Hyppää sisältöön

Suomalaisten suosikkiperhonen hädässä – kanta romahtanut murto-osaan

Vielä muutama vuosi sitten nokkosperhonen oli maamme yleisimpiä perhosia. Nyt siitä on tullut harvinaisuus.

Nokkosperhonen on ollut Suomen yleisimpiä päiväperhosia Kuva: Juha Jantunen/Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti

Suomalaisen kesän tunnusmerkki nokkosperhonen on merkillisesti harvinaistunut Suomessa. Pitkään se oli yksi yleisimmistä päiväperhosistamme.

Kun vielä kymmenen vuotta sitten Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin tutkijat tapasivat tutkimuspalstoillaan 200–300 nokkosperhosta, niin tänä kesänä niitä oli viisi.

– Paikoin nokkosperhonen on huvennut lähes olemattomiin, sanoo allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen.

Varmaa selitystä nokkosperhosten kadolle ei ole löytynyt.

Syynä karttaperhonen?

Kimmo Saarisen mukaan nokkosperhosen vähenemistä ei pysty selittämään elinympäristön muutoksella.

– Nokkosperhosen toukat elävät nokkosissa ja nokkosiahan Suomessa riittää, kertoo Kimmo Saarinen.

Saarinen kertoo, että nokkosperhonen on pystynyt elämään oikein hyvin rinnakkain neitoperhosen kanssa. Neitoperhonen munii samalla tavalla nokkosten lehdille kuten nokkosperhonenkin.

Mutta kun Suomessa alkoi 2000-luvun alussa yleistyä karttaperhonen, niin sitten yhteiselo ei enää sujunutkaan.

– Voi olla, että karttaperhonen levittää loista tai tautia, joka heikentää nokkosperhoskantoja.

Kimmo Saarinen on vielä varovainen pohtiessaan syytä nokkosperhosten katoamiseen. Lopullisen syyn selvittäminen on vaikeaa ja hankalaa. Joka tapauksessa vaikuttaa selvältä, että karttaperhosella on vaikutus nokkosperhoskatoon.

– Karttaperhonen ei ole levinnyt Ahvenanmaalle, länsirannikolle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Suomeen. Siellä ei ole romahtanut myöskään nokkosperhoskanta, sanoo Saarinen.

Karttaperhonen on 1980-luvulla levinnyt Suomeen Venäjältä, jossa sillä on vahva kanta. Ensimmäiset havainnot karttaperhosesta tehtiin Lappeenrannassa ja Ilomantsissa. Nykyään karttaperhosesta on esimerkiksi Etelä-Karjalassa tullut niin yleinen, että sitä ei voi olla huomaamatta.

Karttaperhonen on nokkoperhosta pienempi vikkeläliikkeinen perhonen. Kuva: Juha Jantunen/Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti

Kannat vaihtelevat

Nokkosperhosillakin vuosittaiset kannanvaihtelut ovat suuria. Hyvän kesän jälkeen voi yllättäen tulla huono vuosi.

– Kun tällainen sairaus tai loinen iskee huonona kesänä, niin silloinhan kanta romahtaa entisestään. 

Karttaperhonen sen sijaan tuntuu jatkavan voittokulkuaan. Levittäytyessään se voi entisestään viedä tilaa nokkosperhoselta.

– Kun laji levittäytyy uusille alueille, niin sillä voi olla yllättäviä vaikutuksia, kertoo Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutista.

Suomessa karttaperhonen pystyy tekemään kaksi sukupolvea kesässä. Alkukesän ja loppukesän karttaperhoset ovat hivenen erinäköisiä.

Vaikka karttaperhonen tuntuu leviävän ja vievän alaa nokkosperhoselta, ei Kimmo Saarisen mielestä kannata ruveta karttaperhosia lahtaamaan.

– Nämä ovat vielä spekulaatioita. Voihan olla, että ensi kesänä meillä on taas valtavasti nokkosperhosia.

Kun Suomessa viime keväänä valittiin kansallisperhosta, tuli nokkosperhonen äänestyksessä viidenneksi. Nokkosperhonen on Tanskan kansallisperhonen. Suomen kansallisperhoseksi tuli paatsamasinisiipi.

Hyvä perhoskesä

Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti on tehnyt perhoslaskentoja Lappeenrannan Joutsenossa vuodesta 1991 lähtien. Vaikka kulunut kesä oli kolea, niin perhoskantoja se ei tutkimuksien mukaan verottanut.

– Perhosia oli lennossa lähes saman verran mitä on ollut kymmenen viime vuoden aikana keskimäärin. Olosuhteisiin nähden oli yllätys, että perhosia havaittiin eniten kuuteen vuoteen, mutta lajimääränsä puolesta kesä jäi 2000-luvun heikompien joukkoon, kertoo Kimmo Saarinen.

Nokkosperhosen tapaan myös sitruunaperhosta tavattiin laskennoissa huolestuttavan vähän. Samoin hiipuneita perhoslajeja ovat lanttuperhonen, ketokultasiipi, piippopaksupää, angervo- ja niittyhopeatäplä.

Kesän myöhästymisestä kertoo myös se, että esimerkiksi osa neitoperhosista on vasta nyt nousemassa siivilleen.