Ratikka voi siirtää kiisteltyä Tampereen valtauksen muistomerkkiä Hämeenpuistossa

Vapaudenpatsaan uusi paikka olisi 20 metriä kauempana työväentalosta.

Patsaat ja muistomerkit
Vapaudenpatsas
Antti Palomaa / Yle

Tampere on valmistellut Hämeenpuiston Vapaudenpatsaan siirtoa rakenteilla olevan ratikan tieltä. Kaupunki on kysynyt siirrosta alustavaa mielipidettä ainakin Tampereen taidemuseolta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta.

Ratikkalinjaa rakentaa Raitiotieallianssi, mutta patsaan siirtoa suunnittelee Tampereen kaupunki. Kaupungin suunnittelupäällikkö Timo Koski kertoo, että sekä pormestarin johtoryhmä että kuvataiteen yhteistyöryhmä on käsitellyt patsaan siirtoa.

Koski sanoo, että todennäköisesti ennen uuteen paikkaan asettamista patsas käy kunnostettavana. Kaupunki ei ole vielä tarkastanut patsaan kuntoa eikä päättänyt siirron ajankohtaa.

Ratikkakiskoja rakennetaan jo nyt Vapaudenpatsaan lähistöllä Hämeenkadun länsipäässä, mutta aivan Vapaudenpatsaan aukion viereen työt siirtyvät ensi keväänä.

Mielestäni uusi sijainti olisi jopa nykyistä parempi.

Tapio Suominen

Aiemmin julkisuudessa on kerrottu, että Tampereen Hämeensillan kuuluisat Pirkkalaisveistokset joutuvat evakkoon, kun kaupunki remontoi sillan ratikkatöiden yhteydessä. Wäinö Aaltosen veistämät neljä teosta on kuitenkin tarkoitus palauttaa entiselle paikalleen Hämeensillan kaiteelle.

Uusi paikka kelpaa Tampereen taidemuseolle

Tampereen taidemuseon kokoelmapäällikkö Tapio Suominen kertoo, että museo on osallistunut alustaviin keskusteluihin Vapaudenpatsaan siirrosta. Suomisen mukaan kaupunki on valmistellut siirtoa, koska ratikan vuoksi Vapaudenpatsaan aukio pienenee ja pirstaloituu.

Vapaudenpatsas seisoo lähellä Hämeenpuiston ja Hämeenkadun risteyskohtaa. Ratikan vuoksi risteys pitää rakentaa uusiksi.

Hämeenpuiston kuula
Antti Palomaa / Yle

Patsaan uusi sijaintipaikka olisi Hämeenpuiston ja Kauppakadun risteyskohdassa noin 20 metriä nykyisestä paikasta pohjoiseen. Taidemuseo pitää uutta paikkaa hyvänä.

– Mielestäni uusi sijainti olisi jopa nykyistä parempi, koska veistos asettuisi Kauppakadun ja Pirkankadun väliseen jatkumoon ja siihen avautuisi näkymä Keskustorilta saakka, Suominen kirjoittaa sähköpostiviestissään.

Suomisen mukaan uusi paikka olisi kaupunkikuvallisesti keskeinen ja historiallisesti tärkeä.

Pyörivä graniittipallo väistyisi

Suominen arvioi, että patsaan siirron ei pitäisi tuottaa suuria ongelmia. Matka on kuitenkin sen verran lyhyt.

Patsaan asentoa ei ole aiottu muuttaa, eli miekkaa pitelevän miehen rintamasuunta olisi yhä Hämeenpuiston varrella olevan työväentalon suuntaan.

Patsaan uudella paikalla on nykyään vesiallas, jossa graniittipallo pyörii ohuen vesikalvon päällä. Suomisen mukaan pyörivän pallon voisi poistaa, koska se ei mittakaavallisesti ota tilaa haltuunsa.

Patsaan kaupunkikuvallinen merkitys vahvistuisi

Maakuntamuseon yksikönpäällikkö Tuija-Liisa Soininen kertoo Yle Tampereelle, että museon asiantuntijat käsittelivät Vapaudenpatsaan siirtoa kokouksessaan 1.3.2017.

Maakuntamuseo vastasi kaupungille sähköpostitse, että museon mielestä patsaan siirto on mahdollinen. Museo arvioi, että uusi paikka Hämeenpuiston ja Kauppakadun risteyskohdassa on asemakaavallisesti perusteltu.

Vapaudenpatsas ja kuula
Antti Palomaa / Yle

Maakuntamuseo arvioi, että uusi sijaintipaikka voi vahvistaa patsaan kaupunkikuvallista merkitystä. Kauppakadun toisessa päässä Keskustorin laidalla sijaitsee Tampereen Vanha kirkko.

Soinisen mukaan maakuntamuseo ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, pitäisikö Tampereen valtauksen muistomerkin kaupunkikuvallista merkitystä vahvistaa. Tämä on museon mielestä poliittinen kysymys.

Oikeisto ja vasemmisto kiistelivät patsaan pystyttämisestä

Vapaudenpatsaan on veistänyt Viktor Jansson vuonna 1921. Tampereen kaupungin sivuilla kerrotaan (siirryt toiseen palveluun), että kaupunginvaltuusto julisti kilpailun sankarihautapatsaasta joulukuussa 1918. Seuraavan vuoden alussa kaupunginvaltuuston enemmistöksi noussut vasemmisto yritti keskeyttää patsashankkeen.

Vasemmiston mielestä muistomerkki oli sorron ja laittomuuden symboli. Oikeisto taas piti veistosta muistomerkkinä isänmaan vapauttamisesta Venäjän vallan alta. Lopulta korkein hallinto-oikeus määräsi, että patsas jää paikalleen.

Juttua täydennetty 27.9.2017 klo 10.58 suunnittelupäällikkö Timo Koskelta saaduilla tiedoilla.