Koe uusi yle.fi

Tietokonepelit eivät ole vain ajanviete – Pelaaminen parantaa nuorten hyvinvointia

Tutkijat, opettajat ja pelien tekijät kokoontuivat perjantaina Inariin miettimään, miten tietokonepelejä voisi käyttää hyödyksi opetuksessa.

pelit
Sami Gamers
Ritva Torikka / Yle

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Lapin yliopiston Arktista pedagogiikkaa -seminaarissa pääsivät opettajat, tutkijat sekä pelien tekijät todistamaan, että pelit eivät ole pelkästään ajanviete, mutta myös opetusvälineitä. Digitaalisuus ja pelit tulevat olemaan yhä suuremmassa osassa myös kouluopetusta.

– Meidän täytyy seurata, mitä tapahtuu digitaalimaailmassa, ja olla jo nyt valmistautuneita hyödyntämään niitä edistyksiä, sanoi Utsjoensuun peruskoulun sekä lukion rehtori Eeva-Liisa Rasmus puheenvuorossaan seminaarissa.

Pelaaminen voi olla vieras asia ja siksi pelottava

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mikko Meriläisen mielestä nuorten pelaamisesta ei kaikissa tapauksissa tarvitse olla huolissaan. Meriläisen mielestä kannattaa jutella lapsen kanssa, ja kysyä häneltä itseltään, pitäisikö pelaamisesta olla huolissaan.

– Jos on jokin toiminta, aktiviteetti tai harrastus, joka vie paljon nuoren aikaa, niin siitä kannattaa kotona puhua, että mistä on kysymys ja tarvitseeko siitä olla huolissaan.

Mikko Meriläinen
Mikko Meriläisen mukaan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten pelit vaikuttavat nuoriin. Ritva Torikka / Yle

Meriläisen mukaan pelaamisessa on kuitenkin enemmän hyviä, kun huonoja puolia.

– Potentiaalia siinä on kumpaakin paljon, mutta jos ajattelee nuorten tavallista pelaamista, niin uskottavampaa on, että se paremminkin lisää heidän hyvinvointiaan kun vähentää sitä, painottaa Mikko Meriläinen.

"Kannattaa seurata pelien vaikutuksia, ei tuntimääriä"

Mikko Meriläinen ei ole niin huolissaan pelaamiseen käytetystä ajasta. Meriläisen mielestä kannattaa pikemminkin seurata sitä, miten pelit ja pelaaminen vaikuttavat nuoreen.

– Useinhan ihmiset kaipaavat selkeitä tuntirajoja, mutta minä enneminkin kiinnittäisin huomion siihen, että tuntuuko muu elämä kärsivän pelaamisesta. Jos koko ajan nukkuu liian vähän ja koulu-aamuina on vaikea päästä ylös, tai jos on paljon poissaoloja, ja koko ajan pää on kipeänä tai hartiat jumissa, niin tietenkin silloin pitää miettiä pelitapoja ja sitä, miten tilannetta voisi muuttuu, muistuttaa Meriläinen.

Spealut
Seminaarissa painotettiin pelaamisen hyviä puolia. Ritva Torikka / Yle

Meriläisen mukaan pelaaminen voi antaa nuoren elämään hyvin paljon asioita.

– Pelaamisen kautta voi löytää tärkeitä kavereita ja yhteyksiä, voi pitää hauskaa ja seurustella kavereiden kanssa. Sieltä saa myös paljon hienoja tarinoita. Peleistä voi saada vaikka mitä elämään, lisää Meriläinen.

Vanhemmat usein kokevat, että on hankalaa saada nuoria lopettamaan pelaamisen ja digitaalisten laitteiden käytön. Lapset ja nuoret voivat olla jopa aggressiivisiä, kun heidät viimein saa pelimaailmasta pois. Meriläisen mukaan tätä aggressiivisyyttä voi teettää myös pelin keskeyttäminen.

– Sitä voi verrata siihen, jos kaverukset ovat pelaamassa ja joku vedetään kesken pelin pois. Eihän jalkapallossakaan oteta maalivahtia kesken kaiken pois.

– Pelaaminen koskettaa monia asioita nuoren elämässä, siinä on mukana esimerkiksi sosiaalinen elämä ja itsenäinen toiminta. Oli kyse pelaamisesta tai jostakin muusta; jos vanhempi menee sellaiseen väliin, niin tulee helposti konflikteja, sanoo Meriläinen.

Pelien kautta voi oppia

Myös lasten ja nuorten kotona pelaamien tavallisten pelien kautta voi oppia monenlaisia asioita.

Norjan Kautokeinossa peruskoulun opettajana toimiva Aslak Anders Gaino on työskennellyt nuorten parissa vuosia. Hän on järjestänyt LAN-pelitapaamisia kautokeinolaisille nuorille vuodesta 2011 lähtien. Hänellä on paljon kokemusta pelimaailmasta.

– Joka asiassa on tietenkin rajansa, jos teet jotakin liikaa, niin se ei ole hyväksi, mutta pelaamisessa on paljon hyviä puolia. Kielen oppiminen sekä sosiaalinen puoli: Nuoret oppivat tekemään yhdessä töitä vaikka pelaavatkin itsekseen tietokoneella, he ovat kuitenkin netin kautta yhteydessä muihin, selittää Gaino.

Aslak Anders Gaino
Kautokeinolainen opettaja Aslak Anders Gaino järjestää Kautokeinossa LAN-pelitapaamisia.Ritva Torikka / Yle

Myös Aslak Anders Gaino on sitä mieltä, että pelaaminen antaa nuorille paljon. Gaino on huomannut pelien meirkityksen esimerkiksi nuorten englannin kielen taidosta.

– Nuoret pelaavat paljon, ja heillä on todella hyvä englannin kieli.

Gaino toivookin, että he voisivat laajentaa saamenkielisille nuorille tarkoitettuja pelitapaamisia myös Pohjois-Suomeen ja Pohjois-Ruotsiin.

– Se olisi se, mitä minä olen halunnut jo alusta lähtien, mutta pelitapaamisten järjestäminen on vaikeaa kun ei tunne ihmisiä. Olemme jutelleet porukkamme kanssa asiasta ja meidän tekisi mieli lähteä pitämään näitä LAN-tapaamisia esimerkiksi Inariin ja Kiirunaan, varmasti Kautokeinosta lähtisi paljon nuoria mukaan, kertoo Aslak Anders Gaino.