Miksi lapsen lääkeannos maksaa 100 867 euroa? – Lääkemenojen kasvu kuriin salaisilla sopimuksilla uutuuslääkkeiden hinnoista

Markkinoille tulee jatkuvasti yhä kalliimpia lääkkeitä. Mitä vähemmän lääkkeellä on käyttäjiä, sitä korkeammaksi sen hinta nousee.

Lääkkeiden hinnat
lääkkeitä, ruiskuja ja rahaa
Meeri Niinistö / Yle

Suomessa lääkekustannukset ovat nousseet reilusti. Uusia, täsmällisempiä lääkkeitä saadaan markkinoille jatkuvalla tahdilla, ja esimerkiksi harvinaislääkkeiden osuus lääkekustannuksista voi Kelan erikoistutkijan mukaan nousta nykyisestä 2 prosentista voimakkaasti, kenties jopa 20 prosenttiin.

Yle uutisoi aiemmin 11-vuotiaasta Samu Kanasesta, jonka sairauden lääkehoito maksaa ensimmäisenä vuonna puoli miljoonaa euroa ja seuraavina hoitovuosina noin puolet tästä. Lääke on Fimean mukaan kallein, mistä Suomessa on käyty keskustelua.

Aihe herätti paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa lääkebisneksestä: mikä lääkkeessä maksaa niin paljon?

– Uuden lääkeaineen kehittäminen. Keskimäärin se vie 10–12 vuotta, ennen kuin lääke on siinä vaiheessa, että sille voidaan hakea myyntilupaa. Harvinaislääkkeissä kustannusta lisää se, että käyttäjiä on todella vähän, ja kehitystyön kustannukset jaetaan pienemmälle potilasryhmälle, avaa Lääketeollisyys ry:n lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta.

Koska uusien lääkkeiden kehitystyössä myös epäonnistumisprosentti on suuri, eivät yritykset saa pankista lainaa lääkekehitykseen, kertoo Rinta.

– Tästäkin syystä myynnissä olevista lääkkeistä pitää tulla kassavirtaa, jotta uusia lääkkeitä pystytään kehittämään.

"Lääketeollisuus on liiketoimintaa"

Vuonna 2011 koko maan lääkemyynti oli reilut 2,6 miljardia euroa. Vuonna 2016 myynti oli kohonnut yli kolmeen miljardiin euroon.

Tärkein syy on uusien, entistä kalliimpien lääkkeiden tulo markkinoille, sanoo Kelan erikoistutkija Leena Saastamoinen.

– Lääkkeistä voidaan pyytää hyvä hinta, koska esimerkiksi syöpä on vakava sairaus ja sen hoidosta halutaan maksaa. Lääketeollisuus on liiketoimintaa, kuittaa Saastamoinen.

Markkinoille saadaan jatkuvasti uusia lääkkeitä, jotka ovat myyntiin tullessaan kalliimpia, kuin samojen sairauksien hoitoon käytetyt vanhemmat lääkkeet.

Lääkekustannukset ovat nousseet esimerkiksi syöpäsairauksien hoidossa, veritaudeissa ja diabeteksessa.

– Kustannusten nousu johtuu kalliista lääkkeistä. Esimerkiksi veritaudeissa markkinoille tulee kokoajan uudempia ja kalliimpia lääkkeitä, joita käytetään entistä lievempiin käyttöaiheisiin, sanoo Saastamoinen.

Lääkekirjo laajentuu voimakkaasti esimerkiksi syöpätaudeissa, diabeteksessa, MS-taudissa, keuhkoverenpainesairaudessa ja C-hepatiitissa.

Miten lääkkeiden hinnat saataisiin kuriin? Keskusteluja käydään parhaillaan

Lääkevalmisteita on tällä hetkellä saatavilla Suomessa noin 8 000. Vielä on kuitenkin paljon sairauksia, joihin ei ole tarjolla lääkehoitoa, tai lääkehoidossa on parannettavaa, sanoo Lääketeollisuus ry:n Rinta.

Parhaillaan käydäänkin keskusteluja, jotta lääkkeiden kehityskustannuksia ja sitä kautta myös hintoja saataisiin laskettua.

– EU-tasolla tehdään työtä, jotta tutkimusvaiheessa päästäisiin nopeammin varmuuteen siitä, onko lääke tehokas ja turvallinen. Samalla mietitään, miten myyntilupa voitaisiin myöntää aikaisemmin ja jatkotestausta tehdä potilailla käytännössä, sanoo Rinta.

– Näiden tekijöiden oletetaan laskevan uusien lääkkeiden hintoja tulevaisuudessa.

Fimean arviointipäällikkö Vesa Kiviniemi kritisoi sitä, että uusista, varsinkin kalliista lääkkeistä, ei Suomessa systemaattisesti käydä hintaneuvotteluja.

Määräaikainen laki mahdollistaa niin sanotut riskinjakosopimukset. Ensimmäinen lääkeviranomaisten ja lääkeyrityksen välinen sopimus (siirryt toiseen palveluun) tehtiin muutama viikko sitten.

Sopimusten tarkoituksena on hallita kustannuksia. Lääkkeiden hintalautakunta Hila tekee sopimuksen lääkeyrityksen kanssa ja sopii esimerkiksi hinnanalennuksista, jos yrityksen lääkkeellä hoidetaan potilaiden yli tietyn määrän. Lääke saadaan siis markkinoille alhaisempaan hintaan, ja samalla myös laajempaan käyttöön.

Monissa maissa tällaiset neuvottelut ovat olleet jo pidempään käytössä.

Ensimmäinen riskinjaksosopimus tehtiin kolesterolia alentavasta lääkkeestä, Repathasta. Kuusi pistosta sisältävän pakkauksen hinta on Yliopiston Apteekin sivuilla reilut 1 800 euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) tällaiset sopimukset ovat luottamuksellisia, jolloin hinnalla ei ole vaikutuksia kyseisen valmisteen hintoihin muissa EU-maissa. Toisaalta menettely vähentää järjestelmän läpinäkyvyyttä.

Harvinaislääkkeiden käyttö tulee lisäätymään

Harvinaislääkkeitä on tällä hetkellä käytössä lähes 60. Niiden osuus lääkkeiden tukkumyynnistä on Suomessa tällä hetkellä noin kaksi prosenttia.

Kelan erikoistutkija Leena Saastamoisen mukaan hurjimmat ennusteet näyttävät siltä, että harvinaislääkkeiden osuus globaalista lääkemarkkinasta voisi nousta jopa 20 prosenttiin.

– Harvinaissairaita on yhteensä paljon, vaikka jokaista tautia kohden on vain vähän sairaita. Suomessa yli 300 000 on jokin harvinainen sairaus tai vamma.

Uusissa lääkkeissä on patenttiaika, joka pitää hinnan melko korkeana. Kun patentti raukeaa, lääkeaine on tulee vapaaksi kilpailulle ja hintakin laskee. Patentti varmistaa, että uusia lääkkeitä uskalletaan lähteä kehittämään.

Joissakin sairausryhmissä kustannukset ovatkin alentuneet. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien lääkkeiden hinnat ovat laskeneet.

Lue myös: 11-vuotiaan pojan yksi lääkeannos maksaa 100 000 euroa – Kuka päättää, mihin yhteiskunnalla on varaa?