yle.fi-etusivu

Clas-Håkan Nygårdin kolumni: Yli 50-vuotias kannattaa pitää töissä, sillä tuottavuus ei riipu iästä

Iän tuoma työkokemus ja viisaus kompensoivat mahdollista työkyvyn heikentymistä, kirjoittaa Ylen vieraileva kolumnisti Clas-Håkan Nygård.

työhyvinvointi
Clas-Håkan Nygård
Clas-Håkan NygårdTampereen yliopisto

Irtisanomiset kohdistuvat tänä päivänä kaikille organisaation tasoille, suorittavalta tasolta johtajiin. Vanhempien työntekijöiden osuus irtisanomisista on aina ollut huomattava. Suoranaisia syitä yli 50-vuotiaiden suureen osuuteen irtisanotuista ei juuri ole esitetty.

Oletetaan, että syynä on halu tehdä tilaa nuoremmille. Muita uskomuksia on, että vanhempi työntekijä ei halua oppia uutta, sairastaa enemmän ja että vanhemman työntekijän työkyky on heikompi ja tuottavuus alhaisempi kuin nuoremmilla.

Useimmille näistä väitteistä ei kuitenkaan löydy perusteita.

Tuottavuus ei riipu iästä, vaan 60-vuotias voi olla yhtä tuottava kuin 40-vuotias, kun lasketaan tuottavuus euroissa. Iän tuoma työkokemus ja viisaus kompensoivat mahdollista työkyvyn heikentymistä.

Fyysisesti rasittavissa töissä työkyky voi kuitenkin ajan myötä muodostua ongelmaksi, koska fyysinen kunto alenee iän mukana nopeammin kuin henkinen ja sosiaalinen kunto. Sitä vastoin henkinen ja sosiaalinen toimintakyky useimmiten riittää hyvin työuran loppuun asti, ellei ihminen sairastu.

Työkykykin alenee keskimäärin vain vähän työuran aikana. Vaikka jotkut toimintakyvyn osa-alueet heikkenevät iän mukana, toiset vahvistuvat. Lopputuloksena ihmisen työkyky ja tuottavuus säilyvät kokonaisuudessaan hyvänä.

Liian usein puhutaan vain vanhemman työntekijän negatiivisista puolista ja vaietaan hänen hyvistä puolistaan

Erot eri yksilöiden työkyvyssä kuitenkin kasvavat iän mukana. Vaihtelu heikoimman ja vahvimman työntekijän välillä voi jopa samassa ammatissa olla erittäin suurta. Suurimmat erot työkyvyssä ovat havaittavissa kuitenkin fyysistä ja henkistä työtä tekevien työntekijöiden välillä.

Liian usein puhutaan vain vanhemman työntekijän negatiivisista puolista ja vaietaan hänen hyvistä puolistaan.

Kokeneella vanhemmalla työntekijällä on monia hyviä puolia: kokemus lisääntyy vanhetessa, lojaalisuus työantajaan ja sitoutuminen työhön on hyvä. Harkitsevaisuus ja viisaus korostuvat. Elämänhallinta ja kyky perustella asioita kasvavat.

Kaikesta tästä seuraa, että työkyky ja työn tuottavuus eivät ole kiinni työntekijän iästä vaan pikemminkin työn organisoinnista.

Ei pidä tuijottaa ihmisen kronologiseen kalenteri-ikään vaan hänen biologiseen ikäänsä, joka paremmin kuvaa elimistön toimintakykyä. Samassa kalenteri-iässä olevat voivat toimintakyvyn perusteella arvioituna olla toisiaan vuosia vanhempia tai nuorempia.

Pienetkin taloudelliset satsaukset työkyvyn edistämiseen tuottavat moninkertaisesti takaisin

Työkykyä ja jaksamista tulee tukea ja edistää koko työuran ajan. Erityisesti sille näyttää olevan tarvetta ”ruuhkavuosina”, jolloin kuormitusta on sekä työssä että kotona sekä lähempänä eläkeikää, jolloin on erityisesti syytä kiinnittää huomioita yksilöllisiin tekijöihin. Tiedetään jo hyvin, että melko pienetkin taloudelliset satsaukset työkyvyn edistämiseen tuottavat moninkertaisesti takaisin ja vaikuttavat lisäksi oleellisesti työuran pituuteen.

Uusimmat tutkimukset sekä Suomesta että muualta osoittavat, että ihmisen terveys ja työkyky 50 vuoden iässä ennustaa hyvin hänen tulevaa toimintakykyään ja hyvää elämää jopa yli 80-vuotiaana. Täten panostukset työssä olevaan ikääntyvään ihmiseen eivät vain takaa tämän hyvää työkykyä ja tuottavuutta vaan myös toimintakykyisen elämän eläkkeellä. Tämä jos mikä on erittäin tärkeä seikka ikääntyvässä Suomessa.

Mitä sitten voidaan tehdä työpaikoilla työurien edistämiseksi erityisesti niiden loppupäässä?

Työntekijän vanhetessa tulisi työn joustaa enemmän kuin nykyisin. Tästä on jo nyt hyviä kokemuksia. Erityisen tärkeää jousto olisi fyysisesti rasittavissa töissä.

Työntekijöiden vuosien työn tuottamaa kokemusta tulisi käyttää hyväksi ja löytää heille tehtäviä, jotka ovat fyysisesti vähemmän kuormittavia.

Aiemmin alhainen peruskoulutus fyysisissä töissä oli esteenä uusien fyysisesti vähemmän rasittavien töiden löytämiselle. Väestön koulutustason noustua viime vuosikymmeninä tämä on pienempi ongelma nykyisin ja tulevaisuudessa.

Tärkeä seikka ovat myös työntekijän kokemukset työn hallinnasta. Niihin voidaan vaikuttaa työssä kouluttamisella. Lisäksi työmotivaatiota ylläpitää se, että myös vanhemman työntekijän panosta arvostetaan.

Ikääntyvien varsinaisesta syrjinnästä työelämässä on vaikea saada tarkkaa kuvaa mutta on selvää että sitä on. Mistä tämä sitten johtuu? Eräs syy voi olla että meidän mielikuva työelämästä ja varsinkin ihmisen iästä ovat vanhoja ja käsityksiä ja opittuja toimintatapoja on vaikea muuttaa. Työnantajilla tulisi olla tietoa tästä ja ottaa tämän huomioon esimerkiksi ikäjohtamisen muodossa.

On selvää, ettei ole mitään syytä olla panostamatta yli 50-vuotiaaseen työntekijään. Hän on erittäin todennäköisesti riittävän työkykyinen ja yhtä tuottava työssään kuin nuorempi.

Lisäksi panostuksella luodaan hyvä lähtökohta toimintakykyiseen vanhuuteen.

Clas-Håkan Nygård

Vierauileva kolumnistimme Clas-Håkan Nygård on Tampereen yliopiston työterveyden professori, joka on tutkinut ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä.

Lue myös:

Eero Leino irtisanottiin Postista kolme vuotta sitten: “200 työhakemuksen kirjoittaminen oli kovaa työtä, muttei turhaa”

Kolme vuotta sitten irtisanottu Irmeli Haapakorpi-Valve: "Vuosi meni toipuessa, sitten tein jo kolmea työtä"

Kolme vuotta sitten irtisanottu Virva Takanen-Järvelin: “Mietin usein kuolemaa, mutta olen kiitollinen elämästä