Sokeriakin saa syödä – mutta miksi syöminen herättää niin paljon intohimoja?

Someaika korostaa ruokatrendien ääripäitä.

sokerit
sokeria, avokadoa ja pähkinää
AOP

Kuulostaako tutulta? Väki jakautuu yhä enemmän kahteen ääripäähän: Osa ihmisistä tarkkailee viimeiseen asti, mitä suuhunsa pistää, osa vähät välittää.

Miksi ruoka herättää niin valtavasti intohimoja?

– Tietyllä tavalla se kertoo yksilökeskeisyydestä ja yksilöllisten valintojen korostamisesta, laillistettu ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen sanoo.

Ruoka-aiheista puhutaan jatkuvasti myös mediassa. Eri ruoka-aineiden terveysvaikutuksista uutisoidaan milloin mitäkin.

Media ei kuitenkaan Orreveteläisen mielestä ole ainut syy ravintokeskustelun kärjistymiseen. Isompi rooli on hänen mielestään sosiaalisella medialla, jossa on helppo tuoda esille omia mielipiteitään. Sosiaalisessa mediassa on helppo kerätä yleisöä, jos on keksinyt keinon, jolla ravinnosta saa lisää terveyttä.

– Somessa ääripäät korostuvat. Siellä on helppo saada palstatilaa ja sitä kautta tulee ylilyöntejä ravitsemuksen suhteen.

Liikaa avokadoa ja pähkinöitä

Orreveteläinen on huomannut työssään, että viime aikojen ravintokeskustelu on saanut osan ihmisistä suosimaan turhan paljon muun muassa siemeniä, pähkinöitä, avokadoa ja proteiineja.

– Avokado on erittäin hyvä ruoka-aine mutta osittain näkyy, että sitä käytetään liikaa. Vaikka siinä on hyviä rasvoja, proteiineja ja ravintokuitua, kohtuuden ajatus kuitenkin unohtuu.

Joskus ruoka-aineet saavat niin kovan suosion, että niiden liiallisesta syömisestä joudutaan varoittamaan. Esimerkiksi siementen ja pähkinöiden syönti alkoi joku aika sitten näkyä Orreveteläisenkin vastaanotolla.

avokado
AOP

– Osa saattaa syödä niitä desin päivässä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira antoi kesällä suosituksen, että pari ruokalusikallista riittää muuten vierasaineita kuten raskasmetalleja voi saada liikaa.

Orreveteläinen on huomannut myös, että osa karttaa sokeria viimeiseen asti vaikka pienestä määrästä lisättyä sokeria ei ole haittaa.

– Silloin tällöin voi ihan hyvin syödä esimerkiksi sokeroitua jukurttia, vaikka pääosin kannattaakin suosia sokeroimatonta.

Osalle on hämärtynyt, mitä lisätty sokeri tarkoittaa eli he alkavat karttaa myös esimerkiksi hedelmissä ja maidossa luontaisesti olevaa sokeria. Myös lisätyn sokerin määrissä on suuria eroja.

– Jos lisätty sokeri on ainesluettelon häntäpäässä, sillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä.

Liikaa proteiineja

Suomalaisissa suosituksissa hiilihydraattien osuus on 45-60 energiaprosenttia, rasvojen 25–40 prosenttia ja proteiinien 10–20 prosenttia. Hiilihydraattien ja rasvojen koostumuksella on myös suuri merkitys.

– Suositukset ovat aika hyvät, niissä on liukumavaraa. Hiilihydraattien osalta suomalaiset ovat nykyisin aika lailla alarajalla.

Orreveteläinen on huomannut omassa potilastyössään, että osa saa liikaa proteiineja ja liian vähän hiilihydraatteja. Liian vähäinen hyvien hiilihydraattien tai kuidun saanti voi johtaa makeanhimon lisääntymiseen.

Myös gluteenin välttäminen näkyy selvästi muun muassa vatsaoireiden vuoksi mutta myös ilman mitään syytä.

– Osa uskoo, että tavallinen vilja on tulehduksia aiheuttava tekijä ja siirtyy gluteenittomaan viljaan.

Orreveteläinen muistuttaa, että tutkimusten mukaan nimenomaan marjojen, rukiin ja kauran on todettu estävän matala-asteista tulehdusta.

Sokeri herättää pelkoa

Elintarvikekaupassa on monta vaaraa, joista vaarallisin on tupakka. Toisella sijalla saattaa olla sokeri, jota teollisuus lisää melkein kaikkeen. Vai onko sittenkään?

Kannattaa kuitenkin pitää erillään, mitä tarkoitetaan ruoka-aineen omalla sokerilla ja mitä lisätyllä sokerilla. Esimerkiksi hedelmät ja marjat sisältävät fruktoosia, glukoosia ja sakkaroosia. Lisätty sokeri on esimerkiksi sakkaroosia eli tavallista pöytäsokeria, glukoosia eli rypälesokeria tai fruktoosia eli hedelmäsokeria.

sokeria kupissa
AOP

Pieniä määriä voi syödä

Maailman terveysjärjestön suositus on, että väestön tulisi saada energiasta sokerista korkeintaan kymmenen prosenttia, mieluummin vain viisi. Toisin sanoen, lisättyä sokeria voi syödä päivässä korkeintaan viisi teelusikallista.

Käytännössä lisättyä sokeria voi hyvin olla syömättäkin.

– Kyllä hyvin elossa säilyy eli ole mitään erityistä syytä syödä lisättyä sokeria, sanoo professori Erkki Vartiainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Vartiaisen mukaan sokeria tulee luontaisesti hedelmistä, marjoista ja vihanneksista eikä näiden käyttöä ole mitään syytä lopettaa, enemmänkin päinvastoin. Käytännössä niistä ei voi saada liikaa sokeria.

Moni kuluttaja välttelee kaikkia ruoka-aineita, joihin on lisätty sokeria. Tämä on kuitenkin turhaa, sillä pieniä määriä lisättyä sokeria voi syödä.

– Ei ole mitään syytä kieltää sokerin lisäämistä kokonaan, kunhan käyttö pysyy kohtuudessa eli suosituksen mukaisena.

Vartiainen ei myöskään allekirjoita uskomusta, että valkoinen pöytäsokeri olisi suorastaan myrkyllistä. Pöytäsokeri on samassa sarjassa kuin hunaja, ruskea sokeri tai maissisiirappi.

– Valitettavasti niissä ei ole terveyden kannalta mitään eroa.

Suomessa ei ole tällä hallituskaudella suunnitteilla uusia elintarvikkeiden terveysperusteisia veroja.