Suomi valmistautuu yli kilometrin pituisiin juniin Kiinasta – vain rahat puuttuvat

Ensimmäinen tavarajuna Kouvolasta Kiinan Xi´aniin on lähdössä runsaan kuukauden päästä.

Liikenne ja kuljetus
Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin havainnekuva
Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin havainnekuva. Runsaan 30:n hehtaarin kokoinen terminaalialue on kuvassa alimpana radan viereen sijoitettu harmaa kenttäalue tavarakontteineen.Kouvolan kaupunki

Kouvola odottaa EU-rahoituspäätöstä suuren rautatie- ja maantieterminaalin rakentamiseen.

– Eri maista on tullut paljon hakemuksia. Rahaa haetaan enemmän kuin sitä voidaan myöntää. Kuitenkin Kouvolan tapaisiin terminaaleihin ei ollut hakijatungosta, joten hakemus voi menestyä, arvioi liikenneneuvos ja johtava asiantuntija Lassi Hilska liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Euroopan komissiolta odotetaan 7,7 miljoonan euron tukipottia, joka kattaa viidesosan terminaalinensimmäisen vaiheen kustannuksista. Kouvola ja Suomen valtio hakevat yhdessä EU:lta tukea.

– CEF-tuen saamiseksi mukana täytyy olla yksityistä lainarahoitusta ja investoinnin on oltava kannattava, sanoo Hilska.

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta päätti tuen hakemisesta kesäkuun lopussa (siirryt toiseen palveluun). Suomi hakee Kouvolan terminaalin lisäksi EU-rahaa myös muun muassa Helsingin Vuosaaren sataman meriväylän parantamiseen sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman matkakeskukseen.

EU-komission tukipäätöstä voi odotella aikaisintaan marraskuun lopussa.

Kouvolan tapaisiin terminaaleihin ei ollut hakijatungosta, joten hakemus voi menestyä.

Lassi Hilska

EU on myöntänyt terminaalin suunnitteluun jo 1,7 miljoonaa euroa.

Kaupungilta omaa ja lainarahaa

Kouvolaan rakennettava rautatie- ja maantieterminaali on Suomen ainoa. Siellä voi muun muassa purkaa kontteja yli kilometrin pituisesta junasta ja siirtää rekkojen kyytiin.

Kouvolan kaupunki on sitoutunut 30,5 miljoonan euron kustannuksiin. Jos EU-tukea tulee enimmäismäärä, Kouvolan osuus putoaa 24,4 miljoonaan.

– Kaupungin oman rahoituksen lisäksi kaupunki ottaa myös lainaa hankkeen toteuttamiseen. EU-tukihakemuksessa vaadittiin rahoittajalta hyväksyntä hankkeelle. Kuntarahoitukselta on saatu tämä hyväksyntä, kertoo Kouvolan kehitysjohtaja Petteri Portaankorva.

Kuntarahoitus on kuntien, Kevan ja valtion omistama rahoituslaitos. Kaupungin ja lainarahoituksen suhdetta Portaankorva ei tarkemmin erittele.

Rautatie- ja maanliikenneterminaalin rakentaminen käynnistyy vuoden 2019 alussa. Noin kolme neljäsosaa kaupungin investointirahoista on tarkoitus käyttää vuosina 2019-2020.

Aluksi on tarkoitus rakentaa muun muassa pitkien junien lastausraiteet ja suuri kenttä konttien lastaukseen sekä purkamiseen.

Valtion osuudeksi on sovittu 8,1 miljoonaa, johon haetaan EU:lta 1,6 miljoonaa euroa. Valtio rakentaa muun muassa liittymän rataverkkoon sekä raiteiden turvalaitteet ja sähköistyksen vuosina 2019-2022.

Aasian kasvu moottorina

Kouvola pyrkii terminaalin rakentamisella saamaan uutta liiketoimintaa kasvavista yhdistelmäkuljetuksista.

Kaupungista on tullut Suomen suurin rautatielogistiikkakeskus, jossa on esimerkiksi maan suurin tavaraliikenteen järjestelyratapiha. Lisäksi lähellä on Suomen suurin vientisatama HaminaKotka.

Katse on suunnattu tiivisti Aasiaan. Säännöllistä tavarajunayhteyttä Kouvolasta Kazakstanin kautta Kiinaan on valmisteltu jo pitkään.

– Ensimmäinen juna Kouvolasta Kiinan Xi´aniin lähtee näillä näkymin loka-marraskuun vaihteessa, kehittämispäällikkö Simo Päivinen Kouvola Innovationista sanoo.

Alkukesällä Kiinassa avoinna olleet sopimustekniset asiat on nyt ratkaistu.

Päivinen uskoo, että kyse ei ole enää pelkästä koejunasta, vaan junan on tarkoitus ajaa Kouvolan ja Kiinan väliä kerran viikossa.

Säännöllinen junayhteys realistinen tavoite, sillä konttiliikenne Aasian ja Euroopan välillä on kasvanut niin rajusti.

Simo Päivinen

– Säännöllinen junayhteys realistinen tavoite, sillä konttiliikenne Aasian ja Euroopan välillä on kasvanut niin rajusti.

Päivisen mukaan moni vienti- ja tuontiyritys Suomessa ja ulkomailla on ollut kiinnostunut Kouvola–Kiina-junayhteydestä kuljetusvaihtoehtona.

Tavarajuna kulkee runsaan 8000 kilometrin matkan alle kahdessa viikossa, kun konttilaivalla matka kestää 6-8 viikkoa.