Teollisuuspatruuna ja urheiluvaikuttaja Sven-Erik Rosenlewin elämäkerta maalaa kuvan auktoriteetista, jonka työ jäi kesken

Rosenlewin perheyhtiön myöhempien aikojen toimitusjohtaja panosti kodinkonetuotantoon ja perusti tehdastyöntekijöilleen urheiluseuran.

teollisuus
Sven-Erik Rosenlew pitelee fasaania, jonka presidentti Urho Kekkonen on ampunut.
Metsästys toimi myös liikeneuvotteluiden oheistoimintana. Kuvassa vasemmalla Sven-Erik Rosenlew ja oikealla presidentti Urho Kekkonen. Kuva on otettu vuonna 1962.Gustav Rosenlewin kuvat.

Filosofian maisteri Sven-Erik Rosenlew astui Rosenlewin perheyhtiön maanviljelysosaston päällikön paikalle vuonna 1936. Samana vuonna hän vieraili Berliinin olympialaisissa ja ampui vuoden aikana 80 fasaania.

Rosenlew kirjoitti elämänsä aikana kattavaa, lähes päivittäistä päiväkirjaa, jota Tampereen yliopiston dosentti Jussi Koivuniemi hyödynsi lähteenä kootessaan syyskuussa ilmestynyttä kirjaa Voimamies - Sven-Erik Rosenlew.

Aiemmin Koivuniemi on kirjoittanut muun muassa Porin kaupungin ja Rosenlewin yhtiöiden historiasta.

– Kirja oli jatkumo tutkimusprojektille. Kaupungin historiasta olen tullut koko ajan pienempiin yksityiskohtiin. On ollut kiehtovaa saada tehdä näin pitkään jatkunutta tutkimusta, Koivuniemi sanoo.

Sotakorvausten jälkeen talous vapautui

Tutkimustyön aikana Koivuniemi ammensi päiväkirjoista tietoa sekä Rosenlewin elämästä että yhtiön toiminnasta.

– Toimitusjohtajana Rosenlew käytti niitä myös muistikirjoina, joista hän näki kenen kanssa oli kulloinkin palaveerannut ja mitä oli päätetty.

Rosenlewin tehtaiden toimintaa säänteli jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle maksettavat sotakorvaukset. 1950-luvulla Sven-Erik Rosenlewin siirtyessä toimitusjohtajaksi sotakorvaukset väistyivät ja yhtiö pystyi kehittämään toimintaansa.

– Paperitehtaille ostettiin uusi paperikone ja Rosenlew-yhtiö tuli näyttävästi tunnetuksi kodinkoneteollisuudesta.

Urheilu suurena osana persoonaa

Sven-Erik Rosenlew harrasti metsästystä ja edusti Suomea haulikkoammunnassa Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Urheilu esiintyy tuoreessa kirjassa suuressa roolissa.

– Hän oli urheilumies koko ikänsä ja käytti urheilua myös tehdasyhiötä rauhoittavana ja kiinteyttävänä toimena. Vuonna 1938 hän oli perustamassa seuraa, Rosenlewin urheilijoita, Jussi Koivuniemi kertoo.

Metsästys oli intohimoinen harrastus, jonka tuloksia Rosenlew tilastoi tarkasti.

– Metsästys toimi myös liikeneuvottelujen pehmeämpänä ympäristönä.

Työ jäi kesken

Viimeisinä elinvuosinaan Rosenlew yritti saada Porissa puunjalostusteollisuuden laajennushankkeen läpi, mutta menehtyi lopulta leukemiaan vuonna 1963, 62-vuotiaana.

– Monista yrityksistä huolimatta hanketta ei saatu eteenpäin hänen kuolemansa jälkeen. Hän olisi auktoriteetillaan sen voinut saada läpi, Jussi Koivuniemi toteaa.

1900-luvun loppupuolella metsä- ja telakkateollisuusjätti Rauma-Repola osti Rosenlewin osakekannan. Sen jälkeen toiminnot myytiin eri yrityksille Suomeen ja ulkomaille.