Lääkekriisin suuri kysymys: Miksi kaikki munat ovat Suomessa samassa korissa?

Suomessa ja Ruotsissa lääkeyhtiöt käyttävät pääosin yhtä tukkuria kerrallaan. Siksi it-järjestelmän ongelma voi pysäyttää lääkkeen jakelun koko maassa.

Lääketukkukauppa
Lääkepurkki kumollaan pöydällä ja sen edessä pillereitä.
Henrietta Hassinen / Yle

Lääketukkuri Oriolan it-järjestelmän käyttöönotto epäonnistui katastrofaalisesti. Apteekkarit, sairaalat ja myös eläinlääkärit kertovat ongelmista lääkejakelussa. Suomessa on turvauduttu erityisjärjestelyihin, jotta potilasturvallisuus tai eläinten hyvinvointi ei vaarantuisi.

Ongelmien taustalla on suomalainen järjestelmä, jossa yksi lääkevalmistaja toimittaa lääkkeensä pääosin yhden tukkurin kautta. Virallinen termi tälle käytännölle on yksikanavajärjestelmä.

Malliin on sisäänrakennettu riski: Lääkevalmistajan tuotteet eivät päädy apteekkeihin, jos sen käyttämän yhden ja ainoan lääketukkurin it-järjestelmähanke epäonnistuu.

Miksi Suomen lääkejakelussa on laitettu kaikki munat samaan koriin?

Lääketukkuri vastaa

Lääketukkuri Tamron – Oriolan ainoan ison kilpailijan – toimitusjohtaja Kai Kaasalainen tunnistaa ongelman.

– Järjestelmässä on kuitenkin hurjan paljon hyviä puolia. Parhaimmasta päästä on se, että yksikanavamalli on todistetusti kustannustehokas kaikille, niin lääkkeiden valmistajille, tukkureille, apteekkareille kuin kuluttajille.

Useimmissa Keski-Euroopan maissa lääkeyhtiöt toimivat kahden tai useamman tukkurin kanssa. Tukkureiden välinen kilpailu voi olla kovaakin, minkä kuvittelisi laskevan hintoja. Kaasalaisen mukaan näin ei kuitenkaan yleensä ole. Todisteeksi hän esittää London School of Economicsin julkaiseman tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun), jossa vertailtiin lääkealan jakelijoiden liiketoiminnan katteita Euroopassa. (Katso laatikko yllä.)

Suomessa ja myös Ruotsissa on käytössä yksikanavamalli – ja niissä lääkejakelijoiden siivu lopputuotteiden hinnasta on kapein. Kuluttaja- ja kilpailuvirastokaan ei ole nähnyt Suomen yksikanavamallissa huomautettavaa. Suomalainen yksikanavamalli ei nähtävästi ole antanut tukkureille mahdollisuutta rahastaa kohtuuttomasti.

– Keskieurooppalainen monen tukkurin malli on kalliimpi, koska silloin kenelläkään ei ole lopullista tietoa, paljonko tuotteita on markkinoilla. Siksi lääkkeitä on varastoitava enemmän, mikä on kallista. Tämä taas on omiaan myös kasvattamaan lääkkeiden hävikkiä, kun osa tuotteista jää myymättä, Kaasalainen sanoo.

Monikanavamalliin sisältyy Kaasalaisen mukaan myös enemmän byrokratiaa. Monikanavamallia käyttävissä maissa jakelu on moniportaista, ja hinnat neuvotellaan usein jokaisessa portaassa erikseen.

– Suomessa tällaista hintaneuvottelijoiden ammattikuntaa ei lääkejakelussa edes ole. Lääkeyhtiö määrittää ulosmyyntihinnan ja loppu on puhtaasti matematiikkaa.

Lopulta kyse on mittakaavaedusta. Mitä enemmän lääkkeitä tukkurin järjestelmissä ja varastoissa liikkuu, sitä pienempi on kustannus kutakin pakkausta kohden. Jos yhden valmistajan tuotteet jaetaan moneen kanavaan, tehokkuus laskee.

Kehitettävää on

Yksikanavajärjestelmä on tehokas, mutta altis ongelmatilanteille, myöntää Tamron Kaasalainen. Siksi alan toimijoiden on syytä keskustella yhdessä Fimean ja viranomaisten kanssa, miten poikkeustilanteisiin jatkossa varaudutaan.

– Tamrona me pystymme toimimaan nykyisellä tai jollain muulla mallilla. Keski-Eurooppalaiseen monikanavamalliin siirtyminen olisi kuitenkin järeä toimenpide. Sillä saavutettaisiin korkeampi kriisinsietotaso, mutta lääkejakelun kustannukset olisivat kaksin-kolminkertaiset nykyjärjestelmään verrattuna.

Kaasalainen ei laittaisi järjestelmää uusiksi vaan kehittäisi nykyistä.

– Mutta olisiko mahdollista luoda hybridimalli, jossa lääkevalmistajat jakaisivat kataloginsa esimerkiksi kahteen osaan, jolloin toinen osa kulkisi toista jakelukanavaa ja toinen toista.

Sekin olisi Kai Kaasalaisen mukaan yksikanavajärjestelmä. Valmistajakohtaisesta yksikanavaisuudesta siirryttäisiin kuitenkin tuotekohtaiseen yksikanavaisuuteen.

– Se voisi olla kompromissi, jolla saavutettaisiin vähän enemmän kriisinkestävyyttä, mutta ei menetettäisi niin paljon kustannusetuja. Se olisi vähän sitä samaa, mitä olemme tehneet nyt kolmen viikon aikana, kun Orion jakaa tuotteitaan sekä meidän että Oriolan kautta. Se on osaltaan auttanut, ettei kukaan ei ole joutunut hengenvaaraan.