Pohjois-Norjan tuulimyllyhankkeen suunnitelmat ulottuvat Suomeen – Suuri sähkölinja rajojen yli Utsjoelle

Suomen St1 -energiayhtiö on kuitenkin valmis harkitsemaan suunnitelmista vetäytymistä tarpeeksi hyvillä perusteluilla.Tuulimyllyhankkeesta ei ole mitään hyötyä utsjokelaisille, sanoo Utsjoen kunnanhallituksen jäsen.

tuulienergia
Jari Suominen
Jari Suominen kertoo, että he eivät ole vielä tehneet loppulista päätöstä uusista sähkölinjoista. Markku Ulander / Lehtikuva

Norjalainen Grenselandet AS suunnittelee kahden tuulimyllypuiston rakentamista Itä-Finnmarkiin Tanan ja Ledesbyn kuntiin. Tuulimyllypuistoissa olisi yhteensä 350 tuulimyllyä. Tuulivoimalan teho olisi siis 900 megawattia.

Suomalainen St1 on hankkeessa mukana. St1:n uudistuvan energian toimitusjohtaja Jari Suominen kertoo, että St1 on suunnitellut olevansa mukana sijoittajana ja omistamassa tuulivoimaloita.

– Olemme mukana sen takia, kun alustavien arvioiden mukaan näyttäisi siltä, että siellä on todella hyvät tuuliolosuhteet. Arktinen ulottuvuus kiinnostaa tulevaisuuden tuulivoimatuotantoa silmällä pitäen, Suominen kertoo.

Tarkoituksena olisi, että sähkö menisi kuluttajille Norjan sähköverkkoa pitkin.

Suunnitelmat yltävät Suomen puolelle

Jos tuulimylllypuistosuunnitelmat toteutuvat, olisivat ne toiseksi suurimmat puistot koko Norjassa.

Suunnitelmat yltävät myös rajojen yli Suomeen, Utsjoen kunnan alueelle. Jari Suominen kertoo, että Norjan verkko ei käytä kaikkea sähköä, mitä tuulimyllyt tuottaisivat ja siksi yhtenä vaihtoehtona on, että osa sähköstä tulisi Suomen kautta markkinoille.

– Jouduttaisiin kuitenkin rakentamaan uutta verkkoa, koska ne verkot jotka siellä on, ovat itse asiassa aikoinaan suunniteltu lähinnä vesivoiman tuotantoa silmällä pitäen, niin ne eivät pysty sitä kapasiteettiä tällaisenaan ottamaan vastaan.

ST1 huoltoasema
St1 on mukana norjalaisen Grenselandet AS:n tuulimyllyhankkeessa. Jari Pelkonen / Yle

Grenselandet AS:n julkaiseman suunnitelman mukaan uusi sähkölinja tulisi tuulimyllyalueelta tunturista Levajoelle, ja jatkaisi siitä Norjan puolen Tenojokilaaksoa pitkin kohti Utsjoen kirkonkylää vajaan 30 kilometrin matkan. Utsjoen kirkonkylän kohdalta linja tulisi Suomen puolelle.

Jari Suominen ei kuitenkaan ota kantaa siihen, onko tämä lopullinen suunnitelma.

– Niitä linjauksia tässä nyt sitten suunnitellaan ja mietitään. Se pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntää nykyisiä johtokäytäviä, koska se joudutaan sitten viemään tänne etelään Suomen puolella pitkiäkin matkoja.

"Tuulimyllyistä ei ole minkäänlaista hyötyä paikallisille"

Suomisen mukaan Suomen puolelle kannattaisi saman tien rakentaa 400 kilovoltin sähkölinja, joka olisi isompi kuin nykyiset linjat. Käytännössä linjan leveys olisi 10 metriä.

Utsjoen kunnanhallituksen jäsen Anni Ahlakorpi on huolissaan suunniteltujen tuulimyllyjen ja uuden sähkölinjan vaikutuksista.

– Ne vaikuttaisivat meidän elinkeinoihin valtavasti, ja siitä ei olisi meille mitään hyötyä, se vain aiheuttaisi haittoja. Ne eivät ole mitään pieniä linjoja, ne häiritsisivät porotaloutta ja muita eläimiä, ja eivätkä ne ole kauniitakaan.

Anni Ahlakorpi
Anni Ahlakorven mukaan tuulimyllyistä ei ole mitään hyötyä paikallisille. Susanna Guttorm / Yle

– Yritämme edistää turismia täällä ja tuulimyllyt eivät ole niitä, joita matkailijat haluavat nähdät. Minun mielestä ne ovat vain häiriöksi. Emme saa niistä edes rahaakaan. Norjan puolelle lupasivat 10 uutta työpaikkaa, mutta meille ei tulisi niitäkään, kertoo Ahlakorpi.

Suunnitelmat tuulimyllypuistoista ovatkin saaneet negatiivisen vastaanoton paikallisilta.

– Mitä olen Facebookissa seurannut tätä keskustelua, niin en ole ainoa joka vastustaa tätä. En ole nähnyt yhtään kommenttia, mikä olisi ollut tämän hankkeen puolella, sanoo Anni Ahlakorpi.

St1 edellyttää hyviä perusteluja hankkeesta vetäytymiselle

Jos paikalliset vastustavat, St1 edellyttää hyviä perusteluja sille, miksi heidän pitäisi vetäytyä hankkeesta.

– Riippuu sitten siitä, että ovatko he yksittäisiä ihmisiä, jotka vastustavat, ja siitä, mitkä ne syyt ovat. Tottakai me harkitsemme sitä sitten ihan tapauskohtaisesti, sanoo St1:sen uudistuvan energian toimitusjohtaja Jari Suominen.

Rástegáisá
Nuvvuksen Ailikkaalta kuvattu pohjoiseen, jossa Rastigaisan pohjoispuoli näkyy. Tuulimyllyjä pystytettäisiin Rastigaisan lähialueelle. Jouni Aikio / Yle Sápmi

Tuulimyllyhankkeen tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa. Maakuntalaki pitää myös ottaa huomioon, jos hanke toteutetaan.

Korjattu 26.9. klo 15:30: Tuulivoimalan kokonaisteho on 900MW. Aiemmin uutisoitiin, että tuulimyllypuisto tuottaisi vuosittain 900 MW sähköä.

_Korjattu 27.9. klo 15:20: Rastegaisan suuntaan kuvatun kuvan kuvatekstiä korjattu. Aiempi kuvateksti oli muodossa "Nuvvuksen Ailikkaalta kuvattu pohjoiseen, jossa Rastigaisan pohjoispuoli näkuu. Tuulimyllyjä pystytettäisiin myös Rastigaisan päälle." Korjattu muotoon "Tuulimyllyjä pystytettäisiin Rastigaisan lähialueelle." _

Lähteet: Ávvir