Kuva neandertalilaisista muuttuu tutkimus tutkimukselta – nykyihmiseltä meni taas yksi valtti

Neandertalilaisen aivot kasvoivat täyteen kokoonsa vielä hitaammin kuin nykyihmislapsella. Hitaus antaa aikaa älylliselle kehitykselle.

neandertalinihminen
Lapsen luurangon palasia asetultuna pöydälle.
El Sidrónin neandertalilaislapsesta on säästynyt 138 palasta, muun muassa maito- ja muita hampaita. Paleoantropologiryhmä MNCN-CSIC

Euroopassa ennen meitä nykyihmisiä ja tovin myös samaan aikaan eläneet neandertalinihmiset ovat tutkimusmenetelmien kehittyessä osoittautuneet yhä edistyneemmiksi niin taidoiltaan kuin kulttuuriltaan.

Uuden espanjalaisen tutkimuksen mukaan neandertalinihmiset päihittivät meidät ominaisuudessa, jota on totuttu pitämään lajimme ainutlaatuisena valttina: nykylasten aivot kasvavat hitaasti, mutta neandertalilaisilla kasvu oli vieläkin hitaampaa.

– Ihmisen suurten aivojen kehittymiseen menee hyvin paljon energiaa, selittää tutkimusta johtanut paleobiologi Antonio Rosas Espanjan kansallisesta tutkimusneuvostosta (siirryt toiseen palveluun) CSIC:stä.

Aivoihin satsatessaan ihminen varttuu täysikokoiseksi hitaammin kuin lähimmät sukulaislajinsa apinat. Se on kuitenkin energian hyötykäyttöä, sillä se antaa lapselle aikaa kehittyä älyllisesti.

Äiti löytyi samasta luolasta

Nykyisessä El Sidrónissa Pohjois-Espanjassa noin 50 000 vuotta sitten elänyt poika oli yksi luolan 13 neandertalilaisvainajasta. Heidän joukossaan ovat myös hänen äitinsä ja pikkuveljensä.

Hampaidensa perusteella poika eli seitsemän vuoden ja seitsemän kuukauden ikäiseksi. Hän oli 111 sentin pituinen ja painoi 26 kiloa.

Hampaat kertovat myös, että poika oli jo osa yhteisönsä työväkeä: hän käytteli hampaita apunaan taljojen ja kasvikuitujen muokkaamisessa hyötykäyttöön. Hampaiden valkeat täplät puolestaan todistavat, että hän oli 2–3-vuotiaana ollut pitkään sairas tai aliravittu.

Pojan aivot olivat hänen kuollessaan vasta 87,5 prosenttia aikuisen neandertalilaisen keskimääräisestä aivojen koosta. Nykyihmislapsen aivot ovat samassa iässä jo miltei 95-prosenttisesti täysikokoiset.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään jo, että neandertalilaisilla oli isommat aivot kuin nykyihmisellä. Muoto tosin oli erilainen.

Jos poika olisi elänyt aikuiseksi ja hänen aivonsa olisivat olleet hänen lajilleen tyypilliset, niillä olisi ollut tilavuutta 1 520 kuutiosenttimetriä. Nykymiehen vastaava luku on 1 195.

Nikamat kertovat samaa kasvutarinaa: osa neandertalilaispojan selkänikamista oli yhä luutumatta paikoilleen. Nykyihmisellä se tapahtuu 4–6-vuotiaana. Muilta osin kehitys näyttää tapahtuneen samassa tahdissa nykylasten kanssa.

Rosas arvelee, että selkärangan viimeisen kehitysvaiheen hitaus saattoi johtua siitä, neandertalilaiset olivat keskiruumiiltaan nykyihmistä paljon rotevampia.

Kulttuurilöydöt kertovat aivojen kokoa enemmän

Science (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa myönnetään, ettei aivojen kehitysvauhdista ole pääteltävissä vaikutuksia neandertalilaisten ajatteluun tai toimintaan. Siitä on kuitenkin muita tutkimuksia, jotka ovat vähä vähältä kumonneet vanhan kuvan yksinkertaisesta luolaväestä.

Viime keväänä julkaistussa tutkimuksessa El Sidrónin luolan yhteisö yllätti tiedoillaan lääkekasvien antibioottisista vaikutuksista. Kymmenkunta vuotta sitten brittitutkijat puolestaan ällistyivät monipuolisesta työkalukokoelmasta, joka löytyi Britannian neandertalilaisasutuksen viimeisiltä vuosilta.

Viime vuosina on selvinnyt muun muassa myös, että neandertalilaiset hautasivat vainajansa menoin, jotka kertovat symbolisesta ajattelusta jo 50 000 vuotta sitten.

Mies valaisee taskulampulla luolan kiviseiniä.
Tutkija Antonio Rosas El Sidrónin luolassa, josta neandertalilaisyhteisön jäänteet löytyivät 1990-luvulla.Joan Costa / CSIC

Neandertalilainen elää meissä

Tämän vuosikymmenen alussa saatiin kiistattomat todisteet siitä jo jonkin aikaa uumoillusta tieteellisestä sensaatiosta, että meidän nykyihmisten perimästä hiven on neandertalilaisilta esivanhemmiltamme. Osuus on sittemmin arvioitu 1–4 prosentiksi.

Vanha olettamus oli ollut, etteivät lajit kyenneet saamaan yhteisiä jälkeläisiä, vaikka olisivatkin sattuneet parittelemaan.

Kun flunssakausi taas pian alkaa, kannattaa lähettää lämmin ajatus neandertalilaisille esivanhemmillemme kymmenien tuhansien vuosien taakse. Viruksia vastaan taisteleva immuunijärjestelmämme on viimevuotisen tutkimuksen mukaan saanut tehoa juuri heiltä.