Kirurgi: Lihavuusleikkaukseen pääsyä venytetään Suomessa liian pitkään

Joskus vaikean lihavuuden hoito vaatii valistuksen lisäksi veistä. Tamperelaiskirurgin mukaan moni saa kuitenkin leikkauslähetteen liian myöhään.

laihdutusleikkaukset
Lihavuusleikkausta tehdään tähystysmenetelmällä leikkaussalissa.
Yle

Lihavuusleikkaukset yleistyivät Suomessa vajaat kymmenen vuotta sitten, ja nyt leikkausten määrä on vakiintunut noin tuhannen vuositasolle. Esimerkiksi länsinaapurissa ollaan huomattavasti reippaammassa vauhdissa: Ruotsissa leikkauspöydän avulla laihtuu 6 000 – 7 000 henkilöä joka vuosi.

Tampereella Hatanpään sairaalassa pirkanmaalaisten lihavuusleikkauksia tekevä ja leikkauksista väitellyt gastrokirurgi Pipsa Peromaa-Haavisto uskoo, että taustalla ovat naapurin paremmat resurssit perusterveydenhuollossa. Ruotsalainen potilas saa tarvitsemansa lähetteen ajoissa, jo ennen kuin esimerkiksi liitännäissairauksia ehtii kehittyä.

Myös asenneilmapiirissä saattaa olla eroja.

– Meillä Suomessa ammattihenkilöstökin saattaa vielä nähdä leikkauksen vihoviimeisenä vaihtoehtona. Itse ajattelen, että jos potilaalla on pitkäaikainen sairaalloinen lihavuus mahdollisine liitännäissairauksineen, ja paino on aina laihdutusyritysten jälkeen palannut ennalleen, niin leikkaus kannattaa nuorellekin henkilölle.

Ei mikään helppo konsti

Lihavuusleikkauksen maine ”helppona” laihdutuskeinona ei pidä paikkaansa. Peromaa-Haavisto ei ole huolissaan siitä, että leikkaukseen pääsyn jouduttaminen toisi veitsen alle väkeä väärin perustein.

– Seula on todella tiukka, ja leikkaukseen pääsevän potilaan pitää täyttää tietyt kriteerit. Kukaan ei ajaudu leikkauspöydälle vahingossa, vaan potilaan valmiutta selvittävät niin sisätautilääkärit ja ravintoterapeutit kuin tarvittaessa psykiatrikin. Lihavuusleikkaus on iso elämänmuutos, johon ei lähdetä soitellen.

Kukaan ei ajaudu leikkauspöydälle vahingossa.

Pipsa Peromaa-Haavisto

Toisaalta mediassa tilaa saavat usein ne tarinat, joissa jokin on mennyt pieleen. Pipsa Peromaa-Haavisto muistuttaa, että jokaista huonoa kokemusta kohden löytyy tukku hiljaisia onnistumisia.

– Potilaat kokevat yleensä, että vaikka leikkauksen jälkeen tulisikin hankaluuksia esimerkiksi syömisen kanssa, on lihavuus aiemmin ollut niin vahvasti elämää haittaava asia, ettei leikkausta haluta enää purkaa.

Ihmisten asenteet lihavia kohtaan ovat Peromaa-Haaviston potilaidensa kanssa käymien keskustelujen perusteella pöyristyttäviä, ja henkistä väkivaltaa käytetään paljon.

– Tästä eroon päästyään potilaat kokevat leikkauksen olleen vaikeuksienkin arvoinen. Sanomme usein, että meidän poliklinikallamme on herätysjuhla. Ihmiset ovat niin onnellisia saatuaan uuden elämän. He ovat todella motivoituneita ja valveutuneita potilaita.

Miten kaikkialla vellovaan lihavuuskeskusteluun pitäisi suhtautua? Onko lihavuus luupin alla silloinkin, kun sillä ei esimerkiksi lääkärikäynnillä olisi väliä? A-teemaklubilla Tampereella keskustellaan lihavuuskeskustelun sävyistä. Tule mukaan pääkirjasto Metsoon torstaina 28.9.2017 klo 17-18. Keskustelu näkyy myös Yle Areenassa.