mielestä sosiaalipalvelujen yhdistäminen terveyspalveluihin on alkanut hitaammin kuin olisi tarpeen.Heikki Haapalainen / Yle

Myös 76 000 asukkaan maakuntakeskuksen vinkkelistä kokonaisuuden hallinta on parantunut: esimerkiksi erikoissairaanhoidosta saa paremman kokonaiskuvan, kun se on osa samaa kokonaisuutta.

– Aiemmin osoiteltiin ongelmatilanteissa enemmän toisiamme, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen vertaa.

Isommasta yksiköstä iloitaan myös Pohjois-Karjalan pienimmässä kunnassa.

Aiemmin osoiteltiin ongelmatilanteissa enemmän toisiamme.

Kari Karjalainen

– Pienen kunnan näkökulmasta toimintojen varmuus on parantunut, ei ole enää yksien ihmisten varassa, noin 2 000 asukkaan Valtimon kunnanjohtaja Leena Mustonen kertoo.

Lisäksi etenkin sosiaalityössä työntekijät ovat saaneet kollegoita tuekseen ja erikoisasiantuntijoitakin on tarvittaessa käytettävissä.

Vähän suuremman Heinävedenkin kunnanjohtaja Maarika Kasonen on tyytyväinen, että erityisalojen osaajia on tullut lisää.

Pienen kunnan näkökulmasta toimintojen varmuus on parantunut.

Leena Mustonen

– Sosiaalitoimessa on vakituiset pätevät työntekijät, Kasonen kertoo toisesta ilonaiheesta.

Ammattitaidon parantumisen nostaa esiin myös Ilomantsin kunnanjohtaja Markku Lappalainen, tosin varauksella: "jos hoitoon on päässyt".

Uusi kuntayhtymä on saanut tehdä myös järkiperäistämistä, jota kunta ei itse ole saanut aikaiseksi.

– Isossa organisaatiossa on helpompi tehdä toimenpiteitä kuin pienessä. Liperin kunnassa on vähennetty reilun puolen vuoden aikana yli tuhat neliötä sote-tiloja, Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen kehuu.

Uudistuksia jatketaan, mutta talousarviosta erimielisyyttä

Lieksan terveyskeskuksen aula.
Siun sote ei ole onnistunut ratkaisemaan kaikkien jäsenkuntiensa lääkäripulaa. Esimerkiksi Lieksassa on pulaa sekä lääkäreistä että hammaslääkäreistä.Heikki Haapalainen / Yle

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote vastaa 14 kunnan osalta valtakunnallisesti linjatuista uudistuksista kuten laitospaikkojen vähentämisestä.

– Kunnissa on ennen Siun sotea tehty rakenteellisia muutoksia eri tahdissa, Kiteen kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen toteaa.

Esimerkiksi Kiteellä terveyskeskuksen vuodepaikkoja oli vähennetty jo aiemmin, kun Polvijärvellä laitoshoitoa puretaan ja siirrytään tehostetun palveluasumisen suuntaan ensi vuonna. Heinävedellä muutetaan tänä vuonna terveyskeskussairaala ikäihmisten hoiva-asumisen yhteisöiksi.

Kunnissa taloudellinen liikkumavara on pieni. Yli puolet Pohjois-Karjalan kunnanjohtajista pitääkin Siun soten hieman yli 550 miljoonan euron talousarviota riittävänä.

Voisi tehdä realistisemman eli vähän suuremman budjetin ja pitää siitä sitten kiinni.

Markku Lappalainen

– Budjetti vastaa kuntien tämänhetkistä kantokykyä. Yhtään enempään ei ole ainakaan Valtimolla varaa, kunnanjohtaja Leena Mustonen korostaa.

Talouden kylmät realiteetit ovat tiedossa harvaanasutun maakunnan asukkaillakin.

– Siun soten tiukka talous huolestuttaa kuntalaisia: tuleeko lisäsäästöjä, Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen kertoo peloista.

Hän ja neljä muuta kunnanjohtajaa pitää silti kuntayhtymän ensimmäisen vuoden talousarviota liian tiukkana.

Enemmän huomiota alkuperäiseen ajatukseen eli lähipalveluiden kehittämiseen ja saatavuuteen ja sitä kautta saataviin pitkän ajan säästöihin.

Jarkko Määttänen

– Voisi tehdä realistisemman eli vähän suuremman budjetin ja pitää siitä sitten kiinni, Ilomantsin kunnanjohtaja Markku Lappalainen huomauttaa.

Lieksan kaupunginjohtaja peräänkuuluttaa sote-kuntayhtymältä pitkäjänteisyyttä.

– Toivoisin, että kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota alkuperäiseen ajatukseen eli lähipalveluiden kehittämiseen ja saatavuuteen ja sitä kautta saataviin pitkän ajan säästöihin. Ja hieman vähemmän kiinnitettäisiin huomiota tämänhetkiseen talouteen ja nopeisiin säästötoimenpiteisiin, Jarkko Määttänen esittää.

– Tavoitteenahan pitää olla taloudellisesti tehokkaampi toiminta, mutta edelleen kattavat palvelut, Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen vaatii.