Niitäkin vanhuksia on, jotka eivät pääse koskaan kodeistaan ulos - Heidi Koskimäelle pienikin lenkki on tärkeä: "Mieli piristyy, nivelet notkistuu"

Kotihoidon asiakkaina on vanhuksia, jotka eivät pääse koskaan ulos. Ongelma on tiedostettu kunnissa ja apuun toivotaan omaisia ja vapaaehtoisia.

vanhukset
Heidi Koskimäki
Heidi Koskimäki kiittää kahdeksaa lastaan ja kotihoidon työntekijöitä siitä, että hän voi asua vielä kotona. Ulkoilemaankin hän pääsee säännöllisesti.Jarkko Heikkinen / Yle

Heidi Koskimäki, 85, asuu Evijärven Jokikylässä yksin omassa punaisessa tuvassaan. Asuminen sujuu, koska lapset auttavat kukin vuorollaan viikonloppuisin ja arkisin Koskimäen luona käyvät kuntayhtymä Kaksineuvoisen hoitajat monta kertaa päivässä.

Tällä kertaa Koskimäen luokse on tullut fysioterapeutti Heidi Jussinmäki. Ohjelmassa on kävelylenkki.

– Lenkin pituus riippuu päivän kunnosta, joskus se on sata metriä, joskus enemmän, joskus vähemmän, sanoo Jussinmäki.

Koskimäelle säännölliset kävelyt luonnossa ovat tärkeitä.

– Välillä pysähdytään, katsellaan luontoa, kuunnellaan linnunlaulua ja traktoreita, onko niitä liikkeellä, kertoo Koskimäki.

Heidi Jussinmäki on pannut merkille, että vuodenaikojen vaihtuminen ja sen seuraaminen on tärkeää ikääntyville. Kun elämänpiiri kutiistuu, pienikin kävelylenkki tuo vaihtelua päivään.

Entä jos omaisia ei ole?

Heidi Koskimäki ei pääse enää ulos omin avuin. Sama tilanne on valtaosalla kotihoidon asiakkaista. Kun kotihoidon asiakkaaksi pääsee, on kunto vanhuksella yleensä jo niin huono, että liikkuminen ulkona ei onnistu ilman avustajaa.

Monissa kunnissa tuskaillaan saman ongelman kanssa: osa kotona hoidettavista vanhuksista ei pääse juuri koskaan ulkoilemaan. Koska kotihoidon työntekijöillä ei ole riittävästi aikaa ulkoiluttaa asiakkaitaan, tarvitaan muita ratkaisuja. Esimerkiksi Vaasassa on palkattu pitkäaikaistyöttömiä viemään vanhuksia ulos.

Useimmissa kunnissa hätiin huudetaan omaisia ja vapaaehtoisia. Parhaillaan vanhusten ulkoiluttamiseen kannustetaan valtakunnallisella Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -kampanjalla (siirryt toiseen palveluun).

Kaikilla ei kuitenkaan ole omaisia tai heitä ei ainakaan ole lähellä.

– Toki me kotihoidossa yritetään silloin olla enemmän läsnä ja tarjotaan myös vapaaehtoisten ystäväpalveluita, sanoo kotikuntoutuksen sairaanhoitaja Anne-Mari Vuorijärvi kuntayhtymä Kaksineuvoisesta. Kaksineuvoinen toimii Kauhavan, Lappajärven ja Evijärven kuntien alueella.

Kysymys voi olla myös siitä, että ulos lähteminen pelottaa.

Anne-Mari Vuorijärvi

Vuorijärvi toivoo, että omaiset olisivat aktiivisesti mukana vanhustensa arjessa ja toisivat heidät myös osaksi omaa arkeaan. Ikääntyneen toimintakyvystä huolehtiminen olisi tärkeätä siinä vaiheessa, kun vanhus ei ole vielä kotihoidon asiakkaana. Ellei vanhus pääse säännöllisesti ulkoilemaan, voi ulko-oven kynnys kasvaa korkeaksi.

– Kysymys voi olla myös siitä, että ulos lähteminen pelottaa, sanoo Vuorijärvi.

Sellaisiakin vanhuksia on kotihoidossa, jotka eivät pääse koskaan ulos joko huonon kuntonsa tai avustajien puuttumisen takia. Esteenä voi olla myös asuinpaikka. Hissittömästä kerrostalosta voi olla mahdotonta päästä ulos, jos liikkuminen on hyvin vaivalloista.

punainen tupa ja pihlajanmarjoja
Jarkko Heikkinen / Yle

Talvi tuo haasteen

Heidi Koskimäki kertoo lähtevänsä aina mielellään ulos, kun sää sen vain sallii. Pieni sade ei haittaa, mutta rankkasade on jo syy jäädä sisälle. Talvella liikkuminen on vaikeampaa.

– Kun ulkona on liukasta, poljen tuossa tuolissa restoraattoripyörää.

Heidi Jussinmäki muistelee vähän kauhuissaan viime talven pääkallokelejä. Silloin kotihoidon työntekijöilläkin oli välillä vaikeuksia päästä kaatumatta asiakkaiden luokse.

– Meillä kaikilla taisi kulkea hiekoitusämpärit mukana autoissa, naurahtaa Jussinmäki.

Kun vanhus asuu omakotitalossa, on hiekoituksesta huolehdittava. Taas kerran tarvitaan omaisten ja naapureiden apua. Ja kun hiekoitetaan, on Jussinmäen mukaan tärkeätä hiekoittaa kunnolla ulkorappuselle saakka ja tuoda potkukelkka tai muu apuväline aivan ulko-oven viereen.

Talviaikaan kerros- tai rivitaloasunnoissa asuvat vanhukset pääsevä usein paremmin liikkumaan, kun taloyhtiöt pitävät kulkuväylät hyvässä kunnossa.

Mieli piristyy ja ruoka maistuu

Koskimäen talon pihapiirissä pihlajanmarjat ovat punaisimmillaan. Kellastuvat lehdet loistavat auringossa. Heidi Jussinmäki auttaa Heidi Koskimäen rappusia alas. Hyvänä apuna liikkumisessa on rollaattori. Sen päälle voi myös hetkeksi istahtaa, kun tulee tauon paikka.

Tänään pohditaan, miten pihlajanmarjat kannattaisi hyödyntää ja hämmästellään marjojen määrää.

– Eikös vanha kansa tapaa sanoa, että pihlaja ei kanna kahta taakkaa saman vuoden aikana, kysäisee Jussinmäki.

Tutkitusti liikkuminen edistää monella tavalla terveyttä, jopa muistia, ja vanhuksille nimenomaan liikkuminen ulkona on hyödyllistä. Ulkona tasapainokin harjaantuu paremmin kuin sisällä liikkuessa.

Heidi Koskimäki sanoo, että ulkoilemisen vaikutukset näkyvät hänellä selvästi sekä fyysisessä että psyykkisessä kunnossa.

– Mieli piristyy, nivelet notkistuu, ruoka maistuu ja unikin tulee paremmin!

kävelylenkillä vanhus ja avustaja
Juttu luistaa Heidi Koskimäen ja Heidi Jussinmäen yhteisellä kävelylenkillä. Jarkko Heikkinen / Yle

Lisää käsipareja

Kuntayhtymä kaksineuvoisessa vanhusten ulkoilemiseen ja ylipäätään kunnon säilyttämiseen on kiinnitetty huomiota. Kotihoitoon ja kotikuntoutustiimiin on lisätty käsipareja. Lisävahvituksena kotihoidossa työskentelee kolme fysioterapeuttia, toimintaterapeutti ja kolme psykiatrista saitaanhoitajaa.

Tulokset näkyvät jo.

– Meillä jonot palveluasumiseen ovat lähes olemattomat. Kotona hoidetaan niin pitkään, että jatkohoitopaikan tarvitsijoita ei ole enää yhtä paljon kuin heitä on ollut aikaisemmin ja onpa muutama jo palveluasuntoon siirretty vanhus voinut muuttaa takaisin kotiinkin, sanoo kotihoidon palvelupäällikkö Hannele Vakkuri.

Vakkurin mukaan pelkästään resurssoimalla ei vanhustenhoidon tulevaisuuden haasteita kuitenkaan ratkaista. Kysymys on kotihoidon kehittämisestä, hän painottaa.