Koe uusi yle.fi

Itä-Lontoon opeilla lasten huostaanotot vähenivät Mäntsälässä ja Pornaisissa – nyt suuret suomalaiskunnat aikovat seurata perässä

Uusi käytäntö on antanut lastensuojelun työntekijöille lisää aikaa paneutua paremmin itse sosiaalityöhön. Suuretkin kunnat aikovat seurata perässä.

huostaanotto
Kuvituskuvan nuori ei liity aiheeseen.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Mikä yhdistää itälontoolaista Hackneytä sekä Mäntsälää ja Pornaista? Kaukaa katsottuna ei mikään, mutta molemmissa on havahduttu kasvaneisiin sosiaalisiin ongelmiin, joiden suitsimiseen haluttiin tehokkaampia keinoja.

Kymmenen kertaa suomalaiskuntia suuremmassa Hackneyn kaupunginosassa painetta aiheuttivat kasvavat taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat sekä paheneva rikollisuus. Hackneyn sosiaalitoimi keksi palata sosiaalityön juurille - ihmisten kohtaamiseen, pois toimistopöydän takaa. Hackneyn malli toimi, ja vakuuttii kollegat ulkomailla, myös Mäntsälässä.

Uusi työtapa, jossa olemme myllänneet uusiksi monta ennen itsestäänselvyytenä pidettyä asiaa, on antanut lisää aikaa paneutua paremmin itse sosiaalityöhön.

Sari Lilius

Mäntsälässä ja Pornaisissa Uudellamaalla on Hackneyn mallin soveltamisella saatu lasten huostaanotot vähentymään kolmessa vuodessa noin 70:stä alle 30:een. Samalla kulut ovat vähentyneet 4,1 miljoonasta eurosta 2,9 miljoonaan.

Lisäksi jokaisella sosiaalityöntekijällä on nyt alle kymmenen lastensuojelun asiakasta, kun heitä oli aiemmin 40-60 jokaisella sosiaalityöntekijällä.

Säästyneet varat käytetään peruspalveluiden parantamiseen. Muutos on 25 000 asukkaan alueella melkoinen.

– Olimme uupua työtaakan alle, sanoo Sari Lilius, yksi neljästä Mäntsälän ja Pornaisten lastensuojelun sosiaalityöntekijästä.

– Uusi työtapa, jossa olemme myllänneet uusiksi monta ennen itsestäänselvyytenä pidettyä asiaa, on antanut lisää aikaa paneutua paremmin itse sosiaalityöhön. Eli ihmisten kohtaamiseen ja perhekohtaisen auttamistavan löytämiseen yhdessä asiakkaan kanssa. Se energisoi myös meitä, jotka olemme puskeneet alalla jo parikymmentä vuotta.

Nyt myös muut kunnat seuraavat perässä

Itälontoolaisessa Hackneyssa kehitetty ja Mäntsälään ja Pornaisiin sovellettu lastensuojelun malli aiotaan ottaa kokeiltavaksi myös muualla Suomessa. Uudellamaalla kokeiluun lähtevät Helsinki, Kirkkonummi, Espoo, Kauniainen, Kerava ja Vantaa.

Suurten kaupunkien koko lastensuojelu ei lähde kerralla kokeiluun, vaan esimerkiksi Helsingissä mallia olisi tarkoitus kokeilla kahdella alueella, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Lapsen ja aikuisten kuva heijastuu ikkunasta
Yle

Ennen aikaa tuhraantui paperinpyöritykseen

Hyvään tulokseen ei ole poppakonsteja. Kyse on vuosien työstä, kertoo neljän lastensuojelun sosiaalityöntekijän ydinjoukko.

Uutta työotetta on viilattu vuodesta 2009, jolloin Pornaisten ja Mäntsälän sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistettiin. Tärkein rooli on esimiehellä, joka toimii "portinvartijana" ja poimii ilmoitussumasta lastensuojelulle kuuluvat tehtävät. Aiemmin siihen kului työntekijän aikaa.

– Meillä Mäntsälässä portinvartijana toimii koko uudistuksen alkuunpannut sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila, joka näki jo aikaa sitten, ettemme pärjää vanhalla toimistotyylillä ja byrokraattisella asenteella nykyhaasteiden kanssa, taustoittaa lastensuojelun sosiaalityöntekijä Heli Lämsä.

– Tolttila on pitkän linjan ammattilainen. Hän on hyvällä tavalla riittävän röyhkeä ja rohkea palvelurakenteen uudistaja.

Näin vapautuu lastensuojelun työntekijöiden aikaa omiin töihin, kun pöydälle ei enää ilmesty mopopoikien pikkurikkeitä. Poliisi oli aiemmin ohjeistettu ilmoittamaan lastensuojeluun kaikki alaikäisten kolttoset.

Avuntarvitsijaa ei jätetä tyhjän päälle

– Idea on se, että kontakti luodaan välittömästi. Kytketään asiakas hänelle sopivaan palveluun, esimerkiksi koulukuraattorille, kotipalveluun tai tarvittaessa lastensuojeluun, sanoo sosiaalityöntekijä Eija Laine.

– Kukaan ei jää pyörimään byrokratian rattaisiin kuukausiksi, kuten aiemmin saattoi käydä. Kaikista otetaan koppi, oli tarve minkäkokoinen tai muotoinen hyvänsä.

Lastensuojelu, joka on järein työkalu, tulee listalla viimeisenä: useimmiten jo peruspalvelut, kuten perheneuvola, Nuorten tukipiste tai koulukuraattori voivat auttaa. Samalla oikeantyyppinen apu tulee aiempaa nopeammin eikä pienistä pulmista kasva isoja ongelmia odotellessa.

Uupunut vauvaperheen äiti saa apua suoraan neuvolasta. Siihen ei enää tarvita erikseen sosiaalityöntekijän arviota. Terveydenhoitajan näkemys riittää. Norminpurkutalkoot ovat siis Mäntsälässä jo pitkällä.

Pienestäkin hädästä saa soittaa

– Meille saa soittaa kuka vain, mikään ei ole liian pieni asia keskusteltavaksi. Aina löytyy apu, oli se pelkkä puhelinkeskustelu, katkaisuhoito päihdeongelmaiselle tai perheterapian tarve, rohkaisee Eija Laine.

Lisäksi asiakkaan ongelmia pohtii moniammattilinen tiimi, ei enää yksi lastensuojelun työntekijä itsekseen. Ratkaisuvaihtoehtoja ja lähestymistapoja tulee valittavaksi useampia, kun kaikkien ammattitaito saadaan käyttöön.

Mäntsälän ja Pornaisten moniammatillinen lastensuojelutiimi
Moniammatillinen tiimi alkaen alarivistä vasemmalta: lastensuojelun sosiaalityöntekijä Heli Lämsä, aikuisten psykososiaalisen yksikön johtava päihde-ja mielenterveystyöntekijä Sirpa Litmanen, sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila. Ylärivissä vasemmalta: lastensuojelun sosiaalityöntekijät Tuija Tähkäpää, Sari Lilius ja Eija Laine sekä johtava psykologi Pia Kalkkinen Mäntsälän kunta

Kuperkeikan on heittänyt myös työtapa: lastensuojelun asiakasta ei enää juoksuteta toimistolla.

– Menemme asiakkaan kotiin keskustelemaan perheen kanssa heille sopivaan aikaan, vaikka iltakuudelta ruuan jälkeen, sanoo lastensuojelun sosiaalityöntekijä Heli Lämsä. Tarpeen mukaan käymme paikalla vaikka kerran viikossa tai useamminkin, jos tilanne on akuutti. Näin syntyy myös tulosta.

Salaisuuksia ei käytetä perhettä vastaan

Samalla Mäntsälässä on otettu myös asiakkaiden omat ongelmaratkaisutaidot käyttöön. Luottamuksellinen suhde syntyy helpommin, kun asiakkaaseen suhtaudutaan oman elämänsä asiantuntijana. Luottamuksen myötä päästään nopeammin ratkaisemaan ongelmia aiheuttanutta syytä, kun asiakkaan ei tarvitse pelätä, että jos uskoo salaisuutena pitämänsä asian työntekijälle, tämä käyttäisi asiaa perhettä vastaan.

– Kun juurisyy on seulottu yhdessä esiin, lähdemme yhdessä etsimään myös ratkaisua ongelman aiheuttajaan, selvittää sosiaalityöntekijä Tuija Tähkäpää.

Kun taustalla saattaa olla parinkymmenen vuoden perheongelmat, niiden ratkaisu ei onnistu tunnissa, vaikka asiakas sosiaalityöntekijöiden mukaan niin joskus vaatiikin. Solmuja joudutaan availemaan joskus pidemmän aikaa.

– Jos lapsi sanoo, että häntä pelottaa, kun isi huutaa, niin kyllä se tavallisen vanhemman panee hillitsemään äänenkäyttöään. Harva pelottelee lastaan tarkoituksella, analysoi Eija Laine.

Perheiden hyviä puolia pitää korostaa

Jotkut asiakkaat eivät ole kuulleet yhtään positiivista sanaa vuosikausiin. Heihin tulee virtaa, kun sosiaalityöntekijä huomaa myös positiiviset puolet, sanovat naiset. Asiakkailla on yllättäviä taitoja, joita vahvistamalla he jaksavat yrittää parantaa tilannettaan. Vanhassa työtavassa lähdettiin helposti ongelma edellä, jolloin oli ehkä vaikempi nähdä mahdollisuuksia.

Jengiläisisä päätyi lopulta toteamaan siijoitusperheeseen muuttaneelle pienelle tyttärelleen, että tämä perhe on sinulle nyt paras paikka asua, koska isä ei pysty huolehtimaan sinusta tarpeeksi hyvin.

Heli Lämsä

– Nyt kartoitetaan yhdessä myös asiakkaan omat tukiverkostot, esimerkiksi sukulaiset tai tuttavat, joista voisi olla apua vaikka viemään nuorta harrastuksiin.

Mäntsälän ja Pornaisten lastensuojelun sosiaalityöntekijät myöntävät, että joidenkin sosiaaliset verkostot ovat heikot. Joskus sosiaaliset ongelmat periytyvät, eikä saatavilla ole isovanhempia tukemaan kasvatustyössä edes henkisesti, saati ottamaan lapsia hoitoon viikonlopuksi. Silloin käytetään vapaaehtoisia apuna.

Jengiläisisäkin suostui yhteistyöhön

– Koti on lapsellle paras paikka elää, painottaa sosiaalityöntekijä Tuija Tähkäpää. Oikein tuettuna vähän huterampikin perhe voi jatkaa yhdessä elämistä, eikä lapsen ja vanhempien tärkeää suhdetta tarvitse katkaista. Riittävällä tuella selvitään vähemmillä traumoilla eli huostaanotto voidaan välttää lapsen edusta tinkimättä.

Joissain tapauksissa lapsen huostaanotto on kuitenkin ainoa keino järjestää lapselle turvallinen kasvuympäristö. Hyvällä yhteistyöllä raskasta toimenpidettä saadaan pehmennettyä. Pitkän prosessin ja monien keskustelujen jälkeen jotkut vanhemmat itsekin ymmärtävät, että ratkaisu on välttämätön lapsen kannalta.

– Jengiläisisä päätyi lopulta toteamaan siijoitusperheeseen muuttaneelle pienelle tyttärelleen, että tämä perhe on sinulle nyt paras paikka asua, koska isä ei pysty huolehtimaan sinusta tarpeeksi hyvin, kertoo sosaalityöntekijä Heli Lämsä.

Alku oli tässäkin tapauksessa aika "karhea" lastensuojeluun hyvin nihkeästi suhtauneen isän kanssa. Hän otti huimia kehitysaskeleita vanhempana, kun antoi lapsen ymmärtää, että tämä saa kiintyä sijoituskodin ihmisiin. Tytär saattoi aloittaa elämänsä uudessa kodissa kevyin mielin, kun isä antoi hyväksyntänsä muutokselle.