Ainutlaatuista Suomessa: Useat työpaikat tuuppaavat työntekijöitään huomaamattomasti kohti terveellistä elämää

"Tällaista ei ole ennen tehty Suomessa tässä laajuudessa. En tiedä, onko koko maailmassakaan", tutkija Leila Karhunen sanoo.

terveys
Saara Sarvas maalaa
Miten tämä liittyy tuuppaukseen? Lue juttu, niin saat tietää! Vartalomaalauksen moninkertainen Suomen mestari, kehokapinalliseksi itseään kutsuva Saara Sarvas on keskustelemassa A-teema: Lihava Suomi -ohjelmassa. Illuusion hoikkuudesta voi luoda myös maalilla.Jussi Koivunoro / Yle

Söitkö lounaalla kasviksia tai lihaa? Valitsitko portaan vai hissin? Auton tai pyörän? Otitko välipalaksi omenan vai suklaapatukan? Klikkasitko tätä juttua kuvan vuoksi? Tuuppaustoimemme onnistui!

Ainakin toistakymmentä suomalaistyöpaikkaa kokeilee tällä hetkellä, miten työntekijät saataisiin tekemään terveellisempiä valintoja ohjaamalla heitä huomaamattomasti tiettyyn suuntaan.

Tutkimusta tehdään niin toimistoissa kuin teollisuudessa ja sen kohteena on tuhansia työntekijöitä. Uusia yhteistyökumppaneita haetaan tälläkin hetkellä.

– Neuvotteluita on menossa kaiken aikaa. Koetamme saada kokoon merkittävän joukon työnantajia, tutkija ja ravitsemusterapeutti Leila Karhunen Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

“Nyt on lupa tuupata”

Sitä, missä operaatio on käynnissä, hän ei voi tutkimuksellisista syistä vielä tässä vaiheessa kertoa. Tutkimus on osa laajempaa StopDia-hanketta, jolla halutaan suitsia diabetesta ja siksi myös suomalaisten ylipainoa.

Asiasta Karhunen kertoo mielellään: kysymys on tuuppauksesta.

– Meihin pyritään koko ajan vaikuttamaan. Olemme koko ajan tuuppauksen kohteena. Muun muassa mainonta on usein tuuppausta, eli ilmiö ei ole uusi. Uutta on se, että ajatus otetaan mukaan terveyden edistämiseen, hän avaa.

Tehokkuutta lisätään sillä, että vaikutetaan sekä yksilön mieleen että elinympäristöön.

Nelli Hankonen

StopDia-hankkeen sivuilla työnantajia houkutellaan mukaan lausein: Ole edelläkävijä – nyt on lupa tuupata. Siellä kerrotaan, että tuuppaus tulee englanninkielisestä sanasta ”nudging”. Se tarkoittaa hellävaraista tuuppaamista tai houkuttelua, tässä tapauksessa kohti terveyttä edistäviä valintoja ja toimia.

Terveellisiä valintoja alitajuisesti

StopDia-tutkimuksessa jokapäiväistä työympäristöä muokataan terveyttä tukevammaksi eli sellaiseksi, että ihminen kuin huomaamattaan toimii tavalla, joka on eduksi hänen terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta.

Valintoihin voidaan vaikuttaa pienillä muutoksilla, Karhunen vakuuttaa.

Tutkija Leila Karhunen Itä-Suomen yliiopisto
Tutkija Leila Karhunen korostaa, että tuuppaus ei ole huijausta vaan ennemmin hellävaraista ohjaamista tiettyyn suuntaan siten, että myös toisenlainen tapa toimia on aina yhtä mahdollinen.Leila Karhusen albumi

Hän antaa esimerkin: me valitsemme helpommin salaattia ja hedelmiä, jos ne on asetettu ruokalinjastolle ensin tai helposti saataville. Pienemmät lautaset saavat meidät ottamaan vähemmän ruokaa, koska meillä on taipumus täyttää lautanen reunoja myöten.

Hidas hissi ohjaa käyttämään portaita ja vielä parempi vaikutus saadaan, jos portaikko on houkuttelevasti valaistu tai maalattu.

– Tuuppauksessa hyödynnetään ihmisten automaattista päätöksentekoa. Hulluksihan me tulisimme, jos kaikki päivittäiset toimet vaatisivat tietoista pohdintaa, Karhunen sanoo.

10 000 valintaa päivässä

Työnantajille laadittu StopDia Tuuppauspakki kertoo, että me teemme päivittäin jopa 10 000 käyttäytymiseen vaikuttavaa valintaa. Vain kolmannes niistä perustuu tietoiseen päätöksentekoon. Loput tapahtuvat automaattisesti, ympäristön vaikutusten ohjaamina.

Tuuppauspakki on vielä työversio, jota jalostetaan koko ajan. Tavoite on saada aikaiseksi sähköinen alusta, jolta jokainen voi hakea täsmäehdotuksia omaan ympäristöönsä.

Kiinnostava kysymys on, paljonko ruokalautasten kokoa säätelemällä vaikutetaan koko työyhteisön kiloihin.

Nelli Hankonen

Mutta onko tuuppaaminen eettisesti oikein? Leila Karhusen mielestä on, ainakin kun taustalla on ajatus edistää terveyttä.

– Ihmisellä säilyy silti valinnan vapaus, parempi vaihtoehto vain tehdään helpommaksi. Yksilöä ei edelleenkään kielletä valitsemasta myös toisin, hän pohtii.

– Emmehän me edes tiedä, mitä kaikkia tuuppaustoimia ympärillämme koko ajan tehdään. Terveyden edistämisen ollessa kyseessä tästä on kuitenkin helppo puhua ääneen, kun ei olla euron kuvat silmissä, Karhunen jatkaa.

Toisaalta StopDia-hankkeessakin on kyse rahasta. Vaikka siitä, että Suomessa kuluu vuosittain arviolta 1,5 miljardia euroa diabeteksen hoitoon. Lisäksi kustannuksia tulee niin sairauspoissaoloista kuin varhaisesta eläköitymisestä. Noin 30 prosentilla suomalaisista on riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja ylipaino lisää riskiä.

Vaikuttaako tuuppaus tarpeeksi?

Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian apulaisprofessori Nelli Hankonen on tutkinut käyttäytymisen muutosta ja siihen vaikuttamisen keinoja yli kymmenen vuotta.

Hän toppuuttelee intoa: tutkimusnäyttöä tuuppauksen vaikuttavuudesta terveyden edistäjänä on yllättävän vähän ja hyvin vähäisestäkin vaikuttavuudesta on todisteita.

Olemme koko ajan tuuppauksen kohteena. Ilmiö ei ole uusi. Uutta on se, että ajatus otetaan mukaan terveyden edistämiseen.

Leila Karhunen

– Tuuppaminen saattaa olla erittäin toimiva tapa edistää terveellisiä valintoja ja sillä voi olla väestötasolla huimakin vaikutus, mutta tuuppaamiskeinoja on monia erilaisia. Ne kaikki eivät välttämättä tee autuaaksi, Hankonen sanoo.

– Ylipäänsä millään yksittäisellä tempulla on epätodennäköistä saada aikaan mullistavia vaikutuksia käyttäytymiseen, hän jatkaa.

Vain paikallinen vaikutus

Lisäksi tuuppamalla vaikutetaan valintoihin vain kyseisessä ympäristössä, kun taas ihmisten asenteisiin ja tietoiseen motivaatioon vaikuttamalla muutos on pysyvämpi ympäristöstä toiseen.

sosiaalipsykologian apulaisprofessori
Nelli Hankonen uskoo, että pienistä puroista voi saada suuria vaikutuksia. Silti hän toppuuttelee tuuppausintoa.Eveliina Linkoheimo

– Kiinnostava kysymys on, paljonko ruokalautasten kokoa säätelemällä ja salaattien esillepanolla viime kädessä vaikutetaan koko työyhteisön kiloihin, Hankonen pohtii.

Tuuppauksen eettisyyttä hän pitää monitahoisena kysymyksenä. Toisaalta tuuppaus jättää ihmiselle vapauden valita, toisaalta vapaat kädet valita voi olla ihmiselle myös pahasta. Aikuisväestön enemmistö kertoo kyselyissä pyrkivänsä hallitsemaan painoa.

– Kun tiedetään, että suurin osa haluaa muutosta, on perusteltua tehdä terveelliset valinnat helpommaksi. Ja kun yhteiskunnan verorahoista maksetaan epäterveellisten elintapojen seuraukset, on eettistä edistää terveyttä siinäkin suhteessa.

Muitakin tukitoimia tarvitaan

Nelli Hankonen korostaa, että myös muut tukitoimenpiteet ovat tärkeitä. Pienistä puroista tulee yhdessä suuria vaikutuksia.

– Erikseen tarvitaan paremmin saataville myös yksilöllisiä painonhallinnan ohjelmia ja -ohjausta ihmisten tueksi sekä selkeitä käytännön menetelmiä. Yksin nekään eivät riitä. Tehokkuutta lisätään sillä, että vaikutetaan sekä yksilön mieleen että elinympäristöön.

Hankonen ei tunne StopDia-mallia yksityiskohtaisesti, mutta odottaa silti maltillisia vaikutuksia.

– Odotan innolla tuloksia. Tieto vaikuttavuudesta on arvokasta, ettei turhaan hakata päätä seinään tehottomilla toimilla. Positiivista on myös se, että toimiessaan tuuppaus on kustannustehokasta, hän summaa.

Lue lisää StopDia-hankkeesta täältä (siirryt toiseen palveluun).

Suomalaisten lihomista ei ole saatu kuriin. Olemme edelleen Pohjoismaiden lihavin kansa. Kuinka suorasukaisesti lääkäri voi puuttua potilaan ylipainoon? A-teema: Lihava Suomi Yle TV1 torstaina 28.9. klo 21.05 alkaen. Ohjelma on nähtävissä myös Yle Areenassa. #ateema