Pakolaispolitiikkaan muutoksia, rahaliitosta tiiviimpi: Näitä neljää asiaa Macronin EU-linjapuheelta odotetaan

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin odotetaan esittävän rajuja avauksia EU:n talous- ja rahaliiton kehittämiseksi. Macron linjaa uudistusaikeita tiistaina pitämässään puheessa – tietoisena siitä, että Saksan vaalitulos saattaa vielä sotkea suunnitelmia.

EU-politiikka
Ranskan presidentti Emmanuel Macron
Ranskan presidentti Emmanuel MacronEPA / LUDOVIC MARIN

Saksan liittopäivävaalit ovat takana ja Ranskan kiistellyt työlakiuudistukset ovat astuneet voimaan. Aika on siis otollinen presidentti Emmanuel Macronin toisen päähankkeen eli EU:n uudistamisen aloittamiselle. Macron aikoo kertoa pelätyt ja odotetut uudistusaikeensa torstaina Pariisissa, missä hän puhuu Sorbonnen yliopiston opiskelijoille. Listasimme neljä asiaa, joita linjapuheelta odotetaan.

1) Macron haluaa tiivistää talous- ja rahaliittoa

Macronin odotetaan ehdottavan euromaiden yhteisen valtiovarainministerin tehtävän sekä velkasaneerauksiin ja investointeihin liittyvän EU-budjetin perustamista. Esillä saattaa olla myös EU:n budjettikurin lieventäminen, kilpailukyvyn lisäämisen nimissä.

Kiinnostavaa on kuulla, mitä Macronin ehdottamat uudistukset käytännössä tarkoittaisivat: Mikä olisi eurooppalaisen valtiovarainministerin toimivalta ja kuinka paljon yhteinen budjetti kasvattaisi tulonsiirtoja unionin sisällä?

Saksan liittokansleri Angela Merkel on näyttänyt useille Macronin ehdotuksille alustavasti vihreää valoa. Hänen selvästi odotettua heikompi vaalimenestyksensä ja tiukkaa eurolinjaa edustavien puolueiden nousu Saksassa kuitenkin mutkistavat tulevia neuvotteluita.

2) Yhteinen puolustus tiivistyy ja rajavalvonta tiukkenee

Presidentti Macron tulee esittämään myös EU-puolustuksen tiivistämistä. Se on Suomelle mieluisa asia. Macronin tavoitteet Nato-yhteistyön kehittämisestä ja rakenteellisen puolustuksen syventämisestä, kuten esimerkiksi kyber- ja avaruusteknologisesta yhteistyöstä, osuvat yksiin Suomen toiveiden kanssa. Suomelle sopii myös Ranskan ajama yhteistyö kalustehankinnoissa.

Macronin odotetaan esittävän tiukennuksia myös EU:n rajavalvontaan ja muutoksia EU:n pakolaispolitiikkaan. Presidentti on esimerkiksi esittänyt, että EU antaisi Afrikan maille varoja laittoman maahanmuuton torjuntaan.

Macronin kannalta vaarana on, että rajavalvontaan ja pakolaiskiintiöihin liittyvät muutokset jyräävät alleen rahaliiton uudistamisen, sillä ne on poliittisesti helpompi toteuttaa.

3) Ranska haluaa nousta tasavahvaksi pelaajaksi Saksan rinnalle

Macron on päättänyt onnistua siinä, missä hänen edeltäjänsä epäonnistuivat, eli nousemaan tasavahvaksi kumppaniksi Saksan liittokanslerin Angela Merkelin rinnalle. Edelliset presidentit François Hollande ja Nicolas Sarkozy tulivat liittokanslerin kanssa hyvin toimeen, mutta heidän kausillaan Saksa vei ja Ranska vikisi.

Macron on peräänkuuluttanut suurempaa solidaarisuutta valuutta-alueen heikommille maille. Toisaalta hänen uumoillaan kannattavan eritahtista kehitystä, jossa osa EU-maista voisi edetä muita nopeammin esimerkiksi puolustusyhteistyön tai rahaliiton suhteen.

Saksa on penännyt jäsenvaltioiden omaa vastuuta ja markkinakuria. Viime aikoina vallalla on kuitenkin ollut hieman aiempaa pehmeämpi linja. Ajatuksena on, että Macronin vaatimusten suhteen kannattaa tehdä kompromisseja, sillä Ranskan presidentin menestys on lopulta Saksankin etu.

4) Macronin avaukset tulevat aiheuttamaan nikottelua – myös Suomessa

Varminta on ainakin se, että presidentti Macronin EU-avaukset tulevat aiheuttamaan nikottelua. Etukäteen niitä on kuvattu ”kumouksellisiksi” (EU-lähteet) tai vähintäänkin ”hyvin kekseliäiksi” (Suomen pääministeri Juha Sipilä).

Arvostelua tulee varmasti Suomeltakin. Etenkin ajatus euromaiden yhteisvastuun lisäämisestä on Suomelle hankala asia. Ajatuksena on ollut, että kunkin jäsenmaan tulee hoitaa oma taloutensa kuntoon, ennen kuin rahaliittoa voidaan merkittävästi syventää.

Myös presidentti Macronin ajatukset kauppapolitiikasta ovat poikenneet Suomen tavoitteista. Macron profiloitui vaalikampanjansa aikana vapaakaupan vahvana kannattajana, mutta hänen viimeaikaisissa linjauksissaan on ollut havaittavissa protektionistisia sävyjä. Polkumyyntiä ja ulkomaisten yritysten investointeja koskevat rajoitukset voivat olla Suomen liberaalin linjan kanssa ristiriidassa.

Jos Macron ja Merkel löytävät Saksan hallitusneuvottelujen jälkeen yhteisen sävelen, lähtevät EU-uudistukset heidän vetäminään vahvasti liikkeelle. Suomen kannattaa olla silloin neuvottelupöydissä tiiviisti mukana.