Hectorin, Kirkan ja Jenni Vartiaisen hitit tulevat tutuiksi maahanmuuttajillekin – suomen kieli tarttuu hoilaillen paremmin päähän

Suomen kielen opetuksessa voi hyödyntää monenlaista suomeksi laulettua musiikkia aina lastenlauluista pop-iskelmiin. Osa opiskelijoista tehostaa oppimaansa käymällä karaoke-illoissa.

Kotimaa
Maahanmuuttajanaiset laulavat ja nauravat yhtä aikaa
Hyväntuulinen laulu saa aremmatkin mukaan ja sanojen tapailu naurattaa välillä väkisinkin. Mukit auttavat rytmin tapailua.Hannu Harhama / Yle

– Ja nyt laittakaas kirjat pois ja tehkää eteenne hiukan tilaa!

Tässä luokassa jaetaan kielioppikirjojen tilalle kertakäyttömukit ja alkaa hilpeyttä herättävä harjoitus taputusten, rytmin ja hämähäkkilaulun kanssa. Ensin lauletaan hämähäkistä, ja sitten selvitetään mitä sana hämähäkki oikein tarkoittaa.

Tätä on Hoilaillen-hanke. Ryhmässä opitaan laulun avulla suomen kieltä.

ulkomaalaiset miehet naureskelevat ja yrittävät laulaa suomenkielen sanoja
Hannu Harhama / Yle

Esimerkiksi Hämeenlinnaan tulleet maahanmuuttajat ottavat näin tuntumaa uuden kotimaansa kieleen. Parhaiten se käy yksinkertaisilla lauluilla, joiden parissa voi hoilata uusia tuntemattomiakin sanoja.

Muusikko ja kansanmusiikkia opettava Riitta-Liisa Joutsenlahti sanoo laulujen kuuntelemisen, rytmiharjoitusten ja loruttelun olevan erittäin hyödyllistä kielenopiskelun kannalta.

– Laulaminen tukee kielen oppimista monin tavoin, koska silloin otetaan niin sanotusti käyttöön se toinenkin aivopuolisko. Lisäksi yhdessä laulaminen on hauskaa ja se lisää yleensä oppimismotivaatiota. Tunnille jaksetaan tulla, vaikkei aina huvittaisikaan, kertoo Joutsenlahti kokemuksesta.

Sanoittaja on jo miettinyt tekstin kaaren

Hoilaillen hankkeen kouluttaja Riitta-Liisa Joutsenlahti käy laulattamassa Hämeen Setlementin suomen kielen opetusryhmissä. Vanajaveden Opiston kotouttamiskoulutuksen suomen kielen opetusryhmät ovat osallistuneet myös Hoilaillen -tunnille.

Myös turvapaikanhakijat ovat päässeet kokeilemaan suomen kiellellä hoilaamista. Hämeenlinnan Lammin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa on kerhotoimintaa, jossa lauletaan ja musisoidaan. Näin tutustutaan sekä suomen kieleen että suomalaiseen kulttuuriin.

Silmälasipäinen nainen istuu opettjaan pöydän takana ja katselee oppilaitaan
Riitta-Liisa Joutsenlahti käy laulattamassa Hämeen Setlementin suomen kielen opetusryhmissä ja Vanajaveden Opistossa.Hannu Harhama / Yle

Laulun suomeksi sanoittanut on jo tehnyt työn kokonaisuuden hahmottamisessa. Laulun säe kertoo yleensä enemmän kuin pelkät peräkkäin laitetut sanat.

– Laulaminen edistää tekstin ymmärrystä. Säkeessä on pitkiä kaaria, joissa sanoittaja on jo miettinyt valmiiksi miten sanojen on tarkoitus tulla esiin. Laulussa ei keskitytä vain yhteen sanaan tai äänteeseen, vaan tekstin koko kaareen. Silloin koko teksti sisäistetään paremmin, selittää Joutsenlahti.

Uuden kielen opiskelu on haastavaa, ja luovat menetelmät tukevat hyvin perinteistä kirjan ääressä tankkaamista. Perinteisten oppimistapojen tukena käytetään esimerkiksi sirkustaidetta tai tanssia. Laulaminen laittaa liikkeelle myös uusia voimia.

Tutut suomirockin ja -popin tähdet käytössä

– Opetusvälineiksi käy kaikenlainen musiikki, voimme laulaa vaikka Hectoria, Kirkaa tai Jenni Vartiaista. Olen kuullut, että jotkut opiskelijoista lähtevät karaokebaariin laulamaan koulussa oppimiaan kappaleita, nauraa Joutsenlahti.

On helppo kuvitella kuinka kieli menee oudokseltaan solmuun kun tapailee Missä muruseni on -laulun sanoja. Mutta kaunis melodia viehättää yli kielimuurin.

Tutut musiikkikappaleet myös yhdistävät suomen kielen opiskelijoita suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Radiossa saattaa hyvinkin kuulla koulusta tutun kappaleen. Se yhdistää, vaikka kuuntelisi kappaleessa ainoastaan sitä, miten se konditionaali tässä esitetäänkään.

Maahanmuuttajat ja paikalliset yhteiseen kuoroon

Hämeenlinnalaisen osuuskunnan TerraTorin hallinnoima (siirryt toiseen palveluun) kaksivuotinen hanke Hoilaillen kehittää suomen kielen ja kulttuurin opetusta laulaen.

maahanmuuttajia luokassa ja opettajat edessä taputtavat ryhmiä
Taputtamalla käsiä pääsee paremmin mukaan musiikin ja sanojen rytmiin.Hannu Harhama / Yle

Hankkeen aikana maahanmuuttajista ja kantasuomalaisista kootaan yhteisiä pilottikuoroja, joissa kotouttamista tehdään molempiin suuntiin. Suomea toisena kielenään puhuvia opettajia koulutetaan myös.

Hoilaillen-kouluttaja Riitta-Liisa Joutsenlahti iloitsee, että sopivan laulun puuttuessa sopivan voi kehittää vaikka itse.

– Jos opettajat pyytävät vaikka tuntia, missä kerrotaan eläimistä, niin voin itsekin tehdä siitä laulun.

Korjattu 30.10.2017 klo 11.58 Jenni Vartiaisen esittämän laulu nimi.