Tiede osoitti italialaisluostarin pyhimysmyytin todeksi – tai ainakin melkein

Leipäsäkki, joka legendan mukaan oli lahja Franciscus Assisilaiselta, on radiohiiliajoituksessa osoittautunut oikean ikäiseksi.

kemia
Ruskeaan kaapuun pukeutunut kalpea mies kohottaa käsiään, joissa on stigmahaavat.
Franciscus Assisilainen taiteilija Jusepe de Riberan näkemyksen mukaan. El Escorian luostari, Espanja

Eteläitalialaisessa Follonin munkkiluostarissa lähellä Montellaa yli 700 vuotta pyhäinjäänteenä vartioidut kankaankappaleet ovat osoittautuneet tieteellisissä tutkimuksissa lähes maineensa veroisiksi. Tutkimuksen johtaja sanoo kuitenkin jättävänsä viimeisen sanan uskolle.

Keskiaikaisen legendan mukaan kappaleet ovat osa säkkiä, joka kuului Franciscus Assisilaiselle. Fransiskaanien veljeskunnan perustaja tunnetaan etenkin eläinten suojeluspyhimyksenä. Hän syntyi 1180-luvulla ja kuoli vuonna 1226.

Säkin kerrotaan ilmestyneen luostarin portaille kylmänä talviyönä vuonna 1224. Säkissä oli leipää Franciscukselta, joko tuohon aikaan oli Ranskassa, legenda kertoo. Sen mukaan säkin lennätti perille enkeli.

Alttarilta pyhäinjäännöslippaaseen

Säkkiä käytettiin 300 vuoden ajan alttarikankaana, ja noina vuosina siitä leikattiin palasia muille italialaisille uskonyhteisöille. Kun maanjäristys runteli luostaria vuonna 1732, tilalle rakennettiin uusi, ja viimeiset kankaanpalaset muurattiin sen seinän sisälle yli 70 vuodeksi.

Sittemmin noin puolet säkistä on palautettu veljeskunnalle, sen pääkirkkoon, jossa palasia säilytetään pyhäinjäännöslippaassa.

Ranskalais-italialais-hollantilainen tutkimusryhmä otti selvittääkseen, kuinka vanhoja riekaleet ovat ja mitä säkki todella sisälsi.

Vanhaa kangasta, vihjeitä leivästä

Radiohiiliajoitus osoitti, että kangas on 1200-luvulta ja se voi olla niin vanhaa kuin legenda väittää. Aikahaitari on noin 1220–1295, kertoo tutkimusta johtanut Etelä-Tanskan yliopiston (siirryt toiseen palveluun) kemian professori Kaare Lund Rasmussen.

Tutkijat löysivät kankaasta myös jälkiä sienien ergosterolista, jota on monissa hometyypeissä. Sitä voi pitää mahdollisena merkkinä leivonta- tai panimotuotteista.

– Emme pysty sanomaan ajankohtaa, mutta se tuskin oli vuoden 1732 jälkeen, jolloin kangas muurattiin seinään, Rasmussen sanoi.

Enkelilegendaa ei tutkittu

Rasmussenin vahvin olettamus on, että kangas oli kosketuksissa leivän kanssa niinä 300 vuonna, jolloin sitä käytettiin alttarivaatteena. Hän ei kuitenkaan kiistä sitäkään mahdollisuutta, että legenda 1200-luvun leipäkuljetuksesta on totta.

– Tieteelliset mittaukset voivat vain vahvistaa tai kumota legendan fyysisiä tai kemiallisia todisteita, Rasmussen sanoo.

Sen, miten leipäsäkki päätyi Follonin luostarin rappusille, hän sanoo jättävänsä uskon asiaksi. Kankaan tutkimus on julkaistu Radiocarbon (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä.

Tyco Brahea ja Johannes Kepleriä esittävä patsas rinnasta ylöspäin.
Astronomian uranuurtajat Tyco Brahe ja Johannes Kepler patsaana Prahassa, jossa he työskentelivät yhdessä. Yksityiskohta Josef Vajcen teoksesta.Matěj Baťha / CC BY-SA 3.0

Rasmussen tekee salapoliisin töitä

Kaare Lind Rasmussen on pyrkinyt ratkomaan kemian avulla monia historiallisia arvoituksia, muun muassa 1500-luvulla eläneen tanskalaisen astronomin Tycho Brahen kuolinsyytä (siirryt toiseen palveluun).

Viimevuotinen hiustutkimus osoitti, että Brahen elimistössä oli jopa satakertaisesti enemmän kultaa kuin tänä päivänä jollakulla meistä. Ramussen epäili tutkimuksessaan, että kulta oli peräisin kullatuista aterimista tai lautasista. Brahe saattoi myös juoda viiniä, jossa oli lehtikultaa.

Altistuminen näyttää loppuneen kaksi kuukautta ennen kuolemaa.

Muina mahdollisuuksia Rasmussen piti sitä, että Brahe valmisti itselleen kultaa sisältäneitä lääkejuomia, tai altistui kullalle alkemian parissa. Siihen viittasivat myös hiusnäytteiden muut metallit, muun muassa rauta, hopea ja arseeni. Niitä kylläkin oli paljon vähemmän kuin kultaa.

Metalleja ei ollut hiusten juurissa, vaan altistuminen näyttää loppuneen kaksi kuukautta ennen Brahen kuolemaa. Ehkä hän oli liian heikko mennäkseen enää laboratorioonsa, Rasmussen päätteli.

Samalla kuitenkin varmistui, ettei kuolinsyy ollut akuutti myrkytys. Todellinen syy on yhä selvittämättä.

Korjaus 26.9. klo 10.45: Metalleja ei ollut hiusten latvoissa. Muutettu: Metalleja ei ollut hiusten juurissa.