Äärioikeistolainen vai oikeistopopulistinen? Näin tutkijat määrittelevät Saksan vaaleissa porskuttaneen maahanmuuttovastaisen AfD-puolueen

AfD-puolue sai Saksan vaaleissa liki 13 prosentin kannatuksen.

populismi
AfD-puolueen johtoa vasemmalta: Jörg Meuthen, Alexander Gauland , Alice Weidel ja Frauke Petry lehdistötilaisuudessa tänään Berliinissä.
Jörg Meuthen, Alexander Gauland, Alice Weidel ja Frauke Petry AdD-puolueesta lehdistötilaisuudessa Berliinissä maanantaina.Clemens Bilan / EPA

Äärioikeistolainen, oikeistopopulistinen, maahanmuuttovastainen. Saksan vaaleissa liittopäiville ryminällä nousseesta AfD:stä eli Vaihtoehto Saksalle -puolueesta näkee monia termejä ja kuvailuja.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku huomauttaa, että AfD:n määrittely ei ole yksinkertaista, sillä puolue on muuttunut koko ajan ja se sisältää monenlaisia aineksia.

Hän itse pitää osuvimpana määritelmänä populistista radikaalioikeistopuoluetta, sillä äärioikeistolla viitataan usein puolueisiin, jotka asettavat demokratian pelisääntöjä kyseenalaiseksi.

– Populistipuolueet toimivat kuitenkin useimmiten demokraattisen kehikon sisällä, hän huomauttaa.

Populistista radikaalioikeistopuolue -termiä on käyttänyt vastaavanlaisista puolueista puhuttaessa usein hollantilainen populismitutkija Cas Mudde.

Iso-Markku pitää käyttökelpoisena myös Mudden määritelmää laitaoikeisto, joka on eräänlainen yleistermi sekä oikeistopopulistisille puolueille että äärioikeistopuolueille.

– AfD:ssä on selkeä populistinen ote, mutta myös tiettyjä äärioikeistolaisia elementtejä.

Siniseen haalariin pukeutunut aktivisti jakaa AfD-puolueen mainoksia.
Aktivisti jakaa AfD-puolueen mainoksia.John Macdougall / Lehtikuva

Oikeistopopulismiin erikoistunut tutkija, dosentti Ann-Cathrine Jungar Södertörnin korkeakoulusta Ruotsista on samoilla linjoilla. Myös hän puhuisi populistisesta radikaalioikeistopuolueesta.

– AfD on samankaltainen kuin muut sellaiset puolueet Euroopassa, jotka ovat maahanmuutto- ja islamkriittisiä. He ovat myös EU-kriittisiä sekä kansallismielisiä.

Myös Jungar olisi varovainen käyttämään puolueesta määrittelyä äärioikeistolainen.

– Minulle ja monille muille äärioikeistolainen tarkoittaa sitä, että puhutaan epädemokraattisesta puolueesta. Silloin puolue käyttää väkivaltaa tai haluaa muuttaa valtaan tullessaan demokraattista järjestelmää epädemokraattiseen järjestelmään.

"Ensimmäinen versio eurokriittinen talousliberaalipuolue"

AfD on monin tavoin verrattavissa muihin populistisiin radikaalioikeistopuolueisiin kuten Kansalliseen rintamaan Ranskassa tai Vapauspuolueeseen (FPÖ) Itävallassa, huomauttaa Ulkopoliittisen instituutin Tuomas Iso-Markku. Myös niiden kohdalla on jouduttu määrittelykysymysten eteen.

Hän lisää, että AfD:ssä on kyse nyt varsin toisennäköisestä puolueesta kuin alussa.

– Ensimmäinen versio oli eurokriittinen talousliberaalipuolue, johon kuului paljon taloustieteilijöitä. Sittemmin puolueeseen on tullut selkeästi enemmän kulttuuri-identiteettiä, maahanmuuttovastaisuutta ja islam-vastaisuutta korostavia elementtejä.

Myös oikeistopopulismin tutkija Ann-Cathrine Jungar huomauttaa, että AfD aloitti eurokriittisenä puolueena ja sai ensimmäiset paikat EU-parlamenttiin vuonna 2014.

– Silloin eurokriittinen kanta oli puolueelle tärkein. Sen jälkeen kansallismieliset ottivat vallan puolueessa ja tärkeimmät kysymykset vaihtuivat aika nopeasti. Puolueelle toi tuulta purjeisiin keskustelu maahanmuuttajista ja pakolaisista Välimerellä.

Puolueeseen kuuluu monenlaista väkeä, huomauttaa Jungar.

– Siellä on esimerkiksi henkilöitä, jotka ovat olleet mukana vanhoissa puolueissa ja islamin vastaisissa liikkeissä, sekä maahanmuuttokriitikkoja. Alkuun puolue oli melko arvokonservatiivinen perhepolitiikan ja eri vähemmistöjen oikeuksien suhteen, mutta nykyisin on jakautumista.

Jungarin mukaan uusien puolueiden talouspoliittisista linjauksista ja asemoitumisesta on vaikea saada selvää. Näin on myös AfD:n kohdalla.

– Uudet puolueet pitävät taloudelliset mielipiteet hieman epämääräisenä, koska ne voivat ottaa näin ääniä sekä oikealta että vasemmalta.

Puolueen teemat vetoavat kannattajiin

Ann-Cathrine Jungar katsoo, että AfD:ssä kannattajakuntaan vetoavat ennen kaikkea sen teemat: maahanmuutto- ja EU-kriittisyys.

– AfD:llä on näihin selkeät kannat.

Hän arvioi, että monelle on ollut ikään kuin hyväksyttävämpää äänestää puoluetta juuri eurokriittisen taustan takia, vaikka puolue on myöhemmin muuttunut erilaiseen suuntaan.

Kännykkäkamerat nostettu ilmaan kuvaamaan Alternative-tekstin edessä seisovia ihmisiä.
AfD:n kärkiehdokkaat Alexander Gauland (vas.) ja Alice Weidel sekä puolueen toinen puheenjohtaja Jörg Meuthen vaalivalvojaisissa Berliinissä sunnuntaina.Christian Bruna / EPA-EFE

Ulkopoliittisen instituutin Iso-Markun mukaan joissain tutkimuksissa on nostettu esiin yhtenä kannattajakuntaa yhdistävänä tekijänä pelko oman aseman heikentymisestä.

– Pelot liittyvät sekä taloudellisiin huolenaiheisiin että myös laajempiin kulttuuri-identiteettiin liittyviin huolenaiheisiin. Yksi vahvasti kannattajia leimaava tunne on ollut myös se, että poliittinen eliitti ei kuuntele heitä.

Iso-Markun mukaan AfD onkin toistaiseksi vaikuttanut politiikassa tuomalla keskusteluun uusia asioita ja kriittisiä näkökulmia. Se on näin pyrkinyt muuttamaan keskustelukulttuuria ja vaikuttamaan sitä kautta.

Jatkuuko sama myös liittopäivillä?

– Se ei tietenkään riipu pelkästään AfD:stä vaan myös siitä, millaisia vaikutusmahdollisuuksia heille annetaan: eristetäänkö heidät liittopäivillä vai pääsevätkö he osallistumaan päätöksentekoon konkreettisesti, Iso-Markku pohtii.

Hän ennustaa, että AfD pyrkii joka tapauksessa pääsääntöisesti haastamaan valtapuolueet oman poliittisen retoriikan ja keskustelukulttuurin muuttamisen kautta.