Lääkejakelun häiriö paljasti alan markkinoilla piilevän ison riskin – yksinoikeus sulkee vaihtoehtoiset jakeluväylät

Kahden yhtiön keskenään jakama lääkkeiden tukkumarkkina on ollut kilpailuviranomaisten tutkinnassa jo vuosia sitten.

Lääketukkukauppa
Oriolan toimitilat ulkokuva.
Mikko Stig / Lehtikuva

Toiminnanohjausjärjestelmänsä kanssa painiva Oriola jakaa kilpailijansa Tamron kanssa Suomen lääkkeiden tukkumarkkinat. Kahden jätin yhteenlaskettu markkinaosuus on arviolta 98 - 99 prosenttia.

Tämä on mahdollista, koska lääkkeiden tukkumyynnissä liiketoiminnan ydin on niin sanotussa yksikanavajakelussa. Siinä lääketehdas kilpailuttaa tuotteilleen tukkurin, joka saa yksinoikeuden niiden jakeluun edelleen asiakkaille, kuten apteekeille.

Järjestelmä tuo mukanaan skaalaedut, jolloin käytännössä vain isoilla tukkureilla on mahdollisuuksia neuvotella hinnoista isojen lääketehtaiden kanssa.

Kilpailuvirasto: ei huomautettavaa

Suomessa kahden yhtiön hallitsema markkina on herättänyt nurinaa. Oriolan vaikeudet ovat myös paljastaneet liiketoiminnasta heikon lenkin. Lääkejakelu häiriintyy pahoin, kun muilla toimijoilla ei ole lainkaan toimitusvaikeuksiin joutuneen tukkurin tuotteita. Niin sanottu monikanavajakelu puuttuu.

Kilpailuvirasto on tutkinut (siirryt toiseen palveluun) lääketukkumarkkinoiden toimivuutta viimeksi vuonna 2012. Tutkintaa oli pyytänyt pieni tukkuyhtiö Magnum Medical Finland Oy (MMF).

Tutkintapyynnössään MMF katsoi, että yksikanavajärjestelmä heikentää ulkomaisten yhtiöiden tuloa markkinoille. Lisäksi MMF katsoi Oriolan ja Tamron rajoittavan määräävän markkina-asemansa turvin muiden toimintamahdollisuuksia.

Kilpailuvirasto tutki asian eikä löytänyt näyttöä kilpailun rajoittamisesta. Päätöksessä todettiin kuitenkin, että lääketehtaiden ja -tukkujen väliset yksinoikeussopimukset voivat jossain määrin vaikuttaa siihen, kuinka helppoa uusien toimijoiden on tulla markkinoille.

Riskit otettava tutkintaan

MMF on kuitenkin sinnitellyt tukkumarkkinoilla toista kymmentä vuotta. Yhtiön nykyisen johdon mukaan meneillään oleva lääkejakelun kriisi osoittaa yksikanavajakeluun liittyvän riskin.

– Monikanavajakelussa riskit olisivat olennaisesti pienemmät, toimitusjohtaja Mika Huotari sanoo.

Tulevissa palavereissa, joissa tehdään analyysia lääkejakelun ongelmista, on syytä ottaa tarkasteluun myös tämä jakelun yksinoikeus.

– Viranomaisten ja lääkeyhtiöiden pitää miettiä, miten tätä yksikanavajakeluun liittyvää riskiä voitaisiin pienentää, Huotari jatkaa.

Myös eläinten lääkehuollossa paljastuneet ongelmat halutaan läpivalaista, kunhan akuutti tilanne saadaan pois päiväjärjestyksestä.

– Kehotan ja toivon, että näin tullaan tekemään. On syytä miettiä, onko olemassa jotain keinoa, jolla tällainen tilanne voitaisiin välttää, eläinlääkäriasiantuntija Leena Suojala Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta sanoo.

Suojalan mielestä pohdittavaksi voisi ottaa jonkin rinnakkaisen mahdollisuuden hankkia lääkkeitä, jos niiden varsinainen toimittaja ei pysty niitä toimittamaan.

– Siinä on [tuottajien] elinkeinon kannattavuus koko ajan veitsen terällä. Eläinten hyvinvointi on aika pienestä kiinni. Kun tällainen nähty tilanne syntyy, koko korttitalo saattaa kaatua hyvin helposti, Suojala huomauttaa.

Apteekkien sääntelyn purku johtaisi uuteen tarkasteluun

Koko lääkejakelun liiketoiminnan järjestäminen voi mennä uuteen tarkasteluun, jos paljon keskustelua herättänyttä apteekkien sääntelyä aletaan purkaa. Tällöin myös tukkumarkkinat joutuisivat uuteen tarkasteluun.

– Tilanne muuttuu, jos nykymuotoinen apteekkien sääntely puretaan. Siinä tapauksessa myös tukkumarkkinoiden tilanne on otettava uuteen tarkasteluun, pääjohtaja Juhani Jokinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sanoo.

Lääketietokeskuksen tilastojen mukaan Suomen lääkemarkkinoiden koko oli viime vuonna 2,34 miljardia euroa.