1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kreikka

Orvoksi jäänyt Fahim on yksi Kreikkaan jumiin jääneistä kymmenistätuhansista pakolaisista – "Halusin vain jonnekin turvaan"

Ateenalaisessa yksin tulleiden pakolaispoikien ryhmäkodissa asuva afganistanilainen Fahim on odottanut pääsyä siskonsa luokse Itävaltaan kaksi ja puoli vuotta.

15-vuotiaan Fahimin ja hänen siskonsa tiet erosivat pakomatkalla Afganistanista. Kuva: Sara Saure / Yle

ATEENA Afganistanilainen Fahim katsoo syvälle silmiin yrittäessään kuvata, miltä viisitoistavuotiaasta tuntuu loputon odottaminen.

Fahim on ollut Kreikassa kaksi ja puoli vuotta. Ateenalaisessa Estian nuorisokeskuksessa Fahim on asunut kaksi vuotta ja odottanut pääsyä isosiskonsa luokse Itävaltaan.

– Odottaminen on vaikeaa, mutta on vain odotettava. Kyllä tämä menettelee, tosin enää minulla ei ole samaa kärsivällisyyttä kuin aluksi, Fahim toteaa.

Fahimin molemmat vanhemmat ovat kuolleet.

Isä oli poliisi, jonka Taliban-joukot tappoivat. Tämän jälkeen Fahim oli kotimaassaan hengenvaarassa. Alkoi neljä kuukautta kestänyt pakomatka Pakistanin, Iranin ja Turkin kautta Kreikkaan.

– Tulo yksin vieraaseen maahan ei tuntunut pahalta, koska halusin vain jonnekin turvaan, Fahim kertaa muistoja.

Äidin ja isän ikävä

Estian nuorisokeskuksessa hyörii kaksikymmentä erimaalaista, 13–17-vuotiasta poikaa. He ovat kaikki yksin tulleita pakolaisia ja siirtolaisia. Osa on anonut turvapaikkaa Kreikasta, loput odottavat perheenyhdistämistä ja lähtöä muualle Eurooppaan.

Maan hallitus on pääosin tyytyväinen nyt päättymässä olevaan siirto-ohjelmaan, jonka avulla turvapaikanhakijoita on jaettu Kreikasta muihin EU-maihin. Se kuitenkin kritisoi EU-maita, jotka eivät ole osallistuneet taakanjakoon turvapaikanhakijoiden jakamisessa Kreikasta muihin EU-maihin.

Tällä hetkellä jumissa Kreikassa on jumissa noin 50 000 pakolaista ja siirtolaista, joista kolmisenkymmentätuhatta on tarkoitus kotouttaa kreikkalaisiin oloihin.

Kreikan maahanmuuttoministerin Giannis Mouzalaksen mukaan isoin ongelma on se, että ne maat, jotka eivät hyväksyneet pakolaisia viivästyttivät samalla Eurooppaa pääsemästä yhtenäiseen ja kattavaan ratkaisuun siirtolais-ja pakolaiskysymyksessä.

Yhteistiloissa vietetään aikaa pelaillen. Kuva: Sara Saure / Yle

Opiskelu kreikaksi vaikeaa

Estiassa asuvan Fahimin, kuten talon muidenkin poikien hymyn takaa voi aistia, että nuoret ovat suuren paineen alla.

Kotimaissa ja muualla Euroopassa asuvat sukulaiset hoputtavat poikia lähtemään eteenpäin Kreikasta. Rahaa olisi jotenkin saatava kerättyä kotiväelle lähetettäväksi. Kreikassa töitä ei ole. Samaan aikaan olisi kuitenkin yritettävä sopeutua Kreikan oloihin.

Se tarkoittaa muun muassa päivittäistä koulunkäyntiä. Fahimin koulu on suunnattu maahanmuuttajaperheiden lapsille, mutta opetussuunnitelma ei eroa Kreikan muista kouluista.

Vielä toistaiseksi Estian nuoret ovat kuunteluoppilaina. Tasokokeen jälkeen heistä voi tulla normaalioppilaita.

Kotimaassaan Fahim on suorittanut koulusta vain kaksi ensimmäistä luokkaa.

– Käyn koulua oppiakseni uutta. Kaikki keskittyminen menee tosin siihen, että saisi kreikan kielisestä opetuksesta jotain tolkkua, Fahim sanoo.

Koulutulkki olisikin Fahimin mielestä helpotus.

Syyrialainen Abdullah pääsee puolentoista vuoden Kreikassa odottamisen jälkeen vihdoin veljensä luokse Saksaan. Kuva: Sara Saure / Yle

Väliaikaisen kodin sääntöjä on noudatettava

Koulupäivän ja pienen levon jälkeen Estian nuorille järjestetään tukiopetusta kielissä ja matemaattisissa aineissa.

Fahim näyttää seinälle kiinnitettyä puista vaatenaulakkoa. Se on mitattu ja suunniteltu nuorisokeskuksen fysiikan tunnilla.

Fahim kertoo, että Estian säännöt velvoittavat tukiopetukseen osallistumisen ja kotiintuloaikojen noudattamisen. Jokainen poika on hyväksynyt talon säännöt allekirjoituksellaan.

Kreikaksi Estia tarkoittaa kotia. Tämän kodin toimintaa ylläpitää Kreikan ortodoksikirkon avustusjärjestö. Sen kautta myös Kirkon Ulkomaanapu osallistuu Suomesta Estian tukemiseen.

Fahim päästää kurkistamaan huoneeseensa, joka on talon sääntöjen mukaan pidettävä siistinä. Käytävän perähuoneesta raikuu pakistanilainen pop-musiikki.

Fahimin huoneen seinällä roikkuva Afganistanin lippu muistuttaa häntä kuolleista vanhemmista.

– Heitä on kova ikävä. Muita en kaipaa. Minulla ei ole kotimaassa ystäviä, Fahim sanoo pää painuksissa.

Estiassa ystäviä sen sijaan riittää eikä kansallisuuksien välillä ole ristiriitoja.

Afganistanin värit muistuttavat Fahimia kotimaasta. Kuva: Sara Saure / Yle

”Älkää tulko Kreikkaan”

Yleinen toimintaohjelma vaihtuu Estiassa kuukausittain. Kahdesti kuukaudessa on tiedossa retki. Pojat pääsevät jalkapallo-otteluihin ja museoihin. Tämän lisäksi kullekin nuorelle on räätälöity oma päiväohjelma.

Päivittäinen siskon kanssa jutteleminen on Fahimille myös tärkeää. Estian asukkaat saavat kuukausirahaksi kymmenen euroa, jolla he ostavat kännykkään sim-kortin ja käyvät parturissa.

Kreikkalaisia nuoria Fahim kertoo tapaavansa lähikoulun koripallokentällä, mutta kielimuurin vuoksi lähempi tuttavuus on jäänyt.

Puitteet teiniarkeen ovat päällisin puolin koossa.

Mutta mitä Fahim neuvoisi Afganistaniin jääneille maanmiehille?

– Lähtekää jonnekin, missä olette turvassa. Mutta älkää tulko Kreikkaan.

Osa Estian nuorista on nuorisokeskuksen johtajan Panagiotis Bouraksen mukaan anonut turvapaikkaa Kreikasta. Kovin valoisaa tulevaisuutta talouskriisin koettelemassa Kreikassa Bouras ei nuorille ennusta.

– Kysymys ei ole pelkästään siitä, saavatko nuoret turvapaikan, vaan myös siitä, mitä he tekevät aikuistumisen jälkeen, kun heillä on turvapaikka ja tiettyjä oikeuksia.

– Miten tukeutua kreikkalaiseen yhteiskuntaan, jonka on vaikeaa ottaa vastaan lisää siirtolaisia ja pakolaisia? Kun nuorille ei ole tiedossa töitä, eikä sitä taloudellista turvaa joka maassa oli joskus ennen, Panagiotis Bouras summaa.