yle.fi-etusivu

Kaupunkiniityt perunamaiksi ja kasvihuoneita datakeskusten kattolämpöön – kaupungit voisivat ruokkia asukkaitaan paljon nykyistä enemmän

Kaupunkiviljelyä voisi lisätä reippaasti. Jo nyt tutkitaan mahdollisuutta pitää kasvihuonetta datakeskuksen katolla.

kaupunkiympäristö
Perhon Liiketalousopiston lehtorin Jarmo Åken mielestä maaseudun voi tuoda kaupunkiin.
Perhon Liiketalousopiston lehtorin Jarmo Åken mielestä maaseudun voi tuoda kaupunkiin.Tanja Heino / Yle

Vihreys on vaihtumassa syksyn sävyihin ja sato on pääasiassa korjattu Talin puutarhapalstoilla Länsi-Helsingissä. Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari Jokinen siirtelee lehtiä yhden palstan reunalta. Enää muutama myöhäinen kesäkurpitsa odottaa ottaajaansa. Kasvukausi on Etelä-Suomessakin kovin lyhyt.

– Kautta voisi helposti jatkaa, vaikkapa kattamalla tällaisen viljelypalsta-alueen. Samalla saataisiin lisää oleskelutilaa kaupunkilaisille, visioi Kari Jokinen.

Lasikatteen rakentaminen viljelypalstojen ylle maksaisi yhden omakotitalon verran. Kaupunki ei kuitenkaan innostunut ajatuksesta, kun Luonnonvarakeskus sitä joskus esitteli.

Viranomaiset ovat muutenkin lämmenneet kaupunkiviljelylle hitaasti. Samaa voi sanoa kaupunkilaisista. Suomalaiset tuntuvat ajattelevan, että ruoka kasvatetaan maaseudulla ja sitähän Suomessa piisaa.

Toisaalta suomalaiset ovat viljelleet kasviksia ja juureksia kaupunkioloissa aina. Jo kaupungistumisen alkuaikoina köyhä kansanosa kaivoi perunamaan takapihalleen, jos siihen suinkin oli mahdollisuus.

Tutkija Kari Jokinen arvostaa vihreää kaupungissa
Tutkija Kari Jokinen arvostaa vihreää kaupungissaTanja Heino / Yle

Siirtolapuutarha-aate tuli Suomeen 1900-luvun alkupuolella. Ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Tampereen Hatanpäälle vuonna 1915. Tällä hetkellä siirtolapuutarhat ja pienemmät viljelypalstat elävät kukoistuskauttaan. Harrasteviljelijöitä riittää kaupungeissa jonoksi asti. Puutarhapalstan saaminen kotikulmilta on onnenpotku.

– Puhutaan ruuan läpinäkyvyydestä. Ihmiset haluavat nähdä, mitä syövät, Jokinen sanoo.

Maisemapellosta kaupunkilaisten ruokakoriksi

Puhdas, hyvänmakuinen ruoka on päämääränä myös Malmin kampuksen kaupunkipellolla. Siellä vihanneksia ja juureksia viljelevät Perho Liiketalousopiston opiskelijat yhdessä ammattiviljelijän kanssa. Pelto ei vielä täytä kaikkia luomun vaatimuksia, mutta siihen pyritään. Lehtori Jarmo Åke on innoissaan.

– Ravintola-alan opiskelijat pääsevät kokemaan sen tuoreen maun, joka raaka-aineissa on, kun ne nostetaan suoraan pellosta. Tämä lisää ruuan alkuperän arvostusta ja selkeyttää kestävän kehityksen ideaa.

Mukana pellolla häärivät toisinaan myös liiketalouden ja matkailun opiskelijat. Hekin hyödyntävät peltoa opinnoissaan.

Perhon Liiketalousopiston pelto Malmilla Helsingissä tuottaa vihanneksia  ravinola-alan opintoja varten.
Perhon Liiketalousopiston pelto Malmilla Helsingissä tuottaa vihanneksia ravinola-alan opintoja varten.Tanja Heino / Yle

Perho Green City Farm on muokattu liiketalousopiston taakse alueelle, jolla on viljelty jo satoja vuosia. Viime vuosikymmenet pellolla on tuotettu heinää. Se on säilytetty osana Malmia lähinnä maiseman elävöittäjänä.

Perholaiset ovat saaneet apua pellon muokkaukseen Herttoniemen ruokaosuuskunnalta. Ruokaosuuskunnan jäsenet ovat niin sanotun kumppanuusmaatalouden pioneereja Suomessa.

– Ainakin Helsingissä on näitä maisemapeltoja aika paljon. Niiden muuttaminen viljelykäyttöön voisi olla järkevää, tuumii Herttoniemen osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Olli Repo.

Herttoniemeläiset ovat viljelleet omaa peltoaan jo kuusi vuotta. Vantaalla sijaitsevalla kolmen ja puolen hehtaarin luomupellolla kasvatetaan melkein kaikkea muuta paitsi viljaa.

Repo luettelee samat puhtaan lähiruuan hyvät puolet kuin Åke ja Jokinen. Lisäksi hän tietää, että omasta pellosta tulevat kasvikset rikastuttavat perheen ruokapöytää. Revon perheessä on opittu syömään esimerkiksi palsternakkaa.

Olli Repo on maistellut tuoretta ruokaa Kaupunkilaisten omalta pellolta jo kuusi vuotta.
Olli Repo on maistellut kumppanuusmaatalouden tuotoksia jo kuusi vuotta.Tanja Heino / Yle

Uusien makujen esittely suomalaisille on yksi kaupunkiviljelijöiden tavoitteista. Se voi heijastella hyvää laajemminkin. Jos ihmiset tottuvat syömään vaikkapa mustajuurta, he alkavat kysellä sitä myös kauppiaaltaan.

Lopulta ruokakulttuurin rikastuminen tuo lisää töitä ammattiviljelijöille. Jarmo Åke uskoo, että maatalouden alalle on nousemassa myös uusia ammattinimikkeitä, sellaisia kuin vaikkapa agrochéf, kokki, joka on samalla viljelijä.

– Maanviljely kaipaa nuoria osaajia. Meidän pitää pitää huolta, että luomme tälle alalle haluttavia työpaikkoja.

Åken mukaan kaupungistuminen voi johtaa siihen, että kaupunki ja maaseutu eriytyvät toisistaan kokonaan. Viljelmien avulla maaseutu tuodaan lähemmäs kaupunkilaisia.

– Ehkä me sitten opimme arvostamaan myös maanviljelijän työtä ja tajuamme, mitä hyvää maaseudulta tulee. Jonkunhan meille pitää kasvattaa ruokaa.

Toimisiko ammattimainen kattoviljely Helsingissä?

Suomen kaupungeissa voi vielä viljellä maan pinnalla. Ahtaammissa Berliinissä ja Pariisissa kasvisten kasvatus on vallannut katot. Tutkija Kari Jokisen mukaan vielä tiiviimmin rakennetuissa kaupungeissa esimerkiksi Aasiassa on otettu käyttöön plant factory -kasvattamoita. Niissä voidaan viljellä kasviksia sisätiloissa vaikkapa yhden ravintolan tarpeisiin.

Tokiolaisravintolan salaatit kasvavat sisätiloissa ravintolan vieressä.
Tokiolaisravintolan salaatit kasvavat sisätiloissa ravintolan vieressä.Kari Jokinen

Ja onhan Suomikin täynnä tasakattoja. Luonnonvarakeskus on tutkinut mahdollisuutta kasvattaa vihanneksia Helsingin Pitäjänmäkeen nousevan datakeskuksen katolla.

– Siellä on 43 000 neliötä kattopinta-alaa. Keskimääräinen suomalainen kasvihuone on noin kolmen tuhannen neliön suuruinen. Katolle mahtuisi siis useita kasvihuoneita, Jokinen maalailee.

Datakeskus tuottaa lämpöä arviolta Imatran kokoisen kaupungin tarpeisiin. Katolla olisi edullista harjoittaa ammattimaista kattoviljelyä.

Vaikka kaikki potentiaaliset katot otettaisiin haltuun, kaupunkiviljelyn merkitys olisi silti ravitsemusmielessä marginaalinen. Kaupunkiviljelyn tarkoituksena ei olekaan välttämättä ratkaista maailman ruokapulaa vaan täydentää ihmisten ruokavaliota lähituotteilla. Kun ruoka siirtyy suoraan viljelijältä tai omasta pellosta kuluttajalle, energiaakin kuluu vähemmän.

Tiivis, tiivimpi, kaupunki

Kaupungistuminen on lisännyt puhetta ja vaatimuksia kaupunkien tiivistämisestä myös Suomessa. Uudet asuinalueet rakennetaan jo valmiiksi tiiviisti ja entisiä täydennysrakennetaan. Kaupunkiviljelyn asiantuntijat toivovat vihreän saavan yhä elintilaa tiivistämisestä huolimatta.

– Helsingissä on jo esimerkiksi Pasilan alue, joka tullaan rakentamaan todella tiiviiksi. Laitamille pitäisi jättää vihreää ja väljyyttä ja järjestää sinne hyvät kulkuyhteydet, sanoo Kari Jokinen.

Lehtikaali odottaa ottajaansa Perho Green City Farmin viljelyksillä
Lehtikaali odottaa ottajaansa Perho Green City Farmin viljelyksilläTanja Heino / Yle

Olli Repo siemailee teetä Malmin pellon ladalla järjestetyillä Sadonkorjuumarkkinoilla. Markkinoilla kuhisee asiakkaita, vaikka osa myyjistä jo keräilee kojujaan kasaan. Repo sanoo saaneensa vaikutelman, että ainakin arkkitehdit ovat kiinnostuneita kaupunkiviljelystä. Myös kaavoittajan luulisi kuulevan alati kasvavaa innostuneiden joukkoa.

– Olen ollut itse tässä ruokahommassa mukana vasta seitsemän vuotta. Sinäkin aikana asiat ovat muuttuneet ja kehittyneet hurjasti. Mitä seuraavat seitsemän vuotta tuovatkaan mukanaan, Repo pohtii.

Hän uumoilee, että pienten porukoiden puuhailusta saattaa pian kiinnostua joku isompi taho. Viljelijöidenkin asenne kumppanuusmaatalouteen on tänä päivänä jo huomattavasti myönteisempi kuin Herttoniemeläisten käynnistellessä omaa peltohankettaan.

Sadonkorjuumarkkinoiden viimeiset asiakkaat jonottavat vielä peltokierrokselle Perhon viljelyksille. Ihmiset nyökkäilevät innostuneina ja puristavat saamiaan auringonkukkia käsissään. Malmi näyttää ottaneen kaupunkiviljelmän vastaan hyvin.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lapsiperheet

Miksi olen olemassa ja miksi sisko kävelee liian hitaasti?

20 + 2 syytä soittaa äidille tai isälle töihin

Puoli seitsemän

Samuli Edelmann edesmenneestä isästään: "Tänne minä jäin laulamaan hänen laulujaan"

Työllisyys

Keskusta ja kokoomus sopuun työllisyys- ja yrityspalveluista –sinisille malli ei kelpaa

A-studio

Rikosoikeusprofessori seksuaalisesta hyväksikäytöstä: Lasten kohdalla pitäisi tuomita useammin raiskauksena