Mikä on, kun viina ei maistu? – Alkoholin matkustajatuonti ulkomailta kääntyi selvään laskuun

Tilastot näyttävät viinan rahtaamisen palanneen huippulukemista entiselleen.

Matkustajatuonti
mies vetää kaljakärryjä perässään.
Tilastojen mukaan alkoholin matkustajatuonti on notkahtanut.Mauri Ratilainen / AOP

Harvoin Suomessa kuullaan tällaisia uutisia: alkoholin matkustajatuonti on lähtenyt laskuun!

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uusimman tilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan "alkoholijuomien matkustajatuonti sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna väheni 13,8 prosenttia syyskuun 2016 ja elokuun 2017 välillä edelliseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna".

Siis melkein 14 prosenttia vähemmän. 12 viime kuukauden aikana Suomeen on virrannut sataprosenttista alkoholia (tilastoissa Chateauneuf-du-Pape muutetaan mieluusti pirtuksi) siten 7,5 miljoonaa litraa. Se on 1,2 miljoonaa litraa vähemmän kuin tasan vuosi sitten.

Lonkeroa ja viinaa karsastetaan

Tilastojen mukaan matkustajatuonti väheni kaikissa juomaryhmissä välituotteita (väkevöidyt viinit ja juomasekoitukset) lukuun ottamatta. Matkustajat toivat maahan 53,9 miljoonaa litraa panimotuotteita. Mietoja viinejä matkustajat toivat 11 miljoonaa litraa, välituotteita 1,9 miljoonaa litraa ja väkeviä alkoholijuomia 6,8 miljoonaa litraa.

Kovasti miinusmerkkisiä tuontilukuja oli lonkeroissa (-24,0%) ja tiukassa viinassa (-22,4%).

Tämän pitäisi olla kansanterveyden ja alkoholiveronkannon kannalta hieno asia.

Nyt palattu entiselle tasolle

Mutta asialla on kääntöpuoli. Tilastot tuppaavat olemaan vähän niin kuin niitä luetaan. Kun THL otsikoi tilastotiedotteensa nyt "Alkoholijuomien matkustajatuonti väheni viimeisen 12 kuukauden aikana", niin tasan vuosi sitten oli toinen ääni kellossa (siirryt toiseen palveluun): "Alkoholin matkustajatuonti on lisääntynyt viimeisen 12 kuukauden aikana".

Kenkkua tällainen kansalaisten ostokäyttäytymisen heilahtelu on ainakin lainlaatijan näkökulmasta. Juuri nyt pitäisi laatia lakia alkoholiverosta ja oluen markettikaupasta, ja yksi argumentti sallivuudelle ja edulliselle alkoholiverolle on ollut kasvanut matkustajatuonti.

Oluen tuonti laskenut vähän

Näin on perustellut kantaansa muun muassa panimoal (siirryt toiseen palveluun)a. Ja totta, esimerkiksi olutta tuotiin tällä jaksolla vuosina 2014–15 32,3 miljoonaa litraa ja seuraavalla vuosijaksolla (2015–16) 35,6 miljoonaa litraa. Huippu oli sitten koko viime vuoden saldo, 36 miljoonaa litraa.

Se on 108 miljoonaa tölkkiä tai 4,5 miljoonaa laatikollista. Matkustajatuonnin raja-arvoista kiinnostuneella keskustelupalstalla (siirryt toiseen palveluun) on päädytty siihen, että keskimäärin Audi neloseen uppoaa noin 45 olutkeissiä, joten tarvitaan vain satatuhatta Audia, ja vuoden oluet on tuotu.

Mutta nyt siis THL:n mukaan tarvitaan muuttama Audi-kuski vähemmän, sillä olutta tuotiin enää 34,7 miljoonaa litraa. Panimoliiton tilaston mukaan 2016 oluen kotimaanmyynti oli 382,9 miljoonaa litraa. Matkustajatuonti silpaisee panimoilta siis arviolta vajaan kymmenen prosentin siivun.

Taustalla laaja kyselytutkimus

Niin kiehtovaa kuin matkustajatuontimatematiikka onkin, kannattaa muistaa, että tilastot muodostetaan puhelinkyselyllä (siirryt toiseen palveluun). THL:n tilastoja varten Kantar TNS (TNS Gallup) puhelinhaastattelee viikottain 500 yli 15-vuotiasta.

Kysytään, kuinka paljon on tullut matkailtua viimeisen parin viikon aikana ja kuinka paljon mahdollisesti näiltä matkoilta itse kukin on tuonut alkoholia ja mistä. Vuoden aikana tehdään siten 26 000 puhelua ja vastanneista keskimäärin 2 600 on käynyt ulkomailla.

Tuontitilasto on siis tilastollinen arvio, joka heijastaa kansan yleisiä tuntoja.