Nuorten kiireelliset sijoitukset ovat rajusti lisääntyneet – taustalla päihde- ja mielenterveysongelmia

Esimerkiksi tamperelaisessa Kissanmaan perhetukikeskuksessa kaikki paikat ovat koko ajan täynnä.

lastenhuolto
Kaisa Kukkohovi Kissanmaan perhetukikeskuksen pihalla
Kissanmaan perhetukikeskuksen johtaja Kaisa Kukkoaho on tyyväinen keskuksen nykyisiin tiloihin.Marko Melto / Yle

Lastensuojelulain mukaan lapsi tai nuori voidaan sijoittaa kiireellisesti kodin ulkopuolelle, jos hänen terveytensä tai kehityksensä on välittömässä vaarassa. Nyt lasten ja nuorten kiireelliset sijoitukset ovat monissa kunnissa kovassa kasvussa.

Tampereella Kissanmaan perhetukikeskuksessa on 20 hoitopaikkaa, joille on kova tungos.

– Meillä on yksi osasto alle 12-vuotiaille lapsille ja kaksi osastoa 12-17 -vuotiaille nuorille. Aina kun yksi lähtee, toinen on tulossa tilalle, kertoo perhetukikeskuksen johtaja Kaisa Kukkohovi.

– Suurin osa meidän lapsista tai nuorista on kiireellisesti sijoitettuja.

Perhetukikeskuksessa eletään niin tavallista arkea kuin suinkin on mahdollista. Lapsella tai nuorella on oma huone, ja he jatkavat hoidossa ollessaan yleensä koulunkäyntiä omassa koulussaan.

Monen nuoren tilanne on kärjistynyt

Tampereen kaupungin hyvinvointipalveluista vastaava johtaja Taru Kuosmanen näyttää ikäviä lukuja. Vuonna 2016 Tampereella sijoitettiin kiireellisesti kodin ulkopuolelle 152 lasta tai nuorta. Nousua edellisestä vuodesta oli lähes 30 prosenttia. Vuonna 2017 sama suuntaus on jatkunut.

– Meillä on elokuuhun mennessä sijoitettu kiireellisesti jo 145 alaikäistä,kertoo Kuosmanen.

Tutkittua tietoa kiireellisten sijoitusten syistä ei ole.

– Tällä hetkellä kiireelliset sijoitukset painottuvat etenkin nuoriin, yli 12-vuotiaisiin.

– Taustalla on sekä nuorten että vanhempien akuutteja päihde- tai mielenterveysongelmia.

Helsinki avasi tilapäisen nuorten vastaanotto-osaston

Samanlaista viestiä tulee myös Helsingistä. Vuonna 2016 Helsingissä tehtiin lähes 500 kiireellistä sijoitusta.

– Loppuvuodesta 2016 määrä alkoi kasvaa, ja se jatkui ainakin alkuvuodesta 2017. Kesä oli jo rauhallisempi, kertoo lastensuojelun johtaja Salla Nummikoski.

– Olemme muun muassa joutuneet avaamaan nopealla aikataululla tilapäisen nuorten vastaanotto-osaston.

Nummikosken mukaan myös lähetteet lasten- ja nuorisopsykiatriaan ovat Helsingissä lisääntyneet.

Kiireellisen sijoituksen syynä "välitön vaara"

Lastensuojelulain mukaan kiireellinen sijoitus on ns. viimesijainen toimenpide. Siinä puututaan ihmisten elämään ja yksityisyyteen. Kiireellinen sijoitus voi yhdellä päätöksellä kestää korkeintaan 30 vuorokautta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kunnille ohjeet, joissa käsitellään "välittömän vaaran" tulkintaa.

Kiireellisten sijoitusten päätöksenteosta väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Tuuli Lamponen sanoo, että päätökset ovat sosiaalityöntekijöille vaikeita ja raskaita.

– Ne ovat lastensuojelun vaikeimpia päätöksiä huostaanottojen rinnalla. Tilanteet ovat usein äkillisiä eikä niissä ole välttämättä saatavissa tietoja esimerkiksi ihmisten taustoista.

– Vastassa voi olla esimerkiksi hyvin päihtyneitä ihmisiä. Tilanteet ovat moninaisia ja välittömän vaaran arviointi hankalaa.

Tuoreimmat valtakunnalliset lastensuojelutilastot ovat vuodelta 2015. Vuoden 2015 aikana Suomessa sijoitettiin kiireellisesti 3733 lasta tai nuorta.